sunnuntai 13. syyskuuta 2026

Kovaa kisaamista Muumilaaksossa - Tracon 2026

Heipähei ja hyvää iltaa!

Traconin jälkeinen cosplaypärinä on kova, mutta samalla haluaisin tehdä sataatuhatta muuta asiaa tällä hetkellä. Ennen kuin päästän itseni täysin laitumelle, yritän olla reipas ja kirjoittaa Traconin raportin pois alta. Ja tässä se on olkaa hyvät!

Tällä kertaa olin aivan paska huoltaja, koska tämä on ainut kuva, mitä otin elikoista koko reissun aikana.

Tampere ja sen talo kutsuivat jälleen 4.-6.9. Traconiin lähdettiin matkaamaan perjantaiaamupäivästä, ja tällä kertaa kulkupelinä oli auto, joten matka kesti tavallista pidempään. Tämä ei sinänsä ole mikään haittapuoli, kun on hyvää seuraa, mutta saapuminen Tampereelle oli sen verran myöhään, että perjantain ohjelmiin ei oikeastaan kerennyt. Perjantaina olisin halunnut nähdä ilma-akrobatianäytöksen (koska jee mun laji!) sekä Hall cosplay -kisat, mutta ne nyt jäivät välistä.

Hatulle oli oma passeli pöytä!

Nuuskamuikkunen pääsi mukaan lauantain puvuksi. Meikkaaminen meni suhteellisen päin persettä, kun mm. unohdin meikkivoiteen naamastani kokonaan ja ripsiväri levisi ihan huolella :P (Ja minullahan siis on koko meikkiprosessi kirjoitettuna ylös vihkoon, jonka ohjeita muka seurasin meikatessani.) Onneksi jäbä on puskajussi, joka saakin näyttää vähän rähjäiseltä. Ylipäänsä lauantaiaamuna oli joku meikkimasis päällä, koska ei kyllä kiinnostanut tai huvittanut yhtään. Tämä oli hyvin jännä tuntemus itselleni. Muutenkin naamani näytti ihan kummalliselta koko päivän… En tiedä, johtuiko tämä meikistä, uusista piilareista vai ihan puhtaasti minusta itsestäni. Muutenhan Muikkunen on oikein kiva ja rento puku.

Ankkanaama oli hyvin vahvana meissä molemmissa.
Hurmaava Zanka: Anniilaugh
Omalta osaltani lauantaipäivä alkoi cosplay-takahuoneesta Aurora Cosplay Tournament -tuomareiden palaverilla. Olin siis saanut sompailtua itseni ACT:in esitystuomaristoon, mikä oli hyvin jännittävää, koska ENSIMMÄISET ACT-KARSINNAT KOSKAAN! Olin hyvin innoissani tuomatroinnista, koska tämän tyyppistä systeemiä ei ole mielestäni kokeiltu juurikaan aikaisemmin (WCS-finaaleita ei lasketa). Lisäksi pisteidenlaskusysteemi oli hyvin mielenkiintoinen. Sääntöjä lukiessa oli herännyt muutamia kysymyksiä tuomarointiin ja pisteytykseen liittyen. Selkeästi tämä ACT-homma oli hyvin pohdittu ja mietitty, koska kaikkiin heränneisiin kysymyksiin ainakin minä sain vastauksen. Palaverissa pääsin myös tapaamaan ensimmäistä kertaa tuomaristojen ulkomaalisvahvistuksen Ignition.cosn ja Yugoron.

Badge ja paidat oli tänä vuonna tosi hienot!
Tietenkin piti moikata parasta kaveria!
Me esitystuomarit olimme palaverin jälkeen vapaita lintuja aina kisojen alkuun asti, joten iso osa lauantaipäivästä meni pyöriessä. Harmikseni lauantain kiinnostavat ohjelmat kuten cosplay-meikkiluento ja Taikausko, henkiolennot ja kummitukset Japanissa menivät juuri päällekkäin cosplay-velvollisuuksien kanssa. Tästä huolimatta päivä vain katosi jonnekin. Taidekuja ja myyntipöytäsali tuli kierrettyä ilman pakokauhua, mutta pihan Taidepolun jono hirvitti niin paljon, että sinne ei tullut eksyttyä. Ruokarekoilta käteen osui crepe ja Tuhtosta sai skumppaa. Olin hyvin tyytyväinen.

Omnom
Nämä oli tosi oudot treffit.
Kuva: Anniilaugh
Skumppamuikkunen olkaa hyvät!
Cosplay-kilpailujen aikaan oltiin jännän äärellä. ACT-kilpailijat oli tuomaroitu pukujen osalta jo päivän aikana, mutta me esitystuomarit pääsimme hommiin vasta kisojen alettua. Meillä oli ruhtinaallisesti aikaa esitysten tuomarointiin niiden päätyttyä, mutta tämä tarkoitti sitä, että en päässyt näkemään NCC- ja väliaikaesitystä. Sniffelsson. Lopulta tuo ruhtinaallinen aika ei tuntunutkaan niin pitkältä, kun istuimme alas käymään esityksiä läpi. Myönnetään, että minä olin porukan hituri, jolla oli vaikeutta muuntaa muistiinpanoja pisteiksi. Lopulta kuitenkin jopa minä onnistuin siinä. Kaiken kaikkiaan omasta näkökulmastani tuomarointi ja tulosten saaminen toteutui hyvin sulavasti tällä systeemillä ja näiden ihmisten kesken.

