Ylempiä voimia ja pitsiä

Moi!

Hoksasin, että sitähän on kohta taas uusi con tuloillaan. Animecon nimittäin. Ja sitä varten pitää hieman valmistautuakin. Minulla oli Aconin puvut jo päätettynä, mutta tulin syystä sun toisesta toisiin ajatuksiin. En Alexiaa tehdessä jaksanut miettiä peruukkien tilaamista, joten sekin on yksi syy suunnitelmien muuttumiseen.

Yhdeksi Animeconin puvuksi lähtee Alexia. Kyllä, olen sekopää ja aion tappaa itseni kuumuuteen kyseisessä vaatteessa. Ja tuhota varpaani jälleen.

Varpuleihin kävi kipeää.

Alexiaa varten väsäilenkin päivänvarjoa, joka valitettavasti Desussa uupui, koska... halusin mielummin kirjailla ja käydä katsomassa teatteria. Myös jotain muita pikkuvikoja Alexiasta tulen korjailemaan.

Toinen puku ei ole vielä mitenkään 100% varma, mutta universumi on alkanut pikkuhiljaa ohjailla minua erään puvun tekemiseen, enkä vastustele. Se epäonni, että alkuperäiset suunnitelmat eivät toteutuneetkaan, kääntyikin onneksi. Eräs hahmo on kutkutellut pitkään, vaikka en ole hirveästi sitä edes suunnitellut. Sisarelleni mun, Kidelle, kävikin peruukin ostossa pieni harhalaukaus, kun eBay-myyjä pissi linssiin. No, ostin (ostan) Kideltä tuon peruukin pois, koska se natsaa aika  hyvin tähän uuteen tulokkaaseen.

On ihan tuhottoman paksu!

Myös aikaisemmin tällä viikolla piipahdin sattumalta kirpparilla muiden hoidettavien asioiden lomassa. Ihan vain kierrellessäni ja tutkiessani pöytiä löysin kengät. Juuri sopivat ja juuri oikeaa kokoa. Tämä hahmo tuntuu kokoavan itse itseään, koska minun ei tarvitse nähdä vaivaa lähes minkään eteen. Universumi tietää.

Alexian päivänvarjo taas ei ihan yhtä hyvin kasaa itseään, mutta yhdellä kauppareissulla  olen selvinnyt senkin kanssa. Olin jo valmis kiertämään kaikki mahdolliset ompelutarvikekaupat läpi, että löytäisin juuri sitä, mitä haluan. Astelinkin sitten ensimmäisenä erääseen liikkeeseen, jossa en yleensä käy (olen saanut sieltä aikaisemmin useaan otteeseen niin huonoa palvelua) ja samantien tarvittavat tavarat lähes kävelivät syliini.

Härpäkettä sontikkaan.

Itse sontikan raato.

Kaikki tarvittava sontikkaa varten on olemassa ja olenkin sen ompelua hieman aloitellut, mutta en aio kiirehtiä vielä kuitenkaan. Kaikkea muuta hommaa on tässä taas meneillään, joten en aio ottaa ylimääräistä stressiä ja pään painetta näistä pukuhommista.

Fukka kiittää!

PS: Tuli tässä mieleen, kun Alexiasta laitoin kuvia tumblr'n, etten ole tainnut täällä sitä edes mainostaa. Fukkas - tumblr Se on lähinnä täyttynyt hitaalla tahdilla monista kiinnostuksen kohteistani ja asioista, jotka sattuvat minua viihdyttämään. Lähinnä siis David Bowiesta ja marsuista, mutta ajattelin, että voisin sitä hieman enemmän viedä myös cosplay'n suuntaan. No, saa nähdä mitä siitä tulee.

Hups... Se olikin Mrs MacCon

Hoi!

Ja koska olen tehnyt koko päivän vähemmän hyödyllisiä asioita, kuten skypettänyt toiselle puolelle palloa, asentanut ohjelmia uudelle koneelle, tapellut sisareni kanssa puhelimessa ja ryystänyt erinäisiä nesteitä hattivatti-mukista, päätin näin yömyöhään olla vielä lisää hyödyllinen ja muokata kuvia. Hauskintahan tässä on taas se, että siirsin kaikki kuvat jo uudelle koneelle, mutta tutumpi PhotoShop on vielä vanhalla... Siinä piti sitten pallotella koneiden välillä, koska nettini on piuhan päässä eikä sitä saa molempiin koneisiin yhtä aikaa.

