torstai 26. toukokuuta 2011

Aseistautuminen

Terve!

Vihdoinkin pääsen kirjoittamaan tämän koonnin Zidanen veitsistä, koska ne ovat valmiit! Jee! Eihän siinä mennytkään kuin hirveän kauan! Wohoo! Täytyy myöntää, että nuo aseet ovat välillä seisseet keittiön ja välillä makuuhuoneen nurkassa pölyttymässä. Motivaatio katosi aina välissä, mutta nyt ne on lopultakin tehty. Ja tässä teille prosessi...

Aluksi aloitin tietenkin piirtämällä kaavan, minkä jälkeen jäljensin niiden avulla puupahville (hieno sana, jonka opin Elffin luennolla, itse olen kyseistä levyä aina kutsunut vain tiiviiksi pahviksi).
Tuosta levystä olin väsännyt jo vähän vaikka ja mitä. Riittoisaa tavaraa.

Ensimmäisen jäljennöksen leikattuani, käytin sitä kaavana, koska piirtäminen oli suhteellisen paljon nopeampaa. Tein yhteensä neljä jäljennöstä, joista liimasin kaksi yhteen rehellisellä Erikeepperillä, jotta saisin tarpeeksi vahvan rungon. Halusin todellakin tehdä kestävät propit, koska minulla on paha tapa kohdella asioita kaltoin ja haluan niiden kestävän pitempäänkin kuin yhden conipäivän. Ne joutuivat siis painoon.

Omille ja siskon vanhoille lukiokirjoille on aina hyvä kehittää hyödyllisiä käyttötarkoituksia. Olen ylpeä sinusta Matematiikan taito -sarja! Nuo pienet pahvinpalat, jotka näkyvät kuvassa ovat kahvoihin. Ne ovat hieman kapeammat ja lyhyemmät kuin aseiden varsinaiset kahvat, koska myöhemmin muovailin massasta lopulliset kahvat. Niitäkin on neljä ja liimasin ne kahvojen molemmin puolin. Ja taas painumaan.
Lisää hyötykäyttöä

Sitten pääsinkin jo leikkimään massan kanssa ja muovailemaan kahvoja. Jätin nuo kahvojen päissä olevat "tapit" tässä vaiheessa vielä muovailematta. 

Seuraavana olikin vuorossa sormisuoja/väistin. Kauan pohdin, että mistä sen tekisin, ja Sinooperissä hieman kierreltyäni, mukaan tarttui styrox-muna. Muna oli valmiiksi kahdessa osassa, joten minun täytyi vain vähän vuolla sitä oikeaan muotoon ja halkaista molemmat puolikkaat vielä kerran.
Kun pöytäni oli vielä siisti.

Täytyi tietenkin tehdä lovi munan neljäsosiin, jotta ne pystyi asettamaan rungon ympärille. Samalla tein myös craftista terän puolelle tulevat kultaiset koristukset, jotka kylläkin maalasin myöhemmin.
Pitäisi näkyö kahvojen massamuotoa ja craft-koristuksia.

Sitten olikin vuorossa maalausoperaatio, joka tuotti tuskaa. Aloitin maalaamalla terät akryyli-maaleilla, joita ohentelin tarpeen mukaan vedella, jotta saisin haluamani efektin. En muistanut pohjamaalata teriä ollenkaan, joten se voi vaikuttaa lopulliseen väripintaan. Väistimet ja kaikki muut kultaiset osat maalasin kulta Perinnemaalilla, jota olen  joskus tätä varten ostanut. Terän reunan maalasin myös Perinnemaalilla, jonka alkuperäistä tarkoitusta en muista.
Edelleenkään tapit muotoilematta.

Tässä välissä taisin muotoilla ja maalasin tapit, mutta tuosta vaiheesta ei olekkaan kuvamateriaalia todisteeksi. Sitten olikin terien kohokuvioiden vuoro. Piirsin ja leikkelin varmaan satoja pieniä palasia paperia malatakseni kuviot oikean kokoiseksi. Kun kuviot näytti sopivalta tein niistä "muotis" cernitistä.
Sieviä, eikö?

"Muottien" avulla tuo sama kuvio oli helpompi piirtää sen 40 kertaa craftille. Varsinkin pikkuruiset pisarakuviot. Maalasin kaikkiin pikku kuvioihin hennon kerroksen hopeista Perinnemaali, minkä jälkeen piirsin niihin terättömällä lyijytäytekynällä kiekuran (joka ei taida näkyä kunnolla missään kuvissa), joka painui kivasti maaliin ja tuo vähän sitä kaivattua kolmiulotteisuutta kuvioihin.