Kuva: Vesa "Wezaap" Sakki
La ACT-Tuomarit <3
Vasemmalta: Yugoro, miä, Elina, jesmo, majo ja Ignition.cos
Monta huraata Suomen ekoille ACT-edustajille, Tolku ja hanjira! Minulla ehkä hieman sydämmessä läikähti, koska Narutoa lavalla vuonna 2026 <3 Myöskin kovasti huraa toiseksi sijoittuneille Anaelle ja Saarazille sekä meidän uudelle NCC-edustajalle maijamlle ja NCC-karsinnoissa toiseksi tulleelle kalmanlinnulle!

Kuva: Vesa "Wezaap" Sakki
Vas. ACT-edustajat, hanjira & Tolku
Oik. NCC-edustaja, maijam
Kisojen jälkeen meillä oli vielä luvassa kisaajien palautteet, minkä jälkeen velvollisuutemme loppuivat. Omasta mielestäni palautteetkin menivät hyvin. Toivon kovasti, että kaikki palautetta hakeneet poistuivat takahuoneesta hyvillä mielin kisojen ja palautteen jälkeen! Sen verran oli itsellä väsy tuon rupeaman jälkeen, että suosiolla kömmin hotellihuoneeseen ja ravitsin itseäni sillä, mitä kaapista löytyi. Onneksi aamulla oli jälleen luvassa hotelliaamiainen.

Tää on jopa Girl Dinneriksi aika surkea :D
Sunnuntai lähti käyntiin paremmissa merkeissä kuin lauantai, kun pääsin säätämään Kiban naaman kanssa. Edeltävän päivän meikkimasis oli todellakin poissa. Ilmeisesti myös suorituksen tahti oli erityisen kova, koska jopa Anniilaugh kommentoi, että naama tekeytyi ennätysvauhtia. Minä siis rakastan Kiban meikkiä, koska se sisältää kaikkea eritysitä ja jännää. Itsekin vähän ihmettelin, miten nopeasti sain sen tehtyä kaikkine kommervenkkeineen. Jos kuitenkin naaman kanssa meni hyvin ja näppärästi, niin peruukin kanssa olikin ihan toinen tarina. Vähän ehkä olisin voinut näyttää peruukille muotoilurautaa, mutta enpä ollut pakannut moista mukaan.

Anniilaugh ja miä hehkeinä sunnuntaina
Sunnuntaina pääsin jopa katsomaan ohjelmaa, vaikka parit kiinnostavat numerot menivätkin toistensa kanssa päällekkäin. Yugoron haastattelutilaisuus tuli katsastettua. Minusta on aina kiva kuulla ulkomaalisten kokemuksia omasta coni- ja cosplay-kulttuuristaan. Ihan hirveästi en ehtinyt juttelemaan niitä näitä Yugoron kanssa lauantaina, mutta jossain hetkessä hän sanoi, että Tracon on Virolaisten harrastajien keskuudessa jotenkin kuuluisa tapahtuma, mikä tavallaan yllätti. Joten tietenkin halusin kuulla vielä lisää hänen taustastaan ja kulttuuristaan. Juuri tätä myös sain ohjelmalta.

Oli hyvä!
Ei pitäisi koskaan istua kaukana, koska eihän minun muinaisen puhelimen kamera riitä noin pitkälle :(
Yugoron haastattelun jälkeen oli vuorossa Minervaisen asunvaihtoluento. Tämä oli oikein antoisa paketti! Oli kiva nähdä ihan paikanpäällä, miten vaatteet puetaan ja lähtevät pois päältä silmänräpäyksessä. Tietenkin olen nähnyt monenmoisia videoita aiheesta (myös Minervaisen itsensä toimesta :P), mutta läheltä näkeminen on aina eri asia. Ohjelma oli myös hyvin rakennettu, joten sen seuraaminen oli todella leppoisaa. Viihdyin!

