Tämä on kai sitten hyvästit - Animecon 2018

Hei.

Kysymys kuuluu: miksi edes vaivauduin Animeconiin?
Vastaus: Matsucon ja Desucon jäivät kokonaan välistä, joten halusin edes jotain coniaktiviteettia kesälle, ja oli ikävä ihmisiä.

Umiconin ja viimevuotisen Animeconin jälkeen järki sanoi, että älä mene, mutta masokisti minussa sanoi, että mene. Lähdin siis matkaan kohti Helsinkiä. Sain yöpyä Kissin nurkissa, mikä oli jännittävää eikä tuntunut yhtään conilta. Koko reissua edeltäneen viikon ja jopa nyt jälkikäteen on tuntunut siltä, että Animeconin reissu ei olisi ollut edes totta...

Ottakaa Hilla, joka ei tykännyt minusta :(

Lauantaille otin puvuksi mukaan Mercedeksen, joka on saanut rauhassa lojua kaapissa sen kaksi vuotta. En edes viitsinyt vilkaista säätiedoituksia viikonlopun osalta, koska tiesin, että tukehtumiskuolema on edessä joka tapauksessa. Mersu oli kuitenkin ihan kohtuullinen valinta. En kuollut.

Lauantaiaamuna oli Jonoconin tuntua ilmassa, kun raahauduimme tapahtumapaikalle ehkä turhan hyvissä ajoin. Ihmiset jonottivat lippujen vaihtoon, minkä jälkeen jonotettiin sisäänpääsyä, että päästään nopeasti ensimmäisten joukossa jonottamaan lippuja ohjelmiin ja nimikirjoitustilaisuuksiin. Juuri tästä syystä itsekkin säntäsimme jonosta toiseen, koska tiesimme Kokoustamon pääsalin olevan kehno paikka siinä mielessä, että siellä ei ole nousevaa katsomoa.

Ainoat kuvat, jotka otin Mersusta koko päivänä.
Taustalla Jono.

Cosplay-kisan ja Kamuin ohjelman liput olivat meille ne, mitä menimme hakemaan. Jouduimme jonottamaan jonkun tovin. Meitä ennen pääsivät jonottamaan tietenkin superlippulaiset, jotka pääsivät sisään ennen normikävijöitä. Vähän ennen meidän vuoroa osan ohjelmien lipuista vasta tuotiin jaettavaksi, koska tähän asti niitä oltiin leikkaamassa... Eli kaikki ihmiset ennen sitä, jotka olisivat halunneet liput näihin ohjelmiin eivät olleet niitä vielä saaneet, ja osa olikin mennyt takaisin jonottamaan...

Tämä ei sentään koskettanut meitä. Saimme liput kisaa ja Kamuin ohjelmaan ensimmäisten joukossa. Jossain vaiheessa kuitenkin huomasimme, että Kamuin Q&A-tilaisuuden liput olivatkin aivan salin viimeiseltä riviltä... Liput oli siis jaettu väärässä järjestyksessä. Kiva.

Ostin asioita.

Olin vähän kiikun-kaakun siitä, että menekö katsomaan avajaiset vai Cosplayn ulkonäköpaineet. Jälkimmäinen kiinnosti sen vuoksi, että sen ohjelmakuvaus antoi ymmärtää, että kyseessä on nyt joku "uusi juttu", jota ei ole ennen ollut olemassa, ja kuvauksen perusteella käsittelyssä olisi ollut enemmän ulkonäöstä kiusaaminen ja muun ympäristön paine. Olin hämmentynyt ja päätin ottaa asiasta selvää.

Ohjelma oli juuri sitä, mitä ajattelin sen olevan. Ulkonäköön kohdistuvaa kritiikkiä käsiteltiin hiljattain syntyneenä asiana ja nettikiusaus oli hyvin suuressa osassa. Ehkä hieman harhaan johtavaa informaatiota, ja epäilen, että ilmiö on ainoastaan uusi tuoreemmille harrastajille. Sekä ulkonäkökriittisyys että nettikiusaaminen ovat olleet tässä harrastuksessa mukana lähes aina. Olen itse puinut aihetta tässä blogissa jo vuonna 2011, eikä se edes tuolloin ollut mitenkään uusi asia. Tämä ohjelma ei tarjonnut minulle mitään uutta tai oleellista, joten poistuimme lopulta paikalta katsastamaan avajaiset.

