torstai 28. elokuuta 2014

Parisuhteeni oranssin kanssa

Hellou!

Ihan oikeaa tilannekatsausta on nyt luvassa. Tracon lähestyy ja pukujakin on saatu ihan kunnialla eteenpäin. Koska aikataulu on hieman tiukka ja pitäisi saada yksi mekko nimijuhliinkin tehtyä, Traconiin lähdetään yhden uuden puvun voimin. Kesän teema siis jatkuu.

Interstella 5555 loksautti joskus tuossa kevättalvesta ja siitä jäi takaraivoon Stella, jota nyt väsäilen.


Olen taas kohtaamassa viholliseni ihomaalin, mutta nyt on tietotaitoa ja ehkä jopa osaamista sen verran, että tästä selvitään. Oikeaa maalia pitikin sitten metsästää vaikka ja mistä. Sopivan löydyttyä sain huomata, että sitä ei myydä ollenkaan Atlantin tällä puolen. Yhden putelin  pelkät postikulut maksoivat 36€... että jee.


Lähdin liikkeelle kaikkein oleellisimmasta: helmistä. Stellalla on päässään pikkuinen helminauha, johon en myöskään oikein meinannut löytää helmiä, joten tein ne ihan itse. Paperia ja Erikeepperiä siitä on pienet helmet tehty. Kasvatin myös helmien ohella siilejä.


Interstellan värimaailma on mitä ihastuttavin. Törkeällä tavalla ihastuttava ja siksi pääsinkin taas tapailemaan lempiväriäni eli oranssia. Värjäyshommiksihan se sitten meni. Vihaan värjäämistä, koska jos sen sössii, siitä tulee kallis kämmi. Jo Naruton kanssa juoksin pitkin seiniä, kun oikean sävyistä ja laatuista kangasta ei löytynyt. Tuolloin menin helppoa tietä ja ostin pesukonevärin ja laitoin sormet ristiin. Tällä kertaa värjääminen ei ollutkaan niin helppoa.

David Bowie -dietti: 700g suolaa ja 100 g kokaii kiinnitysainetta.

Niin mikä oranssinkeltainen?
Käytin tällä kertaa nestemmäisiä EMO-tekstiilivärejä, jotka jo opinnäytetyötä tehdessäni noiduin Helvettiin. Käteviä ovat, mutta sotkevat myös. Terveisin: Muovimattoni on sininen... Ja nyt en löytänyt edes oikean sävyistä väriä purkissa, vaan jouduin ostamaan kaksi, joita tuli sekoitella. Värin sekoittelu ja suhteiden pohtiminen oli ihan mielenkiintoista, mutta en tätä kyllä missään nimessä lempipuuhiini lue. Menin äitini luo värjäämään, koska hänellä on siihen paremmin soveltuva pesukona ja halusin jonkun valvomaan omaa sotkemistani.

Jännäksihän se meni, mutta lopputulos tyydyttää minua hyvin paljon. Kangas on aivan ihana.

Vertailu Naruton kanssa. Alla siis uusi kangas.
Kuvan värit näköjään ovat ihan omaa luokkaansa.
Peruukin kanssa oltiin jännän äärellä myös. Se hetki, kun avasin postipaketin, jonka sisällä oli peruukkini... Hyvä, etten sokaisutnut kaikesta siitä kiillosta.

Kiilto ei pääse tässä oikeuksiinsa yhtään.
Sitten turvauduin talkkiin ja muihin oleellisiin hiustenhoitotuotteisiin.

Tadaaa!
Kiilto on taltutettu, vielä ehkä jotain käsittelyjä teen ennen leikkausta. Olen kuitenkin hyvin ylpeä kaikista näistä yökköpyökkö väreistä, joita pääsen yhdistelemään tässä puvussa. Piilaritkin ovat todella makeat.

Tulen näyttämään niin hirveältä.
Kaavoitus tämän puvun kanssa on ollut kivaa. Aika paljon kikkailua ja höpöjä muotoja. Ihan perus mekkoproto ei näytä juuri miltään, mutta kivaa sen tekeminen oli siitä huolimatta. Niin harvoin teen mekkoja, joissa on kellotusta, joten se on aina vähän outoa vetäistä kellotettu mekko päälle.


Pääsin tässä puvussa myös yhden lempiasioistani kimppuun, nimittäin kohoavan pääntien. Olen sitä viljellyt suunnittelemissani vaatteissa aika paljon ja ah oi kuinka siitä pidän. Kauluri on tällä hetkellä ainoa täysin valmis osa puvusta. Sen työstämisessä ei oikeastaan ole mitään ihmeellistä, joten ottakaa valmis hökötys.


Se säätämisen määrä, minkä tuo juttu söi... En halunnut mihinkään näkyviä tikkauksia, joten silmäneula ja lanka olivat ystäviä.