Sitä hyvää riisuutumista!
Kuvassa myös Minervainen itse.
Sitten koittikin jo sunnuntain cosplay-kisojen vuoro. Luvassa oli esitys-, ryhmä ja photosoot-kilpailut. Cosplay-esityksissä on jo jonkun aikaa näkynyt tietynlaisia trendejä, jotka olivat läsnä myös näissä kisoissa. Sekaan mahtui myös kaavasta poikkeavia esityksiä, mikä on aina virkistävää. Esityskilpailun osalta omat suosikkini pärjäsivät. Erityinen huraa Vicille ja Umille, jotka päättivät päräyttää hienolla yllärillä. Itsehän hajoilin jo pelkälle esiintyjänimelle, Tulikärpästen hauta. Myös ryhmäpuku- ja photosoot-kilpailuissa omat suosikkini pärjäsivät ja päätyivät palkintosijoille. Jälleen huraa sijoittuneille hyvin tehdystä työstä! Vasta kisan jälkeen ehdin näkemään Niinkosin ja Nevaran hienot puvut ensimmäistä kertaa läheltä. Niin paljon BLINGIÄ! EM ja Vilma olivat puolestaan ihanan hirveitä <3

Ryhmäpukukilpailu, josta ei tästä kuvasta näe sitten mitään.
Kävin tosiaan sunnuntaina kisan jälkeen vielä pikapikaa pyörähtämässä lavan takana moikkaamassa ihmisiä viimeisen kerran, mutta samalla jäin useampaan otteeseen suustani kiinni. Jopa pienimuotoinen cosplay-blogimiitti saatiin aikaiseksi, kun n. 70% prosenttia aktiivisista suomalaisista cospaly-bloggaajista sattui samaan rinkiin läyhäämään. Kiitos tästä <3

Impromptu blogi-miitti
Vasemmalta: Minervainen, Kagehitsuji, Kalmanlintu ja miä
Kerrankin kävin myös päättäjäisissä. Nyt ei ollut kiire lähteä, koska jäimme vielä Tampereelle maanantaihin asti pööpöilemään. Tulevaisuudessa varmaan kuitenkin jätän Traconin päättäjäiset välistä, vaikka ihanaa laulantaa saikin kokea. Voittajien kertaaminen yms. ei sinänsä ole minun kannalta oleellista, koska yleensä olen seuraamassa niitä ohjelmia, joiden voittajistosta välitän.

Hyveä laulua päättäjäisissä!
Traconin tehdessä jo kuolemaa tämän vuoden osalta, kävimme nopeasti kuvaamassa vielä jonkun hassun kuvan Kibasta. Vaikka peruukki olikin oikutellut ja näyttänyt pyllyltä koko päivän, oli kiva saada jäbästä edes jonkinmoisia kuvia, jotka eivät ole itseottamiani. Vielä haaveilen kunnollisesta, synkästä ja urbaanista kuvasessiosta Kiballe…

Kuva: Anniilaugh
Edit: miä
Näin ollen Tracon oli ohi ja minä onnellinen. Viikonloppu meni todellakin ihan hurjaa vauhtia ohi. Minulla oli jälleen aivan äärettömän kivaa, ja tässä mietin sitä, miten paljon viikonlopun aikana tuli naurettua. Välillä jopa ihan oikeaa räkänaurua. Siitä kiitos kaikille osallisille. Oli myös hillitöntä luksusta jäädä vielä yhdeksi yöksi Tampereelle, koska se vei sunnuntailta niin paljon turhaa säätämistä pois. Tätä lisää kiitos!

Traconin päätteeksi Tampere tarjoili vielä erittäin hienon auringonlaskun.
Tälleen vielä loppuun pieni vuodatus. Oli erittäin suuri kunnia olla jälleen tuomaroimassa yhtiä arvokisakarsintoja, kiitos siitä ja hyvästä huolenpidosta Chamiralle ja Aadalle. Kisojen järjestelyt ja ACT-tuomariston kokoonpano oli aivan huikea, ja sitten siellä seassa olin minä. Muut tuomariston jäsenet ovat menestyneitä tekijöitä sekä Suomessa että maailmalla. Omat saavutukseni eivät mitenkään yllä samaan arsenaaliin, joten hieman meinasin jännittää omaa osallisuuttani tässä tuomaristossa. Haluan kuitenkin uskoa, että minulla on sen verran näyttöä, ja nimenomaan esitysten osalta, että roolini tuomaristossa oli perusteltua. Vielä kerran kiitos kaikille kanssatuomareilleni, jotka tekivät tuomaroinnista niin mutkatonta!

Tässä kohtaa Fukka kiittää!

PS: Sain aikaiseksi pienimuotoisen ilmiön, kun huutelin IG:n puolella ihmisten cosplay-käyntikorttien perään, joten jatketaan samaa hommaa täälläkin :D Minulla on siis läjäpäin jäljellä WCS-aikaisia käyntikortteja, joista haluaisin eroon (niissä on mm. jo vanhentunutta tietoa). Eli jos joku halajaa minulta kortin tai pari, minua voi käydä nykimässä hihasta tapahtumissa. Ilolla otan vastaan myös muiden cosplay-kortteja, koska haaveenani on täyttää pieni korttikansioni suomalaisella taidolla ja osaamisella.

Näitä ihan oikeasti on, joten halukkaat saavat vaikka molemmat versiot.

lauantai 15. elokuuta 2026

Ruoka- ja perseilypainotteinen - Matsucon 2026

Hei moi!