Kaikki kuvat by Kide

Saatte nyt jokusen uuden kuvan Alexiasta. Viikonloppuna otetut kuvat olivat Alexian osalta kohtuu samanlaisia eikä niitä ihan hirveästi otettu, joten laitan tänne vain kourallisen.

Asioita Alexiasta, joita en ehkä ole maininnut: Aleksian esiintyessä tässä asussa ei hän enää olekkaan neiti Tarabotti vaan rouva MacCon. Hoksasin moisen tässä päivällä... Alexia taitaa myös olla tähän astisista puvuistani kallein. En laskenut tarkkaa summaa, mutta arvioni perusteella tähän uponnut rahamäärä peittoaa Sesshoumarun budjetin.

Tuuli oli ihana.

Tässä puvussa oli paljon asioita, joista pidän. Hihojen lisäksi keepin "kaulus" eli kohoava pääntie on niin kiva. Pidän kohoavasta pääntiestä, ja selleinen oli myös opinnäytetyössäni. Nyt sain tehdä myös johonkin pukuun moisen ja tykkään! Alexia ei tosiaan ole vielä aivan valmis, koska aijon hieman kirjailla lisää asioita.

Pelleilin "haute couture" -poseerausten kanssa.

Alexia tulee ilmaantumaan tänä kesänä johonkin muuhunkin coniin, koska on niin kiva. Aluksi suunnittelin, että olisin osallistunut Euro Cosplay'hin tällä, mutta suunnittelu vaiheessa totesin, ettei lavaesitykseni rekvisiitan tekemiseen olisi aikaa, joten en edes ilmoittautunut. Ihan hyvä vain, että jäi välistä, koska taso oli niin kova tänä vuonna.

Fuu kiittää.

PS: Sieltähän se 100 lukijaa sitten poksahti, joten voitte odotella jotain epämääräistä lähitulevaisuudessa. Ideoita saa toki heitellä, koska tässä päässä lyö vähän tyhjää taas.

Sininen rouva ja pöljä pupu - Desucon

Moro!

Desuconista on selvitty ja täytyypä sanoa, että oli ihan hemmetin kivaa. Coneissa on yleensä aina kivaa, mutta nyt jäi vielä normaalia parempi kutina. Syynä tähän ovat varmasti monet tekijät, mutta ainakin puvuilla on paljon tekemistä asian kanssa.

Meno oli kova.

Sain pitkästä aikaa tehdä kaksi uutta pukua, joista molemmat olivat 100% omia valintoja, eikä niiden takana ollut mitään erikoisempaa tahoa. Tykkäsin molemmista Frostbite'n asuista, mutta olisin halunnut pitää niitä eri päivinä. Tällä kertaa meni villisti ja perjantaina olin ihan arkivaatteissa, lauantaille tuli sirkusteltta Alexia ja sunnuntaille jo pitkään listoilla pyörinyt Ruruka.

Melkein...

Koska tätä kysyttiin Desussa niin monta kertaa laitan sen vielä tännekkin; Hahmo on Alexia Tarabotti mangasta Soulless, joka perustuu Gail Carriger'n samannimisiin kirjoihin. Ja koko sarja on ihanaa taide- ja vaatehifistelyä. Voisin tehdä Alexian työstämisen viimeisistä hetkistä ihan oman merkintänsä, mutta en jaksanut ottaa kuvia. Mainittakoon, että sain tuon sinisemmän kankaan vasta desu-viikon maanantaina tilausongelmien vuoksi. En siis ollut ihan varma saisinko tehtyä Alexsiaa näin pitkälle Desua varten.

... sama kuva. Kuvaaja: Kide

Omat lempiasiani tuosta puvusta ovat nuo hihat. Ensimmäistä kertaa sain piirtää kädenasentoa vahvasti mukailevan hihan ja voi, että ne ovat kauniit! Kaavoista tuli juuri sopivat heti ensimmäisellä kerralla eikä niihin tarvinnut tehdä mitään muutoksia. Tykkään myös hirveästi noista valkoisista röyhelöistä. Vaikka paidan kirjailutkin ovat ihania ja niitä oli hirmu kiva tehdä. Olen elämässäni kirjaillut vain pakolliset harjoitukset koulussa ennen tätä, ja nyt löysinkin itselleni uuden puuhan, minkä parissa hukkaan ajantajun täydellisesti.

