Ysärijysäri

Moi!

Aika vuotaa jostakin taas hukkaan. Desun jälkeen olen kerennyt tehdä ööö... en oikein mitään, koska flunssa, joka jatkuu vaan. Conirutto on asia. Näin kerrankin päätin päivittää puvusta puuttuvat asiat ennen coniavautumisia, vaikka raportointi on ehkä yksi lempiaiheistani. Ja nyt on vihdoin Excelin aika.

Edellisessä merkinnässä ei oikeastaan muista tämän reikäpäänaisen puvun osista tullut kerrottua kuin korsettiasiasta, joten kaikki muu purkautuu nyt tässä.

Exceliä oli helppo lähteä tekemään lennosta Takuton jälkeen, koska minulla oli olemassa jo kaksi peruukkia tätä pukua varten. Ihan metsään mennyt keltainen peruukki, jonka tilasin alunperin Mercedestä varten, passasi hyvin Excelille, joten tilasin toisen samanlaisen jemmaan odottamaan sitä päivää, kun vihdoin aloitan tämän haaveissa pyörineen ikuisuuspuvun. Se päivä tulikin yllättävän äkkiä ja tällä kertaa osasin olla fiksu ajoissa.

Vas. alkuperäinen ja oik. työmaa
Huom! Oranssit latvat!

Pienoisen tutkailun jälkeen totesin kuitenkin, että peruukki tarvitsee hieman oranssimpaa sävyä. Tilasin varmalta luotto-Ebay-myyjältä, joka toimittaa alle kahdessa viikossa Suomeen, pitkän, oranssin peruukin, jonka pistin osiin ja ompelin keltaiseen peruukkiin. Noin joka kolmas hiusnauha oli oranssi. Kuvassa väriero näkyy tosi huonosti, mutta oikeassa maailmassa oranssi kuultaa mukavasti keltaisten kuitujen joukosta.

Excelillä on myös hillitön letti, jota tuskin olisin saanut aikaan vain sillä, että lisään peruukkiin kuitua. Peruukista olisi tuolloin myös tullut älyttömän raskas (mitä se oli jo nyt, mutta vielä siedettävä), siksi päätin tunkea lettiin sisälle jotain muuta. Arvoin myös hieman perinteisen ja kalanruotoletin välillä, mutta päädyin perinteiseen, koska siitä oli helpompi saada oikein muhkea.

Pötkylämallausta

Leikkasin vaahtomuovilevystä sopivan paksuja pötköjä, joihin ompelin myös puolikkaan peruukin verran kuituja päälle. Nämä pötköt sitten ompelin kiinni peruukin niskaan. Olisin halunnut liimata kuidut kiinni pötköihin, mutta en keksinyt mitään liimaa, joka olisi samaan aikaan ollut sekä pitävä että säilyttänyt vaahtomuovin pehmeyden.

Pötköt itsessään ovat hyvin kevyitä, mutta kaikki se kuidun määrä ja mitta, mitä tässä peruukissa on tekee siitä painavan. Desussa päivän lopussa peruukkisukka alkoikin paeta peruukin mukana kohti takaraivoa ja vapautta.

Trimmattuja pötköjä ja karvainen pötkylä.

Kuten kunnon ysäri-animeen kuuluu Excelin tukassa on muutenkin volyymia. Jotenkin vähän yritin saada samaa törkeyden hienoutta Excelin otsatukkaan, mitä anime tarjoilee, mutta se meni vähän metsään. En osannut näin suomeksi.

Jotenkin silmissä vilisi Escaflowne, kun tätä väänsin.

Menin lopulta helpommalla ja säästin mielenterveyttä. Loppupelissä peruukista tuli ihan kiva, ja se onkin yksi lempiosistani tässä puvussa. Vaikka pitikin ostaa 100 värikästä ponnaria, että saan pussista kaksi vihreää...

Melkein valmis peruukki ja meikkitesti.
BTW: Excelissä on övereimmät tekoripset kuin millään muulla hahmolla aikaisemmin.
Silti en viitsinyt laittaa niitä kaikista övereimpiä...

Yksi hauska osa Excelissä ovat myös hanskat, joissa on... jotkin ihme pampulat, jotka ehkä näyttävät metallisilta...??? No tiesin, etten voi enkä halua tehdä niitä mistään kovasta, koska ei kiitos enää taipumattomia niveliä puvuissa. Ja varsinkaan, jos kyseessä on ranne!

Tein ihan perustrikoohanskat, jotka pätkäisin sitten kynsikkäiksi (vähänkö harmitti, kun kerrankin tuli nätit sormet). Pampulta tein irrallisina osina apunani jälleen vaahtomuovi.