Nyt täytyy myöntää, että yhtään ei kiinnostaisi kirjoitella Matsuconista, vaikka se erittäin antoisa olikin. Ajatukset pyörivät tällä hetkellä jo kovasti seuraavan puvun ympärillä. Hetkeksi yritän kuitenkin irrottaa itseni tulevasta, jotta voin vähän keskittyä vielä menneeseen Matsuun.

Matsucon saapui Oulun Pohjankartanon koululle 8.-9.8., ja sitä edeltävä viikko oli omalta osaltani yhtä juoksemista, joten lauantaihin valmistautuminen saattoi mennä vähän viimetippaan. En edes tajua, mihin kaikki aika meni, mutta ihmisellä ilmeisesti on cosplayn ulkopuolisia velvollisuuksia. Tästä huolimatta viikonloppua odotettiin innolla, sillä viime vuonna Matsu jäi välistä. Suureksi ilokseni sain myöskin kyläilijöitä Matsun ajaksi, kun Iina ja Tekla päristelivät Ouluun tarkastamaan Matsuconin.

Kuva: Iina, edit: Tekla
Vas. Tekla & oik. miä
Reki <3
Lauantain pukuna oli Reki, koska 8.8. sattuu olemaan kyseisen hahmon syntymäpäivä ja olemme jo kauan sitten puhuneet Teklan kanssa siitä, että laittaisimme joskus yhdessä Reki-puvut päälle. Mikäs sitten olisikaan ollut parempi hetki toteuttaa tämä suunnitelma. Tästä tietenkin seurasi aivan hillitöntä perseilyä, koska miksi ei.

Kuva: Iina, edit: Tekla, varas: miä
REKI

Jo tässä kohtaa täytyy todeta, että Matsun ohjelmatarjonta oli tänä vuonna aivan priimaa! Niin paljon kiinnostavaa ohjelmaa, vaikka paljon siitä menikin lopulta ohi. Lauantaina olisi ollut kiinnostusta niin moneen ohjelmaan, mutta lopulta päädyimme katsomaan vain Andromedan tanssiesityksen sekä cosplay-kilpailut. Muita kiinnostuksia olisivat olleet matsuri- ja HeMan-luennot sekä kunniavierasohjelmat. Aika kuitenkin hurahti ihan muuhun. Tarkastimme sentään lauantaina Pikku Tee -ruokarekan antimia, mikä oli juuri oikea valinta. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi.

Kuva: Iina
Vas. miä & oik. Tekla
Tämä oli "Rekin syntymäpäiväateria", koska ei ollut kakkua :D
Tällä kertaa Andromeda@ unit: CoMETIK pääsi yllättämää. Olen nähnyt Andromedan esiintyvän joskus jossain aikaisemminkin, mutta tuolloin hempeät ja rallattelevat idolitytöt eivät voittaneet minua puolelleen. Tällä kertaa luvassa oli kuitenkin vähän raskaampaa ja mustanpuhuvaa settiä luvassa, joten tämä iski minun paremmin. Tämä setti olikin ilmeisesti joku kolmenhengen erikoisprojekti. Don't ask me, I don't know. En edelleenkään ole mikään idoli-esitysten fani, mutta nyt yllätyin positiivisesti. Lisäksi esitys oli sopivan mittainen jopa minulle.

Andromeda
Pohjiksen salin valot on aina hienot!
Ennen cosplay-kilpailuiden alkamista teimme hieman sateisen pikavisiitin Hollihaan skeittipuistoon. Riikkis ja Tekla tekivät pikaista skeittipuistotaidetta ja sitten räpsittiin vähän polaroideja. Tämä oli aivan täydellinen ajoitus, koska juuri lähdön aikaan taivas aukesi ja rupesi syytämään vettä niskaan. Mietin jo hetken, että onko tämä sade-conien vuosi vai mikä homma?

Kuva: Tekla
Vasemmalta: Tekla, miä, Iina ja Riikkis
Iina oli muru ja otti mustakin jokusen puhelinräpsyn <3

Lauantain kohokohta oli tietenkin cosplay-kisat, joissa kilpailtiin Tournament of Champions -karsinnoissa sekä cosplay-valokuvauksessa ja lopuksi vuorossa oli myös cosplay catwalk. Vaikka jonkin verran teknisiä haasteita kisan aikana koettiinkin, niin kokonaisuudessaan homma luisti ihan kivasti. Ainoa asia, joka vähän kummastutti oli ToC-kisaajien haastattelut. Oli hieman hassua, että täysin pukupainotteisen kisan lavahaastatteluissa kysyttiin useammalta kisaajalta puvun lähteeseen liittyviä kysymyksiä eikä esim. itse pukuun. Aina vähän kummaksun tällaisia valintoja, koska omalta osaltani en ole kiinnostunut siitä, mistä kisaaja pitää pelissä/sarjassa/elokuvassa/yms., vaan siitä kisaajan puvusta. Hirmuisesti kuitenkin onnea Sonalle, joka lähtee edustamaan Suomea Itävaltaan ToC-finaaliin! Lisäksi onnittelut AlanaLana toisesta sijasta!