Tämä jäi kohtuu suppeaksi, mutta eipä minulla muuta kerrotavaa vielä ole. Kaikenlaista tavaraa ja tarviketta on tullut ostettua ja etsittyä. Ja etsitään edelleen. Mekkoa varten teen ehkä ihan omat alusvaatteet, että ne varmasti jäävät piiloon, mutta niiden olemus on vielä kysymysmerkin alla.

Fukka kiittää.

PS: Ehdotuksia toiseksi Tracon-puvuksi otetaan vastaan.

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Duke näytti naamaansa - A-seminaari 2014 kai?

Hei!

Animeseminaari meni. Pyörähdin paikalla, halailin, katsoin osan cosplay-deitistä ja lähdin. Perjantaina työpäivän aikana mietin sitä, että 'yhyy kaverit on jossain kirjaston liepeillä puvut päällä'. Siksi suikkelehdinkin kotiin töistä sen sijaan, että olisin pyöräillyt suoraan kirjastolle. Heitin Gakupon päälle ja huristelin autolla kirjastolle (BTW ei mikään huomaamattomin yhdistelmä, kun ajelin kuplavolkkarilla Gakupon värmeissä).

Tervetuloa Ouluun!
Kuvasi Kide
Vaikka seminaari muuttui enemmän Gakupo-kuvauksiksi omalta osaltani, haluan hieman kirjoittaa mielipidettä asiasta. Ohella saatte kuvamateriaalia, jonka on tallentanut Kide.

Todisteita siitä, että olin kirjastolla.
On kiva, että tämän alueen tapahtumat yrittävät sinnitellä pinnalla, mutta mielestäni aina sinnittelyssä ei ole mitään järkeä. Jos rahoitusta tai sen hankkijoita tai ylipäänsä tapahtuman tekijöitä ei löydy tarpeeksi, niin on turha lähteä vääntämään mitään väkisin. Animeseminaari oli hyvä esimerkki siitä. Tilat olivat kammottavat eikä tapahtuman yleistä toimivuutta oltu ihan saatu hanskaan. Yritystä oli, mutta se ei tällä kertaa riittänyt. Olen tykännyt seminaarin alkuperäisestä linjasta olla enemmän asiapainotteinen tapahtuma (sehän on seminaari), mutta myöskään sen muuttuminen enemmän conin tapaiseksi härdelliksi ei ole minua haitannut. Nyt ehkä ei oltu aivan kartalla siitä, että kumpaa puoletaan enemmän.

Bitches.
Kaikki tämä sen perusteella, mitä näin perjantaina ja mitä olen internäättettiä seurannut. Se ainoa ohjelman osanen, jonka näin oli siis deitti. Sekin vain ja ainoastaan, koska mun hutsut jotkut eräät oli nyitty siihen mukaan. En ole vuosikausiin käynyt oikeasti katsomassa cosplay-deittiä. Jonkun kerran olen vasten omaa tahtoani katsonut niistä osia, mutta konsepti ei ole makuuni. Ideana se on aivan täysin puhkikulutettu, väkisin väännetty ja toistaa itseään. Seminaarin deitti vahvisti mielipidettäni edelleen.

Saanko esittäytyä; Gakupo, sekopäinen aristokraatti.
Kuvasi Kide
Kuvasi Kide
Ihan hukkaan ei onneksi päivä mennyt. Oulun kaupungintalo osoittautui oikein päteväksi ympäristöksi kuvata Gakupoa. Herrasta on vain jokunen kuva, jotka voidaan laskea kahden käden sormilla. Oli siis aikakin vähän ulkoiluttaa herraa.

Kuvasi Kide
Gakupo on pukuna jotenkin hassu; en ikinä muista sen olemassaoloa ja omasta mielestäni puku itsessään on aika meh. Pidän puvusta kyllä kovasti, mutta en pidä sitä niin näyttävänä kuin moni muu tuntuu pitävän. Ja kuten arvelin puku on nyt iso ja istuu vähän hassusti päälle. Pienentäminen ei olisi iso juttu, mutta ainakaan tähään hätään se ei houkuttele millään muotoa.

Kuvasi Kide
Joku päivä kasaan haaremini yhteen ja etsimme jotkin hyvät sisätilat, jotta hieman lähdeuskollisemmat kuvaukset on mahdollista toteuttaa. Sitä odotellessa.

Naisia...
Kuvasi Kide
Kuvasi Kide
Minulla oli oikein kivaa Gakupon kanssa ja hieman harmittaa, kun kameran muistikortti täyttyi juuri sillä hetkellä, kun löysimme upean portaikon. Ihan varmasti vedän herran niskaan vielä jossain välissä vain ja ainoastaan siksi, että saisin kunnon kuvia tuon talon edustalla. Kattokaa ny:

Kuvasi Kide
Paljon tuli hyviä kuvia kaikesta huolimatta. Voinpahan sanoa, että Gakupoa on kuvattu edes vähän. Naisia oli ikävä, mutta on sentään jotain. Yleensä kameran olessa lähellä en onnistu rentoutumaan kunnolla juuri missään hetkessä, joten olin hyvin hämmentynyt, kun kuvieen seassa vastaan tuli tämä:

Kuka tuo on?
Kuvasi woodi
Näytän 13-vuotiaalta... joltain. En todellakaan itseltäni ja vielä enemmän hämmentää se, että Venomanian vaatteissa... Mitä höpöä?

