Mahtipopot ja muut keinonahkaiset ystäväni

Hoi!

Frostbite lähestyy ja minä olen ommellut ihan hurjasti. Minä odotan sitä niin täpinöissäni. Ei ole riittänyt, että olen ommellut päivät työssäoppimisessa ja illat koululla wanhojen-puvun parissa, vaan olen vielä sen lisäksi ommellut omia pukujani kotona iltayhteentoista. Ei ole tervettä tämä elämä, ei. Mutta mikäs siinä, jos se on kivaa? Olen siis saanut cosplay-intoni takaisin. Tänään kuitenkin pääsi stressi purkautumaan ja PAM! Olen kipeä. Vihaan sairastelua. Onneksi päivän nukuttuani, Finrexin'ä (maailman super-cool'mmasta mukista) ryystäen ja nappeja naukkaillen päiväni on sujunut oikein hyvin.

Alkuillan meininki.

Tämä päivä ei kuitenkaan se varsinainen aihe, vaan se, mitä kuuluu Frostin puvuille. Toinen puvuista on ollut jo jonkin aikaa 100% valmis. Vaikka puku onkin vähän niin kuin vasurilla väännetty, olen siihen ihan tyytyväinen. Settiin kuuluu maailman hirveimmät housut. En tiedä, tulenko olemaan Frostissa intopiukeana vai hajotanko pääni tämän puvun kanssa. Se nähdään sitten. Tämä puku kuuluu niihin asuihin, joita en ikinä uskonut tekeväni, mutta tein silti.

Villejä arvauksia?

Jotenkin Rikkun kanssa vähän innostuin... Alkuperäinen suunnitelmani oli hoitaa minun ja Kiden sauvat kuosiin ja tehdä kengät. Oma sauvani on gessottu ja odottaa maalausta, kunhan saan sauvan peräpään tehtyä. Kiden sauva odottaa viimeistä hiomista ennen gessoa. Sauvat siis kohta kuosissa.

Kenkien tekoa odotin aivan uudella asenteella. Pelkäsin, että tapaus 'Lukan kengät' tekisi paluun uudessa muodossa. Silti olin rohkea ja aloin hommiin innolla. Se kannatti, koska kenkulit valmistuivat äärettömän yksinkertaisesti. WTF is this shit! Eivätkö kengät olekkaan cosplay'n vaikein asia ikinä?! Miksi tämä niin helppoa?!

Pistin sormeen neulalla...

Kengät eivät ole vielä aivan valmiit. Vielä pitää ommella ne kunnolla kiinni tossuihin, joiden päälle ne tein (kiitoksia tossujen lahjoittajalle), ja sitten vielä vähän maalailla niitä. Tykkään niistä jo nyt!

Jalkani näyttävät valtavilta.

Homma karkasi lapasesta, kun päädyin tekemään uuden korsetin vanhan tilalle. Rikkun ensimmäinen "korsetti" tuli tehtyä viime keväänä. Sen jälkeen olen laihtunut ja nyt "korsetti" pyörii päälläni. Tällä kertaa tein ihan oikean korsetin sen surkean lärpäkkeen korvikkeeksi ja laitoin mittasuhteita paremmin kohdalleen. Opinnäytetyön osanen tarjosi valmiit kaavat korsetille, mikä nopeutti sen valmistumista huomattavasti. 

Rumaaaaaaaaaa... Vanhaaaaaaaaa... 

Uusi!

Kuten näkyy kultamaalaukset puuttuvat vielä, mutta aikaa on sentään vielä ihan hyvin. Peruukkiakin piti kokeilla päähän (piti varmistaa, että se on ehjä huonon säilytyksen jäljiltä). Hirveä se on edelleen, mutta siihen sotaan en itseäni tässä vaiheessa enää laita, joten se saa olla, mitä on. Muutoin Rikku on kuosissa viimekevään jäljiltä. Vähän silitystä sieltä ja täältä, voisin katsoa myös teenkö lakille jotain, jos aikaa jää.

Fukka kiittää.

PS: Huomasiko kukaan, jotain uutta? Ei enää typerää suihkuverhoa tai vessan seinää! Sain joululahjaksi kokovartalopeilin (jee! juhuu! vihdoinkin!) ja nyt on siis muukin peili olemassa kuin vessan peilikaappi.