ToC 1. & 2. sijat!
Vas. Sona & oik. AlanaLana
Kisojen jälkeen oli aika kuoriutua puvuista ja suunnata kohti ruokaa ja lepoa. Hyvässä seurassa tuli nautittua ja naureskeltua päivän päätteeksi. Tämä oli juuri sitä, mitä itse tarvitsin sekä conipäivän että vauhdikkaan viikon kruunaamiseksi. Onneksi sunnuntain puvun valmistelut oli tehty jo hyvissä ajoin, joten niistä ei tarvinnut huolehtia enää tuossa vaiheessa.

Iltajuomat
Sunnuntaille puvuksi valikoitui Nobara. Päädyin Nobaraan vähän puolivahingossa, kun satuin ihan muista syistä korjailemaan sitä Nekoconin jälkeen. Lisäksi olin Nekoconin jäljiltä pienoisessa Jujutsu Kaisen -kuopassa, mistä syytän erinäisiä tahoja. Nobarasta ei myöskään ole ollut olemassa yhtään kunnollista kuvaa, joten taka-ajatuksen johdattelemana päädyin valitsemaan hänet sunnuntain puvuksi. Tämä päätyi olemaan hyvä valinta, koska tykästyin pukuun nyt uudella tavalla, minkä lisäksi sain kivoja kommentteja puvustani läpi päivän. Meikki onnistui hyvin myös!

Oli häntä yllättävän ikävä.
Sunnuntai oli omalta osaltani se Matsuconin PÄÄPÄIVÄ, koska silloin oli koko päivä täynnä kiinnostavaa ohjelmaa, jota ei voinut jättää välistä. Suunnitelmani oli istua lähes koko päivä Isossa kirsikassa ja vain odottaa, että ohjelma tulee minun luokseni. Suunnitelma ei ollut täysin vettäpitävä, koska jouduin lopulta sinkoilemaan ihan muista sysitä sinne tänne, ja olinhan itsekin omalta osaltani tekemässä ohjelmaa.

Kuva: Tekla
Oik. miä, Minna, Anae & demon Riikkis
Kiitos isosti Minnalle tästä idiksestä!
Aamujuomat

Olimme pitämässä Minnan, Anaen ja Riikkiksen kanssa Cosplay Photoshooting 101 -paneelia, joka tietenkin käsitteli cosplay-valokuvaamista. Ohjelmamme oli sijoitettu sunnuntaiaamupäivään, mikä varmasti karsi jonkin verran kuulijoita. Matsuconin kävijäkuntaa ajatellen ohjelma oli ehkä suunnattu enemmän aloittelijoille tai vähemmän kokeneille harrastajille. Tiedän varmuudella, että ainakin osa yleisöstä ei kuulunut tähän kohderyhmään, mutta ehkä hekin edes viihtyivät.

Tämä kuvasarja perustuu tositapahtumiin.
Oli tosi mukava tehdä jälleen puheohjelmaa, ja varsinkin, kun sitä sai tehdä porukalla. Tilan järjestelyt eivät valitettavasti toimineet aivan kuin olisimme toivoneet, jolloin valkokangas jäi meidän puhujien selän taakse emmekä pystyneet näkemään dioja tietokoneen ruudulta. Paneelissa oli paljon asiaa, ja jossain hetkessä pelkäsin, että meillä loppuu aika kesken, mutta onneksi lopuksi oli ihan mukava tovi vielä jutustella yleisön kanssa. Oli myös todella kivaa, että yleisöltä ylipäätään tuli hyviä kysymyksiä ja kommentteja.

Olin liian täpinöissäni ja unohdin napata kuvan ohjelman alusta, mutta onneksi satuin kuvaamaan juuri tämän puujalan :D
Heti oman ohjelmamme perään alkoi jälleen kerran suosikkiohjelmani eli Puujalka-animet! Pienesti katkerana Nekoconin jaetusta toisesta sijasta odotukset ja paineet olivat korkealla. Tämänkertainen taisto ei ollut aivan yhtä vaikea kuin edellinen, mutta en silti päässyt maaliviivalle ykkösenä tälläkään kertaa. Peruskierros osoitti voittajan, mutta jälleen kerran tarvittiin salamakierros ratkaisemaan toinen sija. Tällä kertaa toisesta sijasta kamppaili kaksi osallistujaa, joista toinen olin minä. Tyylipuhdas suoriutumiseni salamakierroksesta, eli 5/5 oikein -rivi, siivitti minut toiselle sijalle! Vaikka pääpotti vietiin jälleen nenäni edestä, voin silti olla tyytyväinen tämänkertaiseen suoritukseeni ja sijoitukseeni. Palkinnoista puhumattakaan!