Fukka kiittää ja toivoo, että olisi aikaa, koska asiaa tänne blogin puolelle olisi vaikka mitä.

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Hämmentävät siniset silmät

Terve!

Ensiviikolla olisi Animeseminaari. Olen töissä, joten minua siellä tuskin nähdään ja jos nähdään niin puvutta. Kokkocon loppui kai tännään. Hups... unohtu. Kaikesta tästä huolimatta vapaaviikonlopusta on otettu iloa irti. Lähdimme pienoisella seurueella kuvaamaan pukuja. Itse kaivelin esiin ja laitoin valmiiksi Naruton, koska viimeksi, kun se on ollut päällä, puiden lehtitilanne on ollut hieman heikohko. Paljon paljon kuvia luvassa.

Kuvasi Kide
Jätin aamusta piilarit ja Sage-mode-meikit pois, koska halusin kuvia ihan tavallisesta Narutosta. Otin värkit mukaan, että olisin voinut ne jossain vaiheessa lisäillä, mutta eipä tuota tullut tehtyä. Oli erityisen mukavaa olla ilman tekoripsiä ja piilareita.

Näin sujui vaatteiden vaihto. Olin herrasmies enkä kurkkinut.
Kuvasi Kide
Lähdimme kohti pensasta ja merenrantaa. Väkimäärä hieman yllätti, koska päivä ei ollut mikään lämpimin ja olimme aika syrjäisellä rannalla. Yleensä olemme saaneet kuvata kohtuu yksiksemme, mutta tällä kertaa meillä oli ihan kunnolla yleisöä. Leijasurffaajia ja eläkelläisiä. Kyseltiin onko polttarit. Ei ollut. Oltiin taideopiskelijoita.

Kuvasi Rorune
Kuvasi Rorune
Asia, mikä minua huvittaa ja samalla ärsyttää suuresti; tuo puku on minulle iso. Vyötäröni on pienentynyt rutkasti ja kiloja on karissut. Milloin ja miten? En tiedä, mutta vanhojen pukujen kanssa sen huomaa. K-On-mekko on tehty lähes vuosi sitten, joten sen kohdalla ymmärrän hyvinkin, miksi se on iso. Mutta Naruto mitä kakkaa? Sinäkin Brutukseni. Housut ei enää pysy jalassa.

Kuvasi Kide? Rorune?
Kuvasi Kide? Rorune?
Narutosta saatiin silti paljon iloa irti. Herp derp oli päivän teema ja en ole varma ovatko jotkin kuvat koskaan näkemässä päivänvaloa. Ottakaa silti vähän peeloilua. Tämä materiaali  on vielä ihan pehmoa...

Kuvasi Kide
Giffit on parhaita.
Jokunen videopätkäkin tästä reissusta jäi. Voi olla, että ne nähdään täällä joskus tai sitten ei.

Metsästä siirryimme enemmän urbaaniin maisemaan, koska Rorunen Skip Beat -hahmo, ei oikein istunut rantaan tai pensaaseen. Höpö kuvauskärpänen pääsi sitten minua puraisemaan ja keikuin loppu päivän suurimmaksi osin kamera kourassa. Ja koska olimme aikalailla keskustassa, tuijottelijoita tuli ja meni.

Tämä on jotenkin hellyyttävä kuva. Kaverit on parhaita.
Kuvasi Kide
Ahdistuin randomeista Naruto-tunnistajista...
Kuvasi Kide
Vähän löytyi vielä nurmikkoa, missä kuvata Narutoa, ennen kuin ääretön väsymys ja nälkä iski. Omat suosikkikuvani ovatkin kaikki nurtsilta.

Se tunne, kun omat silmät hämmentää...
Kuvasi woodi
Muutakin rekvisiittaa oli, mutta Gama-chan on paras.
Kuvasi woodi
Kuvasi woodi
Jossain vaiheessa talvella pohdin, pitäisikö hankkia siniset piilarit Narutoa varten keltaisten ohelle. Ihan hyvä, että jätin hankkimatta. Hukkaan olisi mennyt rahat, kun omilla simmuilla pärjää näinkin hyvin.

Lempparit
Kuvasi woodi
Nyt on taas yksi puku, joka kaipaa kuvausta, vähemmän. Jos joskus saisi sen Gakupon, James'n ja Kenshin'nkin kuvautettua. En sitten tiedä, miten isoja ne puvut sitten ovat. Kenshin nyt ei ole mikään ongelma, mutta Gakupo voi olla ihan mielenkiintoinen tapaus.

Fukka kiittää.