Ohjelmaa kävimme katsomassa jonkin verran. Perjantaina heti alkuun kävimme tarkastamassa Anime-maailman visuaaliset outopallot. Itse tykkään hieman erikoisemman näköisestä animesta, ja tämä luento tarjosikin paljon uusia aarteita elokuvien puolelta. Sitten taas suurin osa käsitellyistä sarjoista oli itselleni jo entuudestaan tuttuja. Luento oli muuten todella mielenkiintoinene ja viihdyttävä, mutta puhujien kannattaa tulevaisuudessa hieman harjoitella puhetta. Välillä oli vaikea seurata, kun yleisimmät sanat luennon aikana olivat 'öö' ja 'niinku'.

Launataina tuli katsottua vain Hahmodesign pintaa syvemmältä ja Cosplay-kisa, vaikka piti mennä myös katsomaan Photoshop cosplay'ssa. Hahmodesign-luento oli mielenkiintoinen ja puhuja osasi hommansa. Mitään mieltä mullistavaa ei tullut kuitenkaan esille. Se, mikä itseäni alkoi kaivella tuolla luennolla, oli se, että monista sarjoista tuotiin esille juonipaljastuksia. Esimerkiksi Loveless'n kohdalla juonipaljastus oli aika merkittävä ja kyseinen paljastus tulee sarjassa esille vasta ehkä 8. kirjan kohdalla (englanniksi niitä on ilmestynyt 11). Luennon esittelyssä ei ollut edes varoitusta juonipaljastuksista. Jos olisi ollut, itsehän en olisi mennyt edes seuraamaan koko luentoa.

EuroCosplay-kisa oli hiano. Voittotkin menivät juuri oikeisiin osoitteisiin. Vaikka paljon oli yksinpuheluita ja ympyrän pyörimistä, oli taso muuten niin hyvä, että ei haitannut. Voittajasta vielä sen verran, että VOI JEE!!! Se puku ja se esitys! En ikinä muista nähneeni niin kaunista, yksinkertaista ja hahmo- sekä sarjauskollista esitystä! Aivan mahtava! ONNEA KAIKILLE VOITTAJILLE!

Kuvaaja: Rorune

Sunnuntai olikin sitten valkoinen. Hieman meinasin ahdistaa kokovalkoisessa, mutta onneksi olin valinnut sellaisen kankaan, mikä hylki likaa aika hyvin. Rurukan kengät ovatkin aika hassu tapaus. En lopulta jaksanut  etsiä uusia kenkiä, kun yhdet hyvän malliset lojuivat jo nurkissa. Ne olivat kuitenkin mustat enkä halunnut niitä maalata, koska ne ovat minun "yleispätevät cosplay-kenkäni". Niitä olen käyttänyt Zidanella ja Sesshoumarulla ainakin. Voi olla että muilla myös. No, tekaisin niihin sitten vain pika pikaa yksinkertaiset pääliset kaapin jämätrikoosta ja tässä tulos:

Toimii tarpeeksi hyvin.

Sunnuntaina parina minulla oli woodi Valdriguena eli Valina. Innostuin kai päivän aikana vähän pelleilemään hahmojemme välisellä kemialla, kun kuvauspisteellä meitä piti käskyttää :B Lempiasiani koko päivän ajan olikin tökkiä woodia poskeen ihanilla kynsilläni.

Kuvasi Rorune.

Sunnuntain esitykisa olikin viimeisin ohjelma, jos päättäjäisiä ei lasketa. Huippu kisa ja huippu kärkikolmonen. Kaikki ansaitsivat voittonsa. Mario-esityksestä sen verran, että siinä videon käyttö oli mahtavaa. Yleensä vierastan sitä, koska harvemmin olen nähnyt videoa käytettävän hyvin esitysten rinnalla. Tässä esityksessä video kuitenkin tuki hyvin varsinaista esitystä, eikä vienyt liikaa huomiota lavatoiminnalta. Toiseksi sijoittunut Fatal Frame -esitys oli hyytävä. Se toimi todella hyvin. Ykkönen olitaas omalla tavallaan niin mahtava.

Desuconista jäi todella hyvät kutinat ja nyt pitäisi alkaa valmistautua seuraavia koitoksia varten. Loppukevennyksenä matkustamista silinterin ja korsetin kera. Fukka kiittää!

