Myrkyt vaan kovenee

Moi moi!

Vaikka välistä on ehkä siltä vaikuttanut, en ole Traconin jälkeen hirveästi pitänyt taukoa cosplay-jutuista. Yamaguchin sain jonkunlaiseen kuosiin Chibiconia varten, mutta sen lisäksi on ollut tarkoitus saada vielä yksi puku kasaan ennen vuotta 2019. Siinä ohella olen myös värkkäillyt vähän muita hommeja pukujen parissa.

Viimeinkin sain aikaiseksi tehdä itselleni kunnon binderin. Olen muutamaa ostobinderiä kokeillut, mutta niiden lyttäysteho ei ole ollut mistään kotoisin, joten nyt jo kymmenen vuotta olen bindannnut pintelillä (ns. paksua ja jämäkkää ideaalisiteen tapaista, jota käytetään hevosten jakojen tukemiseen ja suojaamiseen).

Whoop!

Itsetehty binderi on ollut suunnitteilla jo kauan, mutta en ole varsinaisesti sitä tarvinnut aikaisemmin. En kuitenkaan halua kuolla lämpöhalvaukseen Japanissa, joten pukujen kerroksellisuus yritetään minimoida. Pinteliä kuitenkin pitää kiertää rintakehän ympärille useampi kerros ja ilman apua se saattaa jäädä liian löysäksi. Helpottaakseni elämää tein sitten ihka oman litistäjän.

Mallista tuli lopulta todella yksinkertainen. Koko värkki koostuu kolmesta kerroksesta kangasta; pohjana puuvilla, sisällä tiheämpi ja vähemmän joustava puuvilla ja päällimmäisenä iho-lycra. Päädyin lopulta nyörityskiinnitykseen, koska vetoketju olisi pasahtanut palasiksi saman tien, tarranauhasta en pidä ja hakaset olisivat olleet liian työläät. Kiinnitys on edessä myös siksi, että voin tarvittaessa kiinnittää selkään asioita.

Anteeksi suttu kuva, mutta siinä se on in action.

Sitten muihin pukujuttuihin!

Minulla ja Rorunella on ollut jo jonkun vuoden suunnitteilla tehdä pari-cosplay Clampin Wish-sarjasta. Nyt päätimme WCS-pärinöissämme toteuttaa suunnitelman. Itse olen tekemässä sarjan päähahmoa Kohakua... ahostaa.

Clamp ei ole minun kuppini teetä. Wish on ainoa sarja, jonka olen heiltä jaksanut lukea kokonaan (syynä oikeasti ehkä se, että koko homma on vain 4 kirjan mittainen). Wish oli myös ensimmäisiä manga-sarjoja, joita olen koskaan lukenut. Kohakun kuvaus sukupuolettomaksi olennoksi jäi resonoimaan vuosiksi päähän ja siksi aikanaan halusin tehdä tämän hahmon.

Kohaku
Tämä versio valikoitui mm. sillä, että se on lähes ainoa kuva, jossa Kohakulla on kengät.
Typpi hilluu varpasilleen joka paikassa.

Nyt uudelleen luettuani koko sarjan voin sanoa, että onhan se ihan hirveää kuraa.

Clamp on myös tunnettu pitkäraajaisista, laihoista ja siroista hahmo-designeistaan. Toisin sanottuna kaikesta, mitä minä en ole. Heh... Hieman poden siis riittämättömyyttä tätä hahmoa kohtaan. Asiaa ei myöskään auttanut tämä:

Rippikoulu here I come.

Ei mikään kovin imarteleva asu. Tiedostan, että kyse on kuitenkin hahmosta, joka on enkeli, mutta ei tämä nyt minua hirveästi lohduta. Vyö ja kaikki muut härpäkkeet tulevat muuttamaan tätä parempaan suuntaan, mutta silti mietin päässäni, että olisiko pitänyt valita joku toinen versio sittenkin.

Kaavoitus ei mennyt ihan nappiin myöskään. Olen hukuttanut vesiputouspääntien ohjeeni jonnekkin, joten jouduin kaivelemaan jotain netistä... löysin saksankieliset ohjeet, jotka olivat ihan pätevät. En siis osaa juurikaan saksaa ja päätin pelata varman päälle, ettei pääntiestä missään nimessä tulisi liian avara. No ei tullut.

Aina tuntuu siltä, että käyn jotain elämää suurempaa kamppailua ompelun kanssa, kun kyseessä on trikoo. Ehkä meitä ei vain ole luotu yhteen...

Ero on päätä huimaava...