Avajaiset.

Kannatti mennä avajaisiin, koska siellä oli tarjolla ihanaa musiikkia, jos ei muuta. Olen hukannut nimen, mutta hieno jousikvartetti soitti iloksemme muutaman kappaleen. Mukaan mahtui yksi elämäni suurimmista rakkauksista Final Fantasy X:n To Zanarkand. Itkuksi meinasi mennä siinä kohtaa, mutta paras veto oli kuitenkin viimeinen Game of Thrones -kappale.

Selvisimme monesta sotkusta viikonlopun aikana tuurilla. Myös Kamuin Q&A-ohjelman paikkaongelmasta. Sali ammotti tyhjyyttään, joten hipsimme lähemmäs lavaa seuraamaan ohjelmaa. Tämä ei tietenkään olisi ollut mahdollista, jos paikkaliput olisi jaettu loppuun. Se kääntyi meidän onnekseemme.

Suruinen Kis, koska vika rivi.

Kamui oli hyvin viihdyttävä. Hän puhui paljon ja hyvin innostuneesti. Haastattelijoilta olisin toivonut vähän enemmän mukautumiskykyä, koska useamman kerran Kamui vastasi kysymykseen X ja samalla myös seuraavaan kysymykseen, mutta silti heti perään kysyttiin samaa asiaa, joka juuri sai vastauksen. Kamuin Q&A oli itselleni kuitenkin yksi parhaista ohjelmista koko tapahtumassa. Huomasi kyllä, että hän on osannut markkinoida itsensä maailmalle ja edustaa hyvin.

Suuri halu oli käydä jo lauantaina Kamuin pöydällä ostamassa tavaraa, mutta lähemmäs 100m pitkä jono ei houkuttanut. Tämäkin oli vähän hupsu, koska tavallaan Kamuilla oli nimikirjoitustilaisuus, mutta omalla myyntipöydällään, mutta tavallaan ei. Nimikirjoituksia pystyi pyytämään ihan vain menemällä hänen pöydälleen (johon kylläkin lähes koko ajan oli jonkinlainen jono).

Ei hirveästi ollut kirjoja jäljellä enää siinä vaiheessa, kun päästiin lopulta pöydälle.
Eipä niissä missään ihan hirveästi uutta ollut :D
Kamuita on tullut kuitenkin seurattua netissä vuosikaudet.

Jossain välissä minua tultiin pyytämään Hall-kisaan, mutta koska Mercedes on sijoittunut puku, en tietenkään voinut osallistua. Sen sijaan sain hieman tuupittua Kissiä kisailemaan. Kjeh.

Cosplay-kisat piti tietenkin katsastaa. Kisan paikkalippujen kanssa ei sentään ollut mitään outoa sählinkiä ja saimme ihan hyvästä rivistä paikat. Hall-kisan molemmat sarjat olivat mielenkiintoiset. Hienoa, että pareja oli saatu kasaan niinkin monta. Tämän hetken cosplay-trendit olivat myös vahvasti edustettuna.

Kis tuli toiseksi yksilösarjassa! Jee jee jee!

Kisan jälkeen olikin lähes kaikki ohjelma lauantailta ohitse. Jonkun aikaa kerkesimme pallota vielä ympäriinsä ennen kotiin paluuta.

Tykkäsin myös tästä "kasuaali-lookista" ihan oikeasti.

Sunnuntaille tein uuden puvun! Semiajankohtaisen myös! Full Metal Panic! on yksi vanhoista lempisarjoistani ja uuden kauden kunniaksi päätin vihdoin tehdä Chidori Kanamen. Kaname on paras koulutyttö ja olen suunnitellut tekeväni neidin jo pitkän aikaa, mutta ei ole ollut kunnon saumaa. Lämmöstä ja kuumasta huolimatta Kaname oli tosi mukava puku, koska pystyin välistä nakkaamaan takin pois.