Hyvin mahtuu.

PS: Apuva! Melkein 100 lukijaa! WTF?

PPS: Onko jotain, mitä TE haluaisitte nähdä 100 lukijan "juhlamerkinnässä"?

Rakastettava sifonki

Hiphei!

Pientä tilannepäivitystä asujen suhteen, mutta ennen sitä vähän muuta jupinaa... Sain kouluni päätökseen ja nythän olen virallisesti vaatetusompelija.

Fiilikset on hurjat.

Ei, minä en ole vaatetusalan artesaani, vaikka kaikki tuntuvat niin luulevan. Olen vaatetusompelija siinä on vissi ero. Tämän satunnaisen valmistumisen johdosta sainkin sitten perheen lisäystä hehkeän violetissa muodossa.

Tämä torsonen odottelee vielä nimeä, mutta eiköhän sille jokin nimi keksitä (tapanani on siis nimetä omaisuuttani). Muotoilussa tämä ei ole hirveän hyödyllinen, ainakaan minun muotoilutaitoni huomioon ottaen. Mutta koska oma toiminimi olisi jonkinlainen haave, halusin ehdottomasti säädettävän nuken, että voi erilaisille vartaloille tehdä vaatteita. Hyvä sovitusnukke se on. Hieman eri asia on kuitenkin tehdä vaatteita itsellekin, kun voi sovittaa jollekkin muulle.

Alexian kanssa jouduin sellaiseen seikkailuun, että pääsin vihdoinkin kokeilemaan kunnolla Wonderflex'ä. Hillitön rulla WF'ää on lusmuillut nurkassani jo melkein kahden vuoden ajan. Ennen Alexiaa ei kuitenkaan ole tullut eteen sellaista hahmoa, jonka tekemiseen olisin WF'ä edes tarvinnut. Nyt on kokeiltu ja tässä on tulos:

Alexian silinteri sai muotonsa WF'stä. Olisin tilannut Alexialle hatun, mutta oikean kokoista ei tahtonut löytyä.  Ensimmäiseksi väsäilyksi tämä on ihan kiva, vaikka se ei mikään superhieno olekkaan. Ilme tietenkin muuttuu, kunhan saan sen päällystettyä.

Hoidin myös Alexian peruukin johonkin muotoon. Ajattelin tehdä mahdollisimman yksinkertaisen lettiväkerrelmän peruukkiin, joten tein van kaksi lettiä, jotka kieputtelin niskaan.

Kuvassa peruukki ei ole vielä aivan valmis, koska päätin tehdä nutturan sellaiseksi, että voin helposti tehdä sen coniaamuna, ja muuntelin sitä vielä hieman tästä. Otsatukka ja "pulisongit" ovat kuitenkin valmiit ja tykkään niistä kovin. Kokeilin myös hieman meikkiä. Hyvin vaaleana ihmisenä yritän hieman ruskettaa itseäni, että näyttäisin edes jotenkin enemmän etelä-eurooppalaiselta. Luulen silti, että tämä on toivoton tehtävä. 

Hame on melkein valmis. Helma vain täytyy lyhentää oikean mittaiseksi (siinä on nyt n. 20cm ylimääräistä), kunhan löydän oikeat kengät ja saan jonkun apua hieman. Laitoin mustaa nyöriä hieman demostroimaan sitä, mihin lopulta nauhat tuleva. Sisältä tietenkin puuttuvat jalat, joten lopputulos tulee olemaan vielä muhkeampi, kun olen itse hameen sisällä. Turnyyrikin toimii oikein mainiosti, mutta taidan lisätä siihen vielä tylliä päälle. Täytyy vielä mainita, että tuo hame on kahdesta erikankaasta; alla on polyesteri/viskoosi, joka laskeutuu aivan ihanasti ja päällä on järjettömän upean värinen sifonki, jonka löysin sattumalta palalaarista. Kuva ei päästä sifonkia oikeuksiinsa.

Minä tässä yritän viettää kesää ja samalla saada Alexiaa eteenpäin. Rurukankin kenkäongelman ratkaisin, joten hän on valmis. Fuu kiittää.

Välistä sitä pupuakin

Hellou!