Koska pienten asioiden leikkaaminen ei aina ollut nannaa, tuossa välissä sidoin satiinivinokaitalenauhalla kahvan. Oli oikea onnen potku, että löytyi juuri oikean väristä vinonauhaa satiinisena. Ompalutarvikeliikkeessä hieman epäilin väriä, mutta kotona sain hyppiä riemusta, koska se oli prikulleen sopiva.

Lopuksi sainkin sitten vaivata päätäni sillä, että mistä löydän tarpeeksi isoja metalli lenkkejä killuttimia varten. Mistääen ei kuitenkaan löytynyt oikean laisia, joten konsultoin isääni, joka hankki minulle sitten 2mm paksuista rautalankaa. Se toimi oikein hyvin.

Viimeisenä tein ja maalailin helmiä ja haroin nyöriä auki killuttimia varten. Ja sitten tulikin valmista.

Joissain kohdissa olisin halunnut saada paremman lopputuloksen, mutta oma tietotaitoni ei niiden korjaamiseen tällä kertaa riittänyt, mutta en ole kovin alla päin, koska en ole koskaan tehnyt yhtä rakastettavia proppeja kuin nämä. Maltan tuskin odottaa, että saan Zidanen valmiiksi ja pääsen näitä julkisesti heiluttamaan hahmon muutkin romppeet päällä. Desucon here I come!

Fukka kiittää.

Ps: Saatte hassun kuvan...
En tiedä, miksi olen tämän systeemin säätänyt, ilmeisesti jokin osa on ollut kuivumassa. En kyllä tajua mikä.

keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Bakacon: Aivan oikea seikkailu

Heipähei!

Minä pääsin kuin pääsinkin Bakaconiin. Pientä säätöä asian kanssa oli, mutta ei harmita yhtään, että tuli säädetyä.
Kummallekkaan päivälle ei ollut mitään päällepantavaa eikä ihme, kun päättää kaksi viikkoa ennen coni, että: "Tuonnen mennään!", mutta ensimmäisellä viikolla ei edes viitsi alottaa mitään ja toisella retkahtaa katsomaan Misfits'ä (katsokaa ihmeessä, se on vähän niinku Skins, mutta ihmisillä on supervoimia). Ruruka sai yhden takin kaavat, ennen kun brittidraama vei voiton. Paikalla kuitenkin olin. Tiettyjä tahoja pitää puhtaasti kiitellä seurasta ja kyydityksestä <3 Seura oli varmasti viikonlopun parhainta antia :B

Lähdin matkaan lauantaiaamuna junalla. Juna oli perillä Pieksämäellä joskus klo 13 aikaan, minkä vuoksi sivuutin Crossplay-luennon, jonka olisin halunnut käydä kuulemassa. Jo junassa törmäsin kanssaharrastajiin, kun vessareissun aikana Janne Kemppi oli ryöstänyt paikkani. Sinä tuli juteltua vähän sitä sun tätä loppumatkasta.

Tapahtumapaikalla minut yllätti tämä niin kutsuttu ilmoittautuminen. En ole ennen Bakaconissa vieraillut enkä muissa tapahtumissa moiseen törmännyt, joten olin hieman hämilläni. Mitä ikinä niillä sitten tehdäänkään, en osaa arvata. Omalta osaltani narikka toimi hyvin molempina päivinä ja olin siitä hyvillä mielin. Muutenkin tila miellytti, vaikka moni on jo kerennyt asiasta nurista. Olihan Poleeni hieman pienen oloinen, mutta ohjelman suppeuteen nähden täysin sopiva. Myyntipöydillekkin oli jätetty hyvin tilaa, enkä kertaakaan joutunut hyperventiloimaan ahtauden takia. Lie oliko syy siinä, että vierailin myyntipöydillä väljään aikaan. Taidekuja oli  myös hyvin sijoitettu, mutta ehkä perälle olisi voinut olla selvemmät opasteet. Minulla ainakin kesti huomata, että taidekuja jatkui pidemmälle. Karaokeluola oli kiva.

Ohjelmista kävin katsomassa Mikä tässä mättää? - paneelin, kaikki cosplay-kisat tietenkin, Elffin Proppiluennon ja päättäjäiset. Maskeerauspanelin olisin ehkä halunnut kuulla, mutta menin mieluummin Rorunen kanssa laulamaan jokusen kappaleen karaokea tuohon aikaan. Tyhjiä välejä ei kovin ollut ja ne, mitä oli, eivät haitanneet (jälleen kiitos ihmisille <3).