Kaikki tämä 2. sijan soolosuorituksesta!
Nice.
Kun tärkeimmät oli hoideltu pois alta, oli vuorossa yksi Matsuconin kunniavierasohjelmista eli Effymian ponnariperuukkiluento. Tämä oli oikein mainio paketti asiaa. Effymia itsekin totesi ohjelman alkuun, että kyse on edistyneemmästä peruukin työstämisestä, mikä passasi minulle oikein hyvin. Siis miten kiva oli oikeasti käydä luennolla, jossa sai keskittyä ja paneutua nimenomaan haastavampaan tekniikkaan! Minä sain parin kypäräperuukin tehneenäkin ohjelmasta paljon hyödyllisiä vinkkejä ja oppia tulevaan. Diaesityksen tukena Effymialla oli mukana myös tarpeistoa näytillä ja hän pystyi ihan demonstroimaan joitain menetelmiä. Niin huippua! Tällaista lisää kiitos!

Sitä hyvää!
Elikotkin olivat luennolla mukana, mutta niillä oli kiire vahtia palkintoja.
Vaikka sunnuntain konsertti oli kiinnostuslistalla, jäi se lopulta näkemättä ja kuulematta. Loppupäivä meni lähinnä ihmisten kanssa hengaillessa. Olin myös aikaisemmin viikolla leiponut mokkapaloja, joista oli kova yritys päästä eroon päivän aikana. Pikkuhiljaa matkalaiset alkoivat lipua kotiin päin, joten piti sanoa heipat. Päivä kuitenkin huipentui minun ja Riikkiksen osalta siihen, että pidimme pienen picnicin keskellä Pohjiksen karua pihamaata nautiskellen Pikku Teen antimista.

Kattokaa nyt tota Riikkiksen iloa! Vitsi, että oli hyvää ruokaa!
Riikkis oli muru ja räpsi muutamat kuvat myös pikapikaa Nobarasta.
Puku vähän rutussa päivän istumisen jälkeen, mutta ei haittaa :D
Edit: miä
Matsucon oli tällä kertaa aivan ratkiriemukas kokemus. Jotenkin myös ruoka oli isossa roolissa tässä tapahtumassa :D Suuri kiitos kuuluu tietenkin ihmisille, jotka värittivät omaa viikonloppuani, mutta myös Matsuconin ohjelmatarjonta oli tänä vuonna täynnä mielenkiintoista sisältöä. Osa siitä jäi valitettavasti näkemättä, mutta en juurikaan osaa olla harmissani, koska tuo aika kului muuhun tärkeään. Aika meni siivillä ja etenkin sunnuntai tuntui hujahtavan vauhdilla ohi.

Fukka kiittää <3

Pikkuiset ostokset
PS: Nyt on tosiaan pukuhommissa hyvä pärinä päällä, koska ensinnäkin ratkaisin erään ongelman, joka minulla on ollut Zeldan sauvan kanssa, mutta myös olen vihdoin aloittanut Jinshin työstämisen! Haaveilin hetkellisesti siitä, että Jinshi voisi valmistua Traconia varten, mutta se taitaa kuitenkin jäädä haaveeksi. Haluan tehdä Jinshin hyvin ja ajan kanssa, minkä lisäksi siinä on paljon osia, jotka vaativat uuteen asiaan paneutumista.

perjantai 24. heinäkuuta 2026

Mitä järkeä elää, jos ei ole kaunis? - Nekocon 2026

Moi moi!

Se olisi tapahtumaraportin aika, ja koska olen vielä hetken aikaa lomalla, yritän saada tämän tekstin ulos mahdollisimman nopeasti. Eli asiaan: Nekocon 2026 järjestettiin 18.-19.7. Kuopion Musiikkikeskuksella sekä taidelukio Lumitilla. Itselleni tämä oli vähän erilainen Nekocon taas vaihteeksi, koska olin tänä vuonna mukana pelkkänä kävijänä enkä työvoimana. Kuopioon ajeltiin perjantaina hyvissä ajoin, jotta ehdin pyörähtää Askartelukulmassa, ja samalla onnistui lippujen vaihto rannekkeisiin.

Sain nukkua yöni Robinin suojeluksen alla.

Lauantain puvuksi valikoitui Hauru puhtaasti kunniavieraiden pohjalta. Velimatti Ranta, joka oli yksi tapahtuman kunniavieraista, on Liikkuvan linnan Haurun suomenkielinen ääni. Niin harvoin menevät omat pukuilusuunnitelmat ja tapahtumien kunniavieraat yhteen, joten nyt, kun varsinaista pukusuunnitelmaa ei sen kummemmin ollut, oli pakko pukeutua teeman mukaan. Hauru on myös pukuna hyvin käytännöllinen, joten sekin auttoi asiaa.

Silmämeikki todella pehmeä ja hempeä sekä hyvin kevyet rajaukset.