Sunnuntaina aamusta oli ainoa sen päivän kiinnostava ohjelma, jonka olin pannut merkille etukäteen. Historian havinaa: menneisyyden henkilöt animessa jäi kuitenkin välistä, koska tuo oli se hetki, kun vihdoin pääsimme jonottamaan Kamuin pöydälle.

Benni oli ihana ja otti kuvan!

Kamui oli yhtä ihana kuin edellisenä päivänä Q&A:ssa. Hän jutteli ja höpötti kaikille ja selvästi osasi antaa jokaiselle oman aikansa. Pyysimme printteihin nimmarit myös Benniltä, joka piirteli niihin kaikkea hassua. Höpöttelyjen ja ostosten jälkeen saatiin vielä ottaa yhteiskuva.

Minulle Kamui on ollut viihdyttävin kunniavieras kaikista. Muut, joita olen käynyt katsomassa ovat olleet ihania ja tärkeitä, mutta Kamuin presenssi ja karisma oli ihan erilainen kuin kenenkään muun.

Kokoelmani pieniä virkattuja eläimiä kasvaa...

Sunnuntaipäivä meni vähän palloamiseksi ja jutusteluksi, mutta kävimme vielä kuulemassa metallimusiikkia Polygon Blackin toimesta. Vaikka kappaleet eivät olleet itselleni mitenkään merkityksellisiä tai edes tuttuja, oli konsertti silti mainio.

Nälkä ja kuumuus vaivasi, joten konsertti jäi meillä viimeiseksi ohjelmaksi. Nihkeän viikonlopun kruunasi vielä VR:n junaperseilyt.

Messukeskus oli mukava tapahtumapaikka, koska oli hyvät kulkuyhteydet, tilaa ja ilmastointi toimi. Kahvila ja ruokapaikat olivat myös hyvä lisä. Totesimme, että tämä on conipaikka, jolta ei tarvitse poistua, jos ei halua. Jos joku toinen tapahtuma järjestämään Messukeskuksessa, niin voisin harkita (Yukicon?). Ainoa miinus on Kokoustamon typerä tasakatsomo.

Elikot oli matkassa taas.
Piti myös esitellä Boroa.

Animecon ei tarjonnut minulle hirveästi mitään, mutta ei pettänytkään, koska odotukset olivat aika alhaalla. Informaation kulun tökkiminen ja rehelliset mokailut näkyivät omassa kokemuksessani, mutta omaksi onneksemme sattuma ja tuuri pelastivat monen tilanteen. Näin kävijän ja sivustaseuraajan näkökulmasta Aconilla on paljon kehitettävää. Työvoiman informoiminen ja yhtiötoiminnan läpinäkyvyyttä tulisi parantaa hurjasti. Jos selkeitä ja oikeasti näkyviä muutoksia ei Animeconin toimintaan tule, tämä jää takuulla minun viimeiseksi Animeconikseni.

Oli kiva päästä kotiin.

Animeconissa oli plussia, kuten Kamui ja muut kunniavieraat, jotka ovat olleet Animeconissa (ja Umiconissa) kova sana jo pitkään, mutta muuten mielestäni tapahtuman taso ei yllä sinne minne sen tulisi. Acon jää kutakuinkin perushengailuconiksi. Sitten voidaankin miettiä, että "kuuluvatko" näin isot kunniavieraat sellaiseen tapahtumaan, joka muuten ei tarjoa sisällöllisesti kovin kummoista. Hengailuconeilla on oma paikkansa ja kävijäkuntansa, mutta kuuluuko perushengailuconin lipun maksaa n. 40€? Kuten viisaammat ovat jo sanoneet: tällä hetkellä Animecon ratsastaa muiden tekemällä työllä sekä maineella ja yrittää kääriä siitä rahat.

Fukka kiittää!

PS: Kirjottelen Kanamesta vähän jossain välissä. Meinasi tämänkin tekstin kanssa tökkiä, niin pitää vähän kasailla itseään.