Näytetään tekstit, joissa on tunniste Izumi Sena. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Izumi Sena. Näytä kaikki tekstit

tiistai 30. tammikuuta 2018

Vanhukset ensin!

Heiiiii!

Vuodenvaihde ja sitä edeltävä kuukausi meni lähinnä siinä, että yskin keuhkojani ulos ja yritin olla pyörtymättä, joten hirveän suurta edistystä pukujen kanssa ei tuolloin tehty. Siitä huolimatta, onnistuin vääntämään Frostiin uuden puvun, Uraraka Ochacon Boku No Hero Academiasta. Coniraporttia ja lisää pukuasiaa tulossa myöhemmin. Uraraka saa ihan oman merkintänsä, koska asiaa on paljon ja haluan odotella vielä Frostin kuvia.

Urarakan lisäksi Frostiin lähti toiseksi puvuksi Stella, joka piti korjata, koska edellisellä kerralla kengät tekivät tenät. Näiden kahden lisäksi onnistuin työstämään jopa kahta muuta pukua (osittain pakosta) muiden hommien ohella. Eli 4 pukua työn alla yhtä aikaa? Ei tämä ole mun elämä?!

Liemikuva 29986
Rorunella ja minulla on meneillään projekti Haikyuu, jota varten värjäsin meille kankaat. Tarkoitus olisi tehdä tässä jossain välissä Haikyuun Tsukishima Kei (Rorune) ja Yamaguchi Tadashi (miä) peliasuissa. Olen niin intopiukeana näistä enkä malta odottaa, että näen Rorunen Tsukkina, koska Tsukki on elämän suola... bu dumtsss... Luultavasti Yamaguchi on se puku, jota alan nyt Frostin jälkeen väsäämään kunnolla, vaikka sille ei mitään aikataulua ole suuniteltukkaan.

Stellan kenkiin piti valaa uudet kivet, koska vanhat tekivät katoamistempun, kun ensimmäiset kengät päättivät pettää, joten ajattelin, että valan samalla Halille uudet kivet, KOSKA NE VANHAT PÄÄTTIVÄT MINUT PETTÄÄ MYÖS!

Muotteja...
Stellalle piti tehdä kokonaan uudet muotit, koska viimeksi unohdin irrotusaineen ja jouduin repimään koko muotin kappaleiksi, että sain kivet irti. Hali sai myös uudet muotit, koska en löytänyt vanhoja, mutta myöhemmin ne sitten löytyivätkin (koska eihän hartsimuottien ole tarkoitus asua hartsitarvikelaatikossa).

Tässä on nyt muutama epäonninen hartsin valu koettu, mutta viime keväällä pyörähtäessäni Helsingin Hobby Pointissa juttelin vähän myyjän kanssa hartsiasioista ja sain vastauksia ja ratkaisuja lähes kaikkeen. Hartsilla leikkiminen on kallista lystiä, joten yritän oppia mahdollisimman hyvin. Toisaalta matskuni eivät välttämättä ole siitä parhaimmasta päästä joten ¯\_(ツ)_/¯

Siellä taas löllyy.
Mainittakoon, että hartsivärien pigmenttierot ovat ihan käsittämättömät. Violettia väri ei pidä laittaa n. 100g hartsia enempää kuin pisara tai muuten se menee ihan mustaksi (kuten kävi viimeksi). Punaista taas piti tunkea samaan määrään vaikka kuinka, että sai kivistä edes oransseja. Valoin tosiaan Halille kaikki kivet uusiksi eli kaikki korut olisi tarkoitus tehdä uusiksi myös tässä jossain välissä. Stella sai vain tarvittavat uudet kivet ja vähän extraa.

En yleensä paista hartsikiviäni, mutta, kun paista, ne ovat uunissa 3 tuntia.
Aiemmin yhtenä ongelmana hartsin kanssa on ollut se, että kivet eivät kovetu aivan kauttaaltaan, vaan jäävät hieman tahmaisiksi tai ihan limaisiksi. Herra Hobby Pointissa selitti, että se johtuu siitä, että lämpöreaktion lämpö, joka kovettaa hartsin, jää liian vähäiseksi tai karkaa muottiin. Ratkaisuksi tähän hän neuvoi, että hartsit voi laittaa uuniin 50-60 asteeseen tutimaan. Mainittua aikaa en muistanut, joten pelasin varman päälle; pidin kiviä uunissa 3 tuntia niin, että uuni oli päällä. Sitten laitoin uunin pois päältä, mutta jätin hartsit vielä yöksi uuniin. Ja jee! Tuli kovia kiviä.