Olen tuskaillut Haurun meikkien kanssa niin paljon vuosien varrella, mutta nyt ehkä löysin jonkinlaisen oikean suunnan. Useimpiin meikkeihini verrattuna tämä on tavallaan paljon kevyempi, vaikka tavaraa on naamassa ihan yhtä paljon. Nyt myös ensimmäistä kertaa kokeilin Haurulle kasvojen teippausta, mikä mahdollisesti auttoi asiaa. Tällä kertaa kuitenkin olin kyrpiintynyt Haurun peruukkiin, koska eihän sitä voi olla asioihin tyytyväinen :___D

Kuvasi: Tekla
Haurun pitää pysyä vireänä conipäivän aikana.
Lauantaina paikalle saavuttiin sen verran myöhässä, että avajaiset jäivät välistä. Ensimmäisenä saapumisen jälkeen täytyi kuitenkin käydä hakemassa liput Cosplay Catwalkia ja Photoshoot-kilpailua varten. En myöskään jaksanut hätähousuna juosta aamun Pokemon-luennolle, vaikka se kiinnostelikin. Sen sijaan aamupäivästä ehti pyörähtämään pikaisesti taidekujalla sekä hieman tapahtumapaikan ulkopuolella.

Pikkuostokset tällä kertaa.
Osan näistä sain myös lahjuksina <3
Koska tänä vuonna Nekoconissa ei muuten järjestetty sen kummempia cosplay-kilpailuita, oli mukava päästä saliin katsomaan edes vähän muiden pukuja lavalla. Ensin esiteltiin cosplay photoshoot -kisan osallistujat, minkä jälkeen oli catwalk-osion vuoro. Catwalkissa oli yllättävän paljon osallistujia, mikä tietenkin on erittäin hyvä asia. Vaikka itse pidän kovasti cosplay-kisoista kategorioineen ja muine vinkeineen, on kiva nähdä catwalkit väylänä harjoitella lavalla oloa sekä mahdollisuus esimerkiksi ostopuvuille päästä esiteltäväksi. Photoshoot-kilpailun palkintojenjako tapahtui kuitenkin vasta päättäjäisissä, joten sen osalta joutui vielä jännittämään.

Elikoidenkin pitää pysyä vireänä conipäivän aikana.
Päivän toisena ohjelmana oli cosplay-kunniavieraan, Vyecos, luento siitä, kuinka tulla kauniiksi pojaksi. Olen seurannut Vyetä jo pidemmän aikaa somen kautta, joten odotin ohjelmaa ihan innolla. Ohjelmassa tuli esille muutamia hyviä vinkkejä, mutta itselleni ei juurikaan mitään maata mullistavaa. Lisäksi olisin itse kaivannut aiheeseen enemmän yleismaallista otetta, koska ohjelman sisältö oli hyvin vahvasti kerrottu puhujan oman kokemuksen värittämänä. Pohdimme myös pikkuporukalla myöhemmin sitä, että kuinka paljon esimerkiksi aloittelijalle jäi käteen luennosta, koska monet esitellyt tekniikat vaativat jo hieman kokemusta sekä osaamista esimerkiksi kaavoittamisesta. Saatoin odottaa luennolta enemmän kuin mitä lopulta sain. Plussana ohjelmassa oli se, että Vye oli tuonut joitain puvunosia hipellettäväksi, mutta nämä olivat lähinnä olkatoppauksia sun muita.

Vyen ohjelma.
Sunnuntai olikin sitten tämän Nekoconin pääpäivä! Pukuvalintoja pohtiessani minulla karkasi mopo käsistä ja päädyin tekemään uuden puvun muutamassa päivässä. Syytän tästä kunniavieraita. Päädyin siis tekemään uudestaan Pokemonin Jamesin, jonka olen tehnyt jo kertaalleen vuonna 2013. Sovitin vanhaa pukua päälle, totesin sen olevan hirveä, sekosin ja yhtäkkiä minulla olikin käsissäni uusi James. Että silleen.

Kuvasi: Tekla
Kerrankin muistin kameran ja saatiin höpöily-polaroideja.
Heti aamusta oli jälleen aika kokea jonocon, kun piti jonottaa lippuja kunniavierasohjelmaan. Itselläni kävi todella tuuri sillä, vaikka minä olin aamusta se riippakivi, jota jouduttiin odottamaan, ehdimme saada liput. Lippujonosta syöksyinkin suoraan yhteen lempiohjelmistani eli Puujalka-animet-visaan!

Elikot valmiina koitokseen!
Vaikka puujalat olivatkin tällä kertaa erittäin vaikeita ja salikin tupaten täynnä porukkaa kisaamassa huikeista palkinnoista, en siltikään antanut periksi ilman taistelua. Olenhan kuitenkin todistetusti lajin mestari. Tällä kertaa kamppailu oli armoton, koska peruskierroksen jälkeen neljä tiimiä oli tasoissa, joten salamakierros ratkaisi pelin. Valitettavasti oma suoritukseni ei riittänyt voittoon (koska salamakierros oli ihan pirun vaikea :D), mutta päädyin jaetulle toiselle sijalle. Matsuconin revanssia odotellessa…