Nyt on kesä ja olen mielissäni. Harmi vaan, että tämä viikko on mennyt vähän epämääräisissä merkeissä ja yritän ottaa kiinni pukujen kanssa nyt, kun olen taas kotona. Eli istun sisällä tai vaihtoehtoisesti parvekkeellani, jolle paistaa aurinko kello 6 aamulla. Jee.

Alexiaa olen tehnyt eteenpäin, mutta koska törmäsin ärsyttävään vaiheeseen nimeltään sovitusmuutokset, niin päätin hieman vaihtaa piirejä. Hoidin siis Rurukan nyt jokseenkin loppuun, ettei Alexia tule aivan korvista ulos. Pikku juttuja on vielä hankkimatta; helmiä, tarranauhaa ja kengät. Sitten Ruru on valmis. Jee jee.

En ollut aivan tyytyväinen toiseen Rurukan lettiin, joten päätin tehdä sen uudestaan. Kalanruotoletin purkaminen ei ollutkaan mikään pikku juttu, kun peruukista on kyse. Latvat menivät ihan sotkuun ja niitä selvittäessä hamppuuntuivat. Koska aikaa ei ollut hukattavaksi tartuin suoristusrautaan siinä toivossa, että peruukin ja sen latvojen suoristaminen edes vähän auttaisivat letittämistä. Kannatti, koska sen jälkeen letittäminen oli aivan äärettömän helppoa! Eli jos peruukkiin on tekemässä lettejä, se kannattaa suoristaa ensin. Hyvä muistaa välillä tällaisiakin asioita.

Tästä uudesta letistä tulikin sitten niin paljon nätimpi, kuin siitä toisesta... Leikkasin myös jäljelle jäävän kuontalon, mutta en jaksanut sitä vielä kokonaan stailata. Myös lettien päissä olevat pallerot ovat vielä kuivumassa. Ja koska peruukki oli valmiiksi päässä, päätin testata meikkejä ja muuta.

Meikkihän tässä näkyy taas niin hyvin.

Rurukan hiukset ovat painovoimaa uhmaavat, ja saa nähdä, miten stailauksen kanssa käy. Lopputuloksen pitäisi kuitenkin näyttää siltä, miltä hiukset näyttävät veden alla, koska Rurukan hiukset leijailevat ihmeellisesti lähes koko ajan. Suippokorvanikin sain vihdoinkin testiin. Ne olivat kaverilla lainassa yli vuoden verran...

Pallerot tein joulukoristepalloista, jotka hamstrasin askartelukaupasta jo viime syksynä. Pallot saa halki ja ne olivat alun perin kirkkaat. Maalasin ne sisäpuolelta ja levitin maalin päälle vielä liimaa (enpä hoksannut, että gessoakin olisi voinut käyttää), etteivät ottaisi niin paljoa osumaa lettien kovista päistä. Tuolla maalilla on paha tapa kuoria itseään. Myös Rurun rintakivi on jo olemassa, mutta en siitä muistanut ottaa kuvaa.

Alexiasta vielä sen verran, että piilarit. Hankin Yuita varten ruskeat piilarit, mutta eivät olleet hirveän ruskeat omissa silmissäni. Super-Cool-Awesome Lilian tarjosi tilaisuuden uusiin piilareihin, eikä millekkään tietyille ollut tarvetta, joten päätin kokeilla onneani uudestaan ruskeiden piilareidn kanssa.

Siinä sitten molemmat rinnakkain. Lopputulos ei ole mikään parhain, mutta päihittää reippaasti vanhat. Positiivisena seikkana myös se, etteivät nämä uudet suurenna silmiä niin paljon. Käytin vanhoja myös Ranman silminä, vaikka Ranman silmät ovat siniset (eivätpä nuo hirveästi väriä muuta), mutta suurentava efekti oli hänelle tosi toimiva. Nämä tulevat siis olemaan Alexian silmät. Pakkohan se on ruskeat silmät olla, kun kyse on kuitenkin puoliksi italialaisesta hahmosta.

Fukka kiittää.

Alusvaatteisillani

Hei hei!

Kukaan ei osaa arvata sitä, kunka pähkinöinä olen nyt. Minä olen tehnyt nimittäin jotain ihanaa. Vain jo se, että Alexia valmistuu näinkin nopeasti, on hyvin jännittävää, mutta sen lisäksi tähän pukuprojektiin liittyy jotain tosi kivaa. Korsetti nimittäin.