Uudet popot.
Stella tosiaan tarvitsi kokonaan uudet kengät ja onneksi sellaiset löytyivät vähän liiankin helposti; siskon kaapista, missä ne ovat majailleet yli 10 vuotta... Olis voinut löytyä jo vuonna 2014. Perusjuttu, eli maalasin ne valkoisiksi spray-maaleilla ja tein remmeistä oikean levyiset ja malliset päälystämällä ne softiksella.

Ajattelin alkuun, että sääreen tulevia osia minun ei tarvitse uusia, mutta pitipä sittenkin. Säilytyksessä niiden maali oli halkeillut hitusen, mutta suurin syy oli se, että vuonna 2015 katkaisin oikean jalkani työtapaturmassa ja nyt uudelleen luutunut nilkka oli liian paksu eivätkä vanhat remmit enään yltäneet sen ympäri. Kiva kiitos.

No ny on taas remmit.
Remmien tekeminen oli lähes yhtä hirveää kuin vuonna 2014.

En ole tainnut koskaan korjata mitään pukua näin paljoa, niiden ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Tsunade ja Ranma tuli tehtyä lähes kokonaan uudestaan, joten en laske niitä korjauksiksi.

Jo ennen Frostia piti käydä pakko-ostamassa kankaita, koska vuosi sitten ECG-karsinnoista palkinnoksi saatu Eurokankaan lahjakortti oli menossa vanhaksi (50€ lahjakortti kolmeen Pekkaan on vähän hankala jakaa... just so you know), joten se piti tuhlata.

Vähän meni yli 50€.
Sena Izumi Love Stagesta sai housu- ja hupparikankaan. Vähän syyhyttäisi tehdä Sena tässä kevään aikana, mutta näyttää vähän siltä, että pitää keskittyä muihin ompeluksiin. Lisäksi ostin vähän jotain yleispäteviä kankaita, joita voin tarvittaessa värjäillä.

Olen luvannut itselleni, että teen Yamaguchin seuraavaksi ja sitten pitää keskittyä vääntämään mekkoa häihin

Fukka kiittää ja yrittää saada Frosti-päivityksen kasaan tässä piakkoin.

torstai 26. tammikuuta 2017

Miettelöitä tulevasta

Hoi...

Avaan tietokoneen toista kertaa viimeisen kolmen viikon aikana ja huomaan, että tämä merkintä on jäänyt julkaisematta... oho. Voisin tietenkin laittaa kuvia Frostin pukujen edistymisestä, mutta koska olen kaavoihin kangistunut idiootti, en sitä tee. Haluan tämän pois alta ensin.

Kuten aikaisemminkin, minulla ei ole varsinaisa lukkoon lyötyjä pukuja, joita haluan esitellä, vaan semmeoisia 'voisin kenties yrittää lähitulevaisuudessa' -pukuja. Miten realistisia ne ylipäätään ovat on toinen seikka...

Koska haluan vaakuutella itseäni siitä, että kyllä minä olen katsonut uusia sarjoja ja pelannut uusia pelejä (etteivät kaikki pukuni olisi typerää nostalgian havinaa), tämä hahmokavalkaadi on koottu uudempien lähteiden hahmoista. Uusi on myös suhteellinen käsite...

Kuitenkin!

Ihan tuoreimpana tuttavuutena tälle listalle on päässyt Katsuki Yuuri ylläri pylläri Yuuri on ice!sta. Jo ensimmäinen jakso pisti minut itkemään sen verta, että löysin Yuurista jopa liikaa omia piirteitäni.

Realistisin vaihtoehto
Ongelmana tämän hahmon kanssa on kuitenkin se, että A) minä olen sen mallinen kuin olen ja B) tässä sarjassa ei juuri ole minua miellyttäviä asuja. Oikeastaan ainoat luisteluasut, jotka lämmittävät sydäntäni ovat Yuurin ja Victorin Stay Close to me duettoasut... mutta Victor...