Mättää-paneli oli jännä. Aina, kun suurisuisia ihmisiä päästetään mikin kera lavalle, se voi tuoda esiin monenlaisia asioita. Yleisön osallistuminen oli mukava uusi plussa, mutta se taas opetti itselle, että välillä pitäisi opetella pitämään turpansa kiinni. Kaikkia asioita oli käsitelty aika kärkkäästi, mutta ihmettelen, miten vaikutti siltä, että herra lavalla ei ollut edes vähääkään ajatellut asioita tosissaan. Esimerkkinä cosplay-mammat, hieman asiaa miettiessä pitäisi kyllä tajuta, miksi mammat on olemassa. Ihan viihdyttävähän tuo paneeli oli, mutta minä en hirveästi pidä hokemisesta, joten minulle osa vitseistä oli vanhoja jo paneelin puolessa välissä. Tietenkin itseäni kiinnosti eniten cosplay-blogien vatvominen, mutta asia loppui kuin seinään yhdestä kommentista. Why? Oh, why? Olisin niin halunnut herkutella tuolla aiheella.

Päätin tutkailla cosplay-kisoja tällä kertaa aivan kynän ja paperin kanssa, että muistaisin muutakin kuin palasia. Hall-cosplay on uusi rakkauteni ihan rehellisesti. Ajatus viehättää minua hyvin suuresti ja toivon, että muutkin conit hyödyntäisivät tätä formaattia runsaammin. Kisaajien vähyys hieman harmitti, mutta taso oli kyllä kova. Pro-kisa antoi positiivisia ja negatiivisia kokemuksia. Oli ihanaa nähdä, että lähes kaikilla kisaajilla oli kunnon esitys, jota oli mietitty. Juonta oli nähtävissä monissa esityksissä, mutta jotkin esitykset olivat ehkä hieman pitkitettyja, ja olisivat toimineet paremmin ikkupikkuisen lyhempinä. Ne negatiiviset tuntemukset sitten ovatkin enemmän järjestelyjen ansiota. Mitä helvettiä se pöytä teki siinä lavalla kisan aikan?! Se rajoitti lavankäyttöä ja osittain esti näkyvyyden. Pois tuollaiset. Toinen takaraivossa tykyttävä asia oli juontajat... mitä... miksi... oi miksi... Oli hauskaa, että juonnot oli tehty show-maisiksi, mutta repliikkien lukeminen kansiosta otti päähän hyvin suuresti. No, se oli ehkä pienin paha juonnoissa. Nuo lievät sovinisti- ja feministivitsit alkoivat maistua puulta aika äkkiä eikä juontoja aina jaksanut kuunnella, niiden äärettömien pituuksien vuoksi. Myös roolista putoilut niin sanotusti virallisissa kohdissa häiritsivät.

Olin ensimmäistä kertaa sekä iltabileissä että lattiamajoituksessa. Bileissä oli mukavaa käydä reivaamassa, ja sitähän sitten tuli reivattua kunnon taidekoulutyyliin eli äärettömästi revitellen. Lattiamajoitus ei ollut yhtään niin kauheaa kuin kuvittelin. Yksittäiset huutelut keskellä yötä hoidettiin korvatulpilla ja nukuin oikein hyvin lähes koko yön.

Proppiluento oli todella hyvä. Vähän syvennystä moniin asioihin, jotka olen jo jostakin kaivanut, vaikka en vielä ole itse kokeillut. Elffin on uskomattoman hyvä puhuja. Samalla rento ja hauska, mutta ei takeltele tai eksy aiheesta ja selkeä artikulaatio. Vaikka asioita laitettiin yleisöön kiertoon, en silti päässyt niitä kaikkia hiplaamaan, mutta suuri miinus tuo ei kyllä ollut. Ajankohta tosin...

Sunnuntain cosplay-kisat olivat vähän pettymys. Osallistuja määriltään ja siltä, että aikaa yritettiin ihan selvästi pelata juonnoilla. No, itselläni juontajat tulivat jo korvista ulos, joten, heidän ollessa lavalla, keskityin johonkin paljon oleellisempaan...


Kaksoset hurmasivat asuillaan aivan täysin, mutta sitähän heiltä voikin odottaa. Esitykseen olisin kaivannut kuitenkin paljon enemmän sulavuutta ja taimaus ei ollut aivan kohdallaan nauhan kanssa. Lisä harjoituksella näistä vipoista olisi varmasti päästy eroon. Toinen esitys oli taas sarjassame "sarjan katsoneille suunnaatu". Vaikka itse olen katsonut jonkun jakson sarjaa katsonut, ei se avautunut. Lisäksi, kuinka moni osaa japania niin hyvin, että pystyy ymmärtämään nuinkin pitkän liirumlaarumin. No, siinä vaiheessa, kun alkoi tapahtua, ei sitten tapahtunutkaan. Blaah... No, kolmas oli taas ihan rehellinan lol lavalla. Show-kisa... .... ... ... ... ... En sano mitään.

