Hoi hoi!
Elämässä sattuu ja tapahtuu. Kävi tosiaan niin, että juuri edellisen merkinnän julkaisemisen jälkeen homma kääntyikin niin, että en päässyt käymään Desuconissa. Sinällään harmittaa, koska tämän vuoden puolella en ole käynyt vielä yhdessäkään tapahtumassa, mutta toisaalta tuli muuta sisältöä samalle viikonlopulle. Ichijo miekkoineen kuitenkin olisi onnistuneesti valmistunut Desuconia varten. Nobaran kohdalla olisi homman mennyt tiukille, mutta nyt sainkin hyvillä mielin käyttää Nobaraan sen ajan ja hartauden, mitä halusinkin.
Tässä merkinnässä onkin luvassa asiaa Nobarasta. Päätin pyhittää yhden kokonaisen merkinnän neidin asetta varten, koska se oli varsin hauska projekti. Satuin myös työstämään vasaraa Ichijon miekkojen kanssa rinnakkain, joten se kerkesi valmisuta jo jonkin aikaa sitten.
 |
| Siinä Nobara |
Nobaralla on yhtenä aseenaan siis vasara, joka tietenkin muuttaa muotoaan animessa jatkuvasti. Ensimmäisellä kaudella Nobaran vasarassa on jostain syystä sydämen kuva, minkä vuoksi koko vasara on suoraan sanottuna ihan hirveän ruma. Toisella kaudella kuitenkin Nobara heiluttaa erilaista, paljon tavanomaisemman näköistä, vasaraa, jossa taas ei ole mitään rumia sydämiä. Koska tuo toisen kauden vasara näyttää siltä, että olisin voinut kävellä lähimpään rautakauppaan ja ottaa sellaisen hyllystä, päädyin lopulta tekemään ruman, mutta paljon persoonalliesemman, ensimmäisellä kaudella nähdyn vasaran.
 |
| Tämä oli jossain hahmokonseptikuvassa. |
Ja koska vasaran ulkomuoto vaihtelee ruudusta toiseen, päätin tukeutua tähän hahmokonseptikuvassa näkyvään malliin, joka mielestäni teki eniten järkeä.
Aloitin homman tietenkin taas sillä, että laskin mittasuhteita ja piirsiin niiden avulla kaavat vasaraa varten. Kohtuu yksinkertainen muoto mahdollisti sen, että sain palasteltua vasaran osat täysin kaksiulotteisiksi kaavoiksi. Rungon materiaaleina toimivat tällä kertaa kapalevy, softis ja pätkä harjanvartta. Kapalevyllä sain kivoja tasaisia pintoja aikaiseksi, kun taas softiksella pystyin tekemään mm. sydämenmuotoisen upotuksen. Vaikka olin laskenut ja kaavioittanut vasaran todella tarkkaan, mallailin sitä silti teippaamalla osat yhteen ennen kuin liimasin rungon kasaan.
 |
| Siinä lähes kaikki osaset. |
 |
| Teippitesti |
En kuitenkaan liimannut vasaraa täysin kokonaiseksi asti ennen kuin peitin sen osat worblalla. Worblan tarkoitus oli tukea ja tehdä pinnoista yhtenäiset. Softis on nimensä mukaan pehmoista, kun taas kapalevy on todella herkkä iskuille, vaikka onkin kovempi materiaali. Jätin vasaran sorkkapään irralliseksi, koska en voinut käyttää sen muodostamiseen kapalevyä, sillä kaikki sorkkapään pinnat olivat kaarevia. Koko homma siis tarvitsi vahvistusta sekä sisältä että ulkoa. Täytin sorkkapään osittain worblalla, mikä auttoi myös sen muotoilussa ja terävien särmien aikaansaamisessa. Worblan avulla sorkkapää ja iskupintaosa sekä varsi oli helppo kiinnittää yhteen. Lisäsin vasaraan muutamia muotoja softiksella ja worblalla vielä tämän vaiheen jälkeen.
 |
| Worblatut osat ennen viimeistä yhdistymistä. |
 |
| Koko hommeli kasassa. |
Kun vasaran runko ja kaikki muodot olivat vihdoin kasassa, sai se päälleen muutaman kerroksen gessoa. Gesson jälkeen oli taas jälleen uuden lempiaineeni vuoro eli Helmi kalustekitin. Kittasin jälleen koko komeuden, minkä jälkeen alkoi armoton hiominen. Hiomisessa käytin jälleen 180, 240 ja 400 vahvuisia hiomapapereita. Tämän hiominen oli äärettömän tyydyttävää.
 |
| Gessohirviö |
 |
| Kaunis ja ihana kitattu sekä hiottu vasara. Tässä vaiheessa kaikki propit ovat vielä nättejä. |
Monta kertaa on käynyt niin, että juuri hiomisen jälkeen tekemäni propit sun muut näyttävät kaikista siisteimmiltä ja hienoimmilta, ja sitten ne menettävät hienoutensa, kun saavat maalipinnan päälleen. Pähkäillessäni kauniin vasaran pohjamaalausta, lopulta muistin spraykitin olemassa olon, joten Ichijon miekkojen tapaan vasara sai päälleen viimeisen kittikerroksen.
 |
| Edelleen on nätti! |
Kelit alkoivat lämmetä sen verran, että lopulta uskalsin myös maalata koko vasaran hopeiseksi spraymaalilla (voin siis harrastaa spraymaalaamista vain ulkona).
Hopeamaalin jälkeen olikin aika toteuttaa se osio, jota olin eniten odottanut. Päätin jo varhain, että haluan tehdä sydämen UV-hartsilla, koska tuolloin saisin siitä kivan kiiltävän ja en joutuisi maalaamaan. Piti hieman kikkailla, että sain vasaran pysymään pystyasennossa hartsin valun aikana. Onneksi tuopit ja pahvimukit toimivat monessa paikassa.
 |
| Siinä jöpöttää |
 |
| Värjäsin UV-hartsin tietenkin pinkiksi, ja se hohti UV-valon alla hyvin villisti! |
Hartsin jälkeen jäljellä oli vielä varren maalaus, koko vasaran patinointi ja lakkaus. Varren maalasin ihan vain akryylimaalilla ja patinoinnissa käytin jälleen kerran nestemmäistä patinaa. (Kalustekitti ja nestemäinen patina ovat ehkä parhaimpia löytöjä ikinä proppienvalmistuksen osalta.) Vasaran pää sai päälleen kiiltävän spraylakan, kun varsi puolestaan mattalakan. Vähän yritin jotain kontrastia saada.
Ja näin Nobaran vasara oli valmis!
 |
| Jee! |
Tykkäsin tämän vasaran tekemisestä todella paljon, ja olen kerrankin siihen jopa tyytyväinen. Joko minä tarvitsen tarpeeksi yksinkertaisia proppeja värkättäväksi tai tarpeeksi aikaa suhteessa propin kokoon, jotta olen kädenjälkeeni tyytyväinen. Ehkä minä en olekkaan tässä hommassa ihan niin käsi kuin välillä tunnen olevani? Who knows. Lisäksi samoin kuten Ichijon miekkojen kohdalla, kaikki materiaalit löytyivät jo valmiiksi kaapista. Mitään ei siis tarvinnut ostaa tätäkään proppia varten. Paitsi. Ostin Nobaraa ja vasaraa varten paketillisen nauloja, koska en nyt ihan oikeasti jaksanut niitä alkaa värkkäämään.
Fukka kiittää!
PS: Seuraavana olisi vuorossa Nekocon, johon osallistumista ei voi mikään muu estää kuin katastrofi tai sairastuminen.