Palkintopullo
(Kuva lavastettu, koska alkuperäinen pullo juotiin ennen todisteiden taltiointia.)
Iltapäivästä olikin aika sunnuntain kunniavierasohjelmaan! Ikävä kyllä sai taas jonottaa, kun ohjelmasalin ovelle oli muodostunut jono jo hyvissä ajoin ennen ohjelman alkua. Olen ihaillut molempia kunniavieraita, Velimatti Rantaa ja Mari Laaria, sekä heidän uraansa ääninäyttelijöinä todella pitkään, joten meinasin ihan oikeasti jännittää ohjelmaa. He kyllä osoittivat heti ohjelman alkuun aivan uskomatonta heittäytymistä, kun he lausuivat Rakettiryhmän tunnuslorun, vaikka se ei ihan nappiin mennytkään. Ohjelmassa luettiin Nekoconin nettisivujen kautta kerättyjä kysymyksiä, joihin vieraat vastasivat. (Itsehän unohdin lähettää kysymykseni, mutta onneksi sain niihin silti vastuksia ohjelman aikana.) Olisin kuitenkin kaivannut ohjelmaan hieman enemmän rakennetta ja koheesiota keskustelevamman lähestymistavan muodossa. Molemmat vieraat kuitenkin olivat selkeästi sellaisia, että heillä olisi juttua riittänyt pidemmäksikin aikaa. Lisäksi kysymykset olivat hyvin Pokemon-painotteisia, vaikka molemmat vieraat ovat tehneet huikeita juttuja Pokemonin ulkopuolellakin.

Tätä on odotettu!
Ohjelman päätteeksi alkoi nimikirjoitusten jako, mikä alkuun oli suorastaan kaoottista, koska ihmiset eivät kuunnelleet ohjeita eikä työvoimakaan ollut ihan täysin kartalla. No, siitäkin selvittiin. Itselläni meinasi olla myös nimmarikriisi, koska olen luopunut lähes kaikista Pokemon-tavaroistani vuosien varrella. Onneksi mahtavin Yaci pelasti, kun sain häneltä ylimääräisiä Rakettiryhmä-kortteja.

En ole niin suuri nimmari-ihminen, mutta nämä ;____;
Tietenkin koko conin päätteeksi oli vielä jäljellä päättäjäiset. Ilmeisesti juhlavuoden kunniaksi päättäjäiset olivat tarkoituksella hieman pidemmät. Vähän meinasin kuitenkin olla ulalla juonesta, koska en tietenkään ollut nähnyt avajaisia. Sunset Idols veti kovaa, mutta kolmannen kappaleen kohdalla oma mielenkiintoni alkoi jo hieman hiipua. Photoshoot-kilpailun palkintojenjaossa oli kaaosta ja turhaa sekoilua, mikä harmitti kisaajien puolesta. Lisäksi kunniavieras Vye oli saanut antaa kunniamaininnan omalle suosikilleen cosplay catwalkilta, mutta tämä ymppääntyi ikävästi photoshoot-kisan palkintojen jaon sekaan. Kuitenkin taitava ja ihana Riikkis voitti photoshoot-kisan paras tekninen -palkinnon, joten JEEEEE! Rakastin itse myös tuomariston ja yleisön suosikiksi valittua Hikaru ga shinda natsu -kuvaa, joten hurraa myös Hobitteh!

Erittäin informatiivinen kuva päättäjäisistä.
Näin ollen tämänkertainen Nekocon oli taputeltu. Viikonloppu hurahti ohi jotenkin aivan järkyttävän nopeasti. Fiksuina nuorina ajelimme kuitenkin kotiin vasta maanantain puollella, jotta paluu todellisuuteen olisi hieman lempeämpi. Mainittakoon vielä tässä, koska asia ei muuten merkinnästä ilmene; viikonlopun aikana tuli vettä taivaalta aivan järkyttävästi! Jotenkin kuitenkin onnistuimme välttämään pahimmat sateet ja seurueemme pysyi lähes kuivana koko viikonlopun. Mitä nyt itse jonkun kerran juoksin sateessa Musarin ja Lumitin väliä, mutta kauniit miehet eivät pelkääkään vettä.

Fukka kiittää!

Kuvasi: Tekla
En tiedä, onko tämä hienoin pilalle mennyt kuva Jamesista vai pelkästään hienoin kuva Jamesista.
PS: Nokkelimmatpokkelimmat lukijani ovat saattaneet jo huomata, että Epätoivon ulkoasua on hieman päivitetty. Suurimmat muutokset näkyvät selainversion puolella, mutta pyydän syvästi anteeksi, jos se aiheuttaa jonkun sokaistumisen. Siitä on 10 vuotta, kun olen viimeksi koskenut Bloggerin ulkoasutyökaluun, joka olikin kokenut hieman muutoksia. Sanotaanko näin, että ulkoasusta ei tullut aivan sitä, mitä suunnittelin ja voi hyvinkin olla, että palaan vielä sen pariin tulevaisuudessa. Tässä hetkessä annan sen kuitenkin olla.

Tässä vertailuna, miten värit näyttäytyvät läppärilläni vs. kännykässä.
Ja jopa tässä kuvassa sävyero jää hieman maltillisemmaksi kuin, mitä se silmin nähden oikeasti on.