Sopivan mittainen pötkö vaahtomuovia, jonka ympärille ompelin hieman pingottaen valkoista trikoota. Tässä vaiheessa pampula meni aina ruttuun, jos se ei ollut kädessä tai jossain muualla. Maalasin pampulat sitten hopeisella kangasmaalilla, kun ne oli pingotettu talouspaperirullan ympärille ruttujen välttämiseksi. Kangasmaali kovetti kangasta sen verran, että siinä ei juuri ole ruttuja edes "lepotilassa".

Siellä lilluu testipalat taas.

Koska en tietenkään mitenkään ollenkaan voinut löytää sopivanväristä kangasta, piti pistää värjäyspaja taas pystyyn. Ei haittaa! My värjäys-game is stronk now! Tämä on myös yksi syy, miksi Excel ei ole tapahtunut aikaisempina vuosina; ei ole löytynyt kunnon kankaita enkä ole uskonut omiin taitoihini värjäyksen suhteen. Nyt se oli kuitenkin helppo nakki.

Värjäyksen takia jouduin kuitenkin turvautumaan typerääkin typerämpään kankaaseen eli twilliin, jonka tekstuurista ja tavasta käyttäytyä en pidä sitten yhtään. Se oli kuitenkin yksi harvoista, valkoisista luonnonmateriaalikankaista, josta ei näkynyt ihan kaikki ja niiden mummot läpi.

Nää on kivat.

Shortseista tuli hyvät ja kivat. Ovat mukavat päällä ja pysyvät jotenkin ihmeen kaupalla jopa jalassa. Laitoin pyllyyn vetskarin, josta lopulta ei tainnut olla mitään iloa. Tykkään niistä silti, vaikka kukaan tuskin näkeekään niiden hienoja leikkauksia missään kuvassa tai livenä. Joten piirsin ne!

Behold my art skillz!

Shortsit olivat helpot, mutta kunnon haasteen vastaan toi Excelin pikkutakki, joka on lähestulkoon pelkkää hihaa. Tämä takki oli ehkä yksi vaikeimmista koskaan kaavoittamistani asioista. Halusin hihat näyttämään mahdollisimman paljon reffiltä ja samaan aikaan tarjoamaan hyvän liikkuvuuden sekä istumaan takin miehustaan hyvin. Hitusen leikin paperin ja teipin kanssa, mutta suurimman ongelman tuottivat hihojen alaosta, joista käden on tarkoitus tulla läpi. Ja eihän näitä voinut testata paperilla, koska niiden piti joustaaaaaaa!

Da fuck?

Jotenkin... jollain taialla... sain nämä tehtyä ensimmäisellä yrityksellä. En tiedä, mitä olen vahingossa uhrannut cosplayn jumalille, mutta oli sen arvoista (tai sitten tämä conirutto on maksuni tästä hyvän mäihän määrästä). Hihojen alaosa on siis trikoota ja yläosa tuettu hyvin jämäkällä tukikankaalla. Tässä kuvassa hiha pysyy muodossaan joten kuten vielä, mutta tukikangas menetti hurjasti ryhtiä, kun värjäsin kankaat (värjäsin siis vaatteet lähes kokonaisina vaatteina, enkä kangasta palana kuten yleensä teen). Viimeinen ratkaisu oli laittaa softissiivekkeet hihojen sisään. Tämä luo hihoihin oman pienen trooppisen ilmaston, mutta ainakin hihat pysyvät muodossaan ja pystyssä.

Jalka ja jalan kaavat.

Kengät olivat tuttua huttua; elmukelmun ja maalarinteipin yhteistyötä. Soran tai Aquan keinonahkajämät pääsivät Excelin kenkiin. Tämä oli virhe, koska tuo kangas ei meinannut luistaa ommellessa edes teflonpaininjalan kanssa. Vetoketjun ompelu oli ihan täyttä tuskaa.

Mmmmm...

Kengänpäälisten kiinniliimaamisesta puolestaan on tullut minulle joku suuri intohimo. Saan hirveästi tyydytystä, kun pääsen vihdoin liimaamaan kengät ja pääliset kiinni.

Desussa ei hirveästi keretty kuvaamaan Exceliä. Päätin kuitenkin kynytä roskiksen päälle yhdessä välissä ja Kis-muru otti kuvia. Tässä esimakua ja kuva jopa koko puvusta (paitsi letti ;____;).

Kuvasi Kis

Fukka kiittää!

PS: Desu-horinoita tulossa jossain välissä.