Olen jauhanut korsetista jo paljon, mutta silti jatkan. Olen tehnyt jokusen korsetin, mutta en vielä cosplay-käyttöön (paitsi se pikkuisen Rikkulle). Alexialle sainkin tehdä ihan kunnollisen kehoa muokkaavan korsetin.

Korsettimörkö tulee sun uniin.

Korsetin proto osoittautui kunnon huijariksi, koska lakanakangas. Noh, lopullista korsettia tehdessäni huomasin myös tehneeni pienoisen kaavoitusvirheen, jonka huomasin vasta, kun korsetti oli suurimmaksi osaksi kasassa. Ei hätää! Se osoittautuikin hyväksi asiaksi ja tällainen siitä lopulta tuli:

Poistin olkaimet, koska lopulta totesin ne turhiksi sekä löysin vyötärön... jonka olemassa olosta en tiennyt mitään. Vyötärönympärykseni pienenee lähes 10 cm normaalista, kun tämän vedän päälleni. En ole vielä edes yrittänyt kiristää sitä äärimmilleen. Tykkään korseteista, niiden tekemisestä ja pitämisestä. Tämä onkin oma uusi suosikkini.

Alexian muutkin alusvaatteet ovat valmiit. Tein "turnyyrin" eli oman väkerrelmäni asiasta, joka suurentaa takapuoltani haluttuun suuntaan. Katselin kuvia vanhoista turnyyreistä ja löysin jopa jonkinlaisen tutoriaalin niiden tekemiseen, mutta lopulta päätin vetää ihan omasta päästä. Vartalonmuotoni huomioon ottaen en mitään über-suurta pönikkää edes suunnitellut, koska näyttäisin vain typerältä.

Tällä hetkellä härpäke näyttää tältä, mutta pohdin vielä lisäänkö tuohon päälle kerroksen tylliä. Siinä on alimmaisena pieni tyyny, jonka täytin kangassilpulla, lisäksi siinä on kangassuikaleista tehtyjä lenkkejä ja poimutuksia. Erilaisten muotojen olisi tarkoitus tukea toinen toistaan, jotta lopullinen hame pysyisi mahdollisimman koholla. Yritin myös tehdä tästä sellaisen mallin, jonka kanssa voin helposti istua. Jos jotakuta kiinnostaa tämä vielä enemmän, voin toki tehdä tarkemman merkinnän koko hökötyksestä.

Alushametta tehdessäni olin niinkin HC, että en piirtänyt mitään kaavoja, vaan suoraan mallin kankaalle. Fuck yeah! Olo on niin pro. Monta metriä tylliä ja kangasvaraston kaivelua, trikoon toivossa, ja se on valmis.

Hieno.

Vyötärökappaleen tein tosiaan vanhasta trikoosta, mitä sattui olemaan jemmassa. Niin tuo trikoohan ei ollut juuri sen väristä, mitä olisin tarvinnut Rikkun sukkiin... Olisimpa jaksanut tuolloin kaivella omat laatikkoni läpi >_> Noh, nyt se on saanut uuden elämän Alexian alushameessa.

Anteeksi, peilini on kapea.

Vielä kuva viimeisimmästä sovituksesta kaikkine kamppeineen. Nyt, kun näistä alusvaatteista on päästy, pääsen niiden varsinaisten vaatteiden pariin. Saa nähdä, miten käy kaavoitushommissa. Lisäksi sain mumetsultani aivan täydellisen sateenvarjon Alexiaa varten. Vaihdan siihen uuden kankaan ja muokkailen muutenkin hieman, että saan kunnon propinkin aikaiseksi.

You're gonna die.

Tällä hetkellä Alexian tilanne on hyvä, mutta unohdin aivan kokonaan yhden pikku jutun, kun suunnittelin ajan käyttöäni ennen Desuconia. Pääsykokeet. Kun postiluukustani tupsahti sisään ensimmäinen kutsu amk-pääsykökeisiin, tajusin, että en ole huomioinut niitä ollenkaan Alexian tekoprosessin suunnittelussa. Parhaimmillaan vietän useamman viikon maailmalla, kaukana omasta onpelukoneestani ja saumuristani. Yritän  saada hommat tehtyä sille mallille, että en ole Desua edeltävällä viikolla tuli perseen alla ja tietenkin teen, mitä voin, myös reissun päällä.

Fukka kiittää.