Ja koska olen kaheli ja nyhvään värjäysasioiden kanssa nykyään ihan liikaa, päätin tehdä myös sukkahousut tätä pukua varrten itse. Vain siksi, että en suostunut tekemään tätä pukua puhtaanvalkoisena vaan on ihan pakko päästä sävyttämään...

12 liian kirkkaan ja tumman värjäystestipalan jälkeen, mietin, että miten saisin tarpeeksi haalean turkoosin sävyn valkoiseen kankaaseen. Onneksi satun omistamaan sen verran vihreitä ja turkooseja vaatteita, että joudun pesemään ne ihan omana koneellisenaan. Sinne meni kaapu ja sukkikset valkoisina turkoosin pyykin sekaan ja tulivat takaisin juuri sopivasti sävyttyneinä.

Muotoillut sukkahousut :D

Värjäyksen takia myös sukkikset piti tietenkin tehdä puuvillatrikoosta. Harmi vain se ei käyttäydy niin sievästi kuin esimerkiksi lycra. Käytin vuosia vanhaa legginsin kaavaa ja oho. Piti ottaa sisään vähän vaikka ja mistä, koska olivat vähän isot. Lisäksi en yhtään ollut varma, kuinka paljon ylimääräistä tilaa jalkaterät tarvitsevat, joten laitoin rutkasti (opittu Juhanasta, mutta siinä olikin käytössä vähän erilainen kangas. Hubs).

Sukka rullalla ja rutulla.

Sain Kohakua verten tilata ensimmäisen lace front -peruukkini. Tilasin sen eBaysta, koska joudun kynimään sen lyhyeksi joka tapauksessa, eikä mikään kallis ja hieno lace front ansaitse sellaista. Laatu ei ole mitään huippua, mutta eiköhän se Kohakulle kelpaa.

Se on höpö.

Kuitu on vähän kehnoa, mutta se leikataan lyhyeksi suurimmaksi osin, niin ei haittaa. Ylijäämästä voin tehdä uusia hiusnauhoja ja ehkä ventiloida tylliä hieman. En tiedä, johtuuko taas siitä, että pääni on mini, vai lace fronteista ylseensä, mutta korvanpaikat tässä peruukissa osuvat minulla korvien taakse eivätkä eteen. Pulisongit pitäisi siis ventiloida, mutta en ole vielä saanut siihen tarvittavia välineitä käsiini.

Tavoite olisi saada Kohaku valmiiksi tämän vuoden puolella, mutta voi olla, että siinä meneekin enemmän aikaa. En osaa arvioida, kauanko ventiloinnissa kestää ja tuo kaavun kuvio olisi tarkoitus kirjoa, enkä osaa senkään kestoa hirveästi arvioida vielä.

Sitten voidaan siirtyä kokeelliseen sivuprojektiin, jonka suoritin tässä äskettäin.

Hyi olet ruma.

Tässä on Harun peruukki vuodelta 2013/2014 pestynä ja omana itsenään. Tuolloin peruukkia tilatessani en löytänyt mistään sopivan väristä sinistä peruukkia, joten tyydyin mielestäni pienempään pahaan eli tähän harmaaseen (en missään nimessä halunnut mustaa) peruukkiin.

Yamaguchin värjäystoilailuista katkerana halusin kokeilla peruukin värjäämistä jollain muulla tekniikalla. En halunnut lähteä kokeilemaan sitä minkään uuden peruukin kanssa, joten Haru sai kunnian toimia koekaniinina.

Never stop the madness ja kohta värjätään taas!

Päätin kokeilla iDye polya, joka on tarkoitettu erilaisten keinokuitutekstiilien (muovien) värjäykseen ja jota olen nähnyt useiden cosplay-harrastajien käyttävän peruukkivärjäyksessä. Se on myös tällä hetkellä ehkä ainoa keinokuitujen värjäykseen tarkoitettu väri, jota minä helposti saan hankittua (Terveiset jälleen täältä hevonbybystä!).

Ainoa ongelma tämän kanssa oli se, että minua pelotti värin kokeilu ihan hirveästi. Kuten monet muutkin keinokuituvärit tämä aine vaatii keittämistä. Minä en ole mikään maailman siistein ihminen värjätessä. Sen lisäksi, että värjäysoperaatio piti siirtää kylpyhuoneen turvasta keittiöön, saaattaisin potentiaalisesti polttaa itseltäni jalan tai käden irti. Kuumat ja sotkuiset asiat pelottaa.

Siellä se saatanallinen soppa ruplattaa!