Siinä oli minun Bakaconini ja olen todella tyytyväinen viikonloppuuni. Vaikka se maksoi parit esitykset täällä Oulun päässä, en kadu. Bakacon saattui muutenkin sopivaan vaiheeseen, koska nyt olen saanut aivan uutta potkua Zidane'n tekemiseen ja herra onkin jo kunnolla alulla.

Fuu kiittää ja kumartaa.

PS: Ensimmäistä kertaa huomasin cosplay-lavalla todella pahan nuorisoteatteriasennon! Hyr...

perjantai 6. toukokuuta 2011

Valmista vahingossa

Moro!

Cosplay-rintamallani on tällä hetkellä menossa semmoiset kuhinat, että oikeen sattuu. Niin moni puku olisi himoitsemiseni kohteena, mutta en oikein osaa keskittyä mihinkään niistä. Kuitenkin eräällä taholla on saatu valmista aikaan.

Viimesyksynä ennen Helsingin kirjamessuja ajattelin tehdä pika-pikaa sinne puvun, joka sitten kaatui peruukin puolesta. Sainkin tässä joku aika sitten otettua itseäni niskasta kiinni ja lopulta tilasin tuon puuttuvan peruukin. Kaikki muut osat pukuun olikin sitten olemassa. Osan olin väsännyt ennen kirjamessuja, osa taas oli ihan rehellisesti löydetty kaappien uumenista.

Tässä se nyt on.

EDIT: Saatte nyt kuvan Nice Holystone'sta. Kuvaajana toimi kaunein Kangaskasa. Hassua on, että Nice ei ikinä edes kerennyt cosplay-listalleni, mutta valmistui silti. Valmiina löytyneillä puvunosilla on varmastai paljon tekemistä asian kanssa. Kuva on otettu Oulun Animeseminaarissa 2011. Aikaisemmin keväällä jokunen muukin kuva otettiin myös, mutta ne ovat vielä ystäväni Aksen hallussa ja, herran tuntien, niiden saannissa voi kestää. Niitä kuvia odotellessa.

Itse puvusta voisin kertoa sen, mistä kaikkialta sitä kaivelin. Paidan tein häthätää ennen messuja. Housut ovat aivan kauppatavaraa ja olen ne jo pidempään omistanut. Koska Nice'n kengät vilahtavat sarjassa sen verran, että niiden väri tiedetään, niin kaikilla näkemilläni Nice-pukuilijoilla on ollut erilaiset kangät. Paristakin syystä päätin itse mennä bootseilla; ne sattuivat löytymään jo itseltä ja, ottaen huomioon, minne ja mihin aikaan Baccano! sijoittuu, koin bootsit hyvinkin sopiviksi Nice'lle. Hanskat törkeästi käänsin Cloud-puvustani. Silmälapun ja kaulanauhan askartelin omin pienin kätösin. Silmälasit ostin Tiimarista. Niissä on jopa +1 vahvuudet, mutta ne yhdistettynä silmälappuun ja tuohon etutukkalirpakkeeseen, en näe juuri mitään (jostain syystä olen aina vähintään puolisokea puvuissani).

Peruukkia ostaessani se myytiin nimellä Kagamine Rin cosplay wig. Mallikuvan perusteella luulin sitä pitemmäksi, mutta jouduin hieman pettymään. Olen hyvin hatara peruukkien muotoilija, koska en oikein uskalla heilutella saksia niiden läheisyydessä, mutta etutukkalirpakkeen leikkaaminen sujui kohtuu kivutta. Pienet lankasakset eivät ehkä kuitenkaan ole paras vaihtoehto peruukin trimmaukseen... Täytyy hankkia omat hiustenleikkuusakset, kun en enää äitinikään saksia saa käyttää. Otsatukan lisäksi en juuri joutunut peruukkia paljoa muokkaamaan. Sen lisäksi ainoa askel oli suoristaminen, koska hiusten latvat olivat kauniilla kaarella taivasta kohti, kun peruukin sain.

Se oli siis Nice, mutta tosiaan olen päässyt hieman eteenpäin muissakin puvuissani. Olen muun muassa askarrellut Zidane'a varten pieniä asioita ja hän etenee hyvin hitaasti. Tilasin myös toisen peruukin Rurukaa varten, koska yhdestä vaaleanpunaisesta kuontalosta ei löydy tarpeeksi karvaa herran hiuksiksi. En siis edelleenkään ole rakastanut Mariya'a...

Pukusuunnitelmani näyttää nyt hyvinkin kiireiseltä. Sain viimein päätettyä, että kyllä minä sen Zidanen laitan Desuconiin, vaikka aseiden kuljetus voi koitua kohtaloksi (