PS: Saatan taas pian laittaa jotain epämääräistä ja pohtivaa tänne, koska törmäsin hassuun asiaan, joka sattui liittymään tähän omaan cosplay-harrastukseeni.

Yritän puristaa itseni kasaan

Terve!

Minua on kai purrut jokin järkikärpänen, koska olen edennyt ja päässyt päämääriin. Näinkin ajoissa. Vaikka olen kironnut kotiompelukonettani viime aikoina, on se silti surruuttanut hyvää tahtia kankaita yhteen. Odotan innolla, milloin pääsen koululle ompelemaan muutakin kuin koulujuttuja. Iltatyötunnit otetaan kokeiluun...

Eli siis! Ruruka on siltä osin valmis, mitä suunnittelinkin. Kengät vielä puuttuvat ja sen takia myös housujen lahkeet ovat kääntämättä. Kirppareita olen kierrellyt, mutta vielä ei ole kenkien suhteen tärpännyt. Muuten olen siis saanut kaikki ompelukoristelut tehtyä.

Koska Rurukassa ei ole juuri väriä ja kaikki kuviotkin ovat vain valkoisia, päätin hakea koristeisiin vähän ilmettä kangasvalinnoilla. Menin sitten ja ostin kangaskaupan halvinta, liuruinta ja paskinta polyesterikangasta. Ihan vain siksi, että se kiiltää niin paljon! Vähän blingiä. No tämähän puri minua nilkkaan sitten sillä, että tuota kangasta oli maailman hirvein ommella. Piti siitä vielä vinonauhaakin tehdä, mikä osoittautui kauheimmaksi asiaksi ikinä. Ja se näyttää myös osittain aika kauhealata... Kaulakoristehärpäke onneksi onnistui ihan suhteellisesti, vaikka siihen jokunen muunnelma piti matkan varrella tehdä.

Enää peruukki ja koristekivi kuosiin. + ne kangät. Hah! Tämähän on melkein valmis.

Alexiaa olen saanut aloitettua sen verran, että olen alusvaatekankaat käynyt ostamassa. Eurokangas tarjosi kaikki kankaat -20% hinnoilla, joten hamsterina käytin tilaisuuden hyväkseni. Korsetista olen saanut jo proton aikaiseksi, mutta ennen, kun lähden lopullista korsettia tekemään, käytän protoa koulussa. Joku pahaa-arvaamaton luokkatoverini joutuu sitä minulle sovittelemaan päälle. Yksikseen sovittelu ei ole mikään paras idea, vaikka sitä paljon harrastankin.

Laitoin vetskarin, että saisin tämän edes jotenkin päälle itse.

Tämän korsetin kaava on muokattu korsetista jonka tein viime syksynä. Muotoja on hieman muokkailtu, vyötäröä kavennettu ja lisäsimpä vielä olkaimetkin. Vanha lakana ei kursi ihmistä kasaan yhtä hyvin kuin kunnon korsetti, mutta tarvittavat muodot kyllä löytyvät. Tiettyjä muutoksia kaavoihin tein jo oman sovitteluni perusteella.

Alexian peruukkikin onnistui saapumaan. Viime päivityksessäni sitä vielä kaipailin, mutta jo samaisen päivän iltana löysin melkein-hukkuneen postilipukkeen peruukin saapumisesta.

Se on soma.

Joskus teen vielä kollaasin tyhmistä ilmeistä peruukkikuvissa... Vaikka minulla ei ole kunnollista käsitystä siitä, millaisella nutturalla Alexian hiukset ovat siinä versiossa, jonka aion tehdä (kuvat taakaa? mitä ne ovat?), päätin ostaa ihan kunnon pitkän peruukin. Alexialla kuitenkin on pitkä tukka. Tämä peruukki on jotain mysteeristä lajia, jota en ole ennen kohdannut. Se on kai risteytys halpakakkaperuukkia ja perus Ebay-peruukkia. Sisällä nimittäin on ihmeellinen verkko, mutta kuidut on ommeltu siististi ja kiristysnyörit löytyvät. Kaunis ja ihana tämä peruukki on. Laatu on oikein hyvä. Saa nähdä millaiselle sutturalle saan tämän väännettyä...

Nyt olen niin innoissani Alexiasta, että toivon vain rahojeni riittävän. En ole onnistunut vielä löytämään oikean väristä kangasta saati sopuhintaan, mutta pitää vain anella universumilta.

Fuu kiittää!