Tilasin paketin tummansinistä iDye polya ja mamman kaapista löytyi tarpeeksi suuri ja aikansa elänyt kattila värjäyshommiin. Kauhun hetkiä elettiin, kun kaadoin värin ja tehosteaineen kattilaan ja se meinasi kiehua yli. Myös peruukin sullominen kattilaan hirvitti; tuleeko se sieltä takaisin yhtenä sulaneena möykkynä vai ei. Oikeasti ohje sanoi, että värjättävää asiaa tulisi keittää pitempi tovi ja antaa veden kiehua, mutta peruukin pohjaväri oli niin tumma, niin pyörittelin peruukkia liemessä vain jokusen minuutin, kun kiehuminen oli loppunut.

Fun fact: Jos minulla ei missään muussa ole onnea tai osaamista, niin pesuaineiden kohdalla ainakin on! Jotenkin osaan vaistomaisesti löytää sen oikean myrkyn tahraan kuin tahraan. Niin kävi myös tässä kohtaa; pienet roiskeet väriliemestä lähtivät kaikista pinnoista Cif Easy Clean Keittiö -puhdistusaineella.

Hän vähän... tuota noin.

En saanut sulanutta möykkyä! Sain kikkaran ja kärsineen karvalapsen. Ennen tätä kuitenkin jouduin huuhtelemaan peruukki todella paljon. Se päästi väriä aivan julmetusti eikä loppua näkynyt. Lopulta kyllästyin ja laitoin peruukin ihan oikeasti pyykinpesukoneeseen huuhteluohjelmalle. Peruukki pesupussiin ja rumpuun pyörimään.

En ikinä uskonut, että tulisin tekemään niin, mutta nyt se on tehty. Kahdesti, KOSKA YKSI KIERROS EI RIITTÄNYT!

Toisella kierroksella laitoin pesukoneen hellävaraiselle pesuohjelmalle ja tehohuuhtelulle. Nakkasin mukaan myös vähän pesuainetta, jos se auttaisi irrottamaan kaiken ylimääräisen värin. No ei auttanut. Lopulta annoin peruukin kuivua, josko se kiinnittäisi lopun värin. Kuivumisen jälkeen minulla olikin käsissäni yllä nähtävä suttura.

Apua...

En uskaltanut suoristaa peruukkia suoristusraudalla, jos vaikka kuitu olisi ollut niin kärsinyttä, että se sulaa rautaan kiinni tai tahrii sen, joten menin perinteisellä menetelmällä. Enpä muista millon viimeksi olisin suoristanut peruukin kuumalla vedellä.

Olin saada sydänkohtauksen, kun kaadoin kuuman veden peruukin päälle. Väriä irtosi ihan hirveä määrä ja onneksi olin tajunnut tehdä tämän paljussa enkä suoraan lattialla. Tämä kuitenkin toimi.

Peruukkipääni näyttää nykyään tältä.

Aivan kaikki väri ei ole vieläkään irronnut peruukista, mutta toisin kuin Yamaguchin kohdalla siitä ei hieroudu väriä ihoon tai vaatteisiin, kun peruukki on kuiva. Kun käyttää hiuslakkaa, väriä irtoa jonkun verran, mutta ei läheskään yhtä paljon kuin Yamaguchin peruukista. Silti haluaisin kovasti kuulla muiden kokemuksia iDye polyllä värjäämisestä ja siitä, onko joku saanut kaiken ylijäämävärin irtoamaan peruukista ja miten. Give me your knowlege!

Hewwo

Väristä tuli kuitenkin lopulta oikein hyvä! Juuri sellainen tummasininen kuin halusinkin (vessan valo on niin keltainen, että peruukki näyttää mustalta siellä). Peruukki olisi muuten nyt tosi kiva, jos sitä ei olisi muokattu aikanaan niin päin pyllyä. Jonkun verran peruukista näkyy, että kuitu on kärsinyt. No se on saanut osakseen paljon käsittelyä, kun ottaa huomioon, että lähtökohta oli joskus tämä:

Tästä on 5 vuotta :O

Haru ja uusi bindi pääsivät testikierrokselle, kun piipahdimme Soffin kanssa tarkastamassa Baariconin 24.11.-18. Soffi oli suppaa kakkoii Rin, enkä kestä 💕 Kirjoittelen ehkä Baariconista jotain ehkä en. Se voi olla, että asiaa ei ole tarpeeksi kokonaista merkintää varten.

Se on niin ihana, että aivan sokaistun sen loisteesta 💖🦈

Fukka kiittää!