Hahmona myös Yurio viehättää minua, mutta siihen olen vielä vähemmän sopiva, kuin Yuuriin. Ehkä menenkin tällä versiolla:

Pam pam paaaaaaaaaaa!
Syksyllä kaverit saivat tökittyä tarpeeksi ja hankin vihdoinkin itselleni PS4n ja Overwachin. Oi voi, mikä oja. Hyvin moni hahmo viehättää minua, mutta ihan cosplay-mielessä olen harkinnut Mercya ja Sombraa, mutta kaikista kuumista kuumin on Widowmaker.

Kaikki ja kaikkien vaarit haluavat tehdä Mercyn.
Siistein Sombra
Da Widowmaker
Saa nähdä riittääkö kärsivällisyys ikinä yhteenkään näistä saati järki kaikkeen kiiltävään ja liukuvärjättyyn matskuun. Epäilen suuresti.

Koska paskat ideat ja paskat sarjat, Rorunen kanssa tuumimme, että voisi 'ihan vaan läpällä cossata' sarjasta Love Stage. Izumi Sena ja Ichijou Ryouma ovat sarjan typerääkin typerämpi pääpariskunta. Emmehän ole Rorunen kanssa tehneet yhtään varsinaista pari-cosplayta WCS:n ulkopuolella. Tästä on mukava aloittaa. Jotenkin olen jaksanut katsoa ja lukea koko sarjan, vaikka se ei mitenkään maatamullistavaa viihdettä ole.

Nämä asut.
Seena vas. ja Ryouma oik.
Ainakin sarja on ihan nättiä katsottavaa ja Senalla on hupsuja vaatteita. Rorune tulee olemaan kuumin Ryouma ikuna ja Hoi komea poika! Meidän pitäisi lopettaa tämä tällainen tapailu... (Jossain välissä jopa harkitsin vielä typerämpää läppäcossia tästä sarjasta; nimittäin taikatyttö Lala-Lulua.)

Suurena iskuna sydämeen tuli jossain välissä Vocaloid-musiikkivideo Rinin ja Lenin World Domination how to. Kappale itsessään on kiva, mutta sanat ja video veivät minut aivan mukanaan. Olenkin siis pyöritellyt mielessäni ajatusta, joko Rinin tai Lenin anarkisti-asusta.

Jee jee kaksrivinapitus!



Tässä vaiheessa minulle on lähes se ja sama kumman teen Rinin vai Lenin, mutta jos en saa ketään huijattua parikseni, niin teen yksinäisen Lenin. Len on sentään suosikki-Vocaloidini.

Höpsönä innostuksena löysin myös yhden sielunveljen One Punch Manista. Onsoku no Sonic on tarpeeksi vakava perseilijä, että osasin rakastua.

Superninjaaaaaa! Taistelulajien taitajaaaa!
Hervoton makkarankuoriasu ei kuitenkaan huuda nimeäni millään tasolla, mutta onneksi herra heiluu myös arkivaatteissa välillä. Hiusponnari olisi taas omien pelkojen kohtaamista...

Ja hups oho... Menin ja puhuin itseni pussiin, koska tulevaisuudessa olis tarkoitus ihan oikeasti tehdä Haikyuun Sugan peliasu...

Suga-muru
Onneksi Ouluun avataan pian uusi Seikkailupuisto, jonne minulla on kotoa matkaa kiven heiton verran. Aion roikkua puussa niin paljon kuin pystyn ja kykenen. Ehkä siinä saisi vähän uskottavammat urheilupoika kädet...

Tämä oli tässä tältä erää. Seuraavana vuorossa on Frostbite, joka on jo huomenna! Iiip! En muista taas, millon olisin ollut näin pähkinöinä conista ja sen puvuista. Edellisestä isommasta tapahtumasta on selkeästi aivan liian kauan.

Fukka kiittää!

PS: Olen ehkä vihdoinkin saanut haltuuni jokseenkin sopivan peruukin Mashiro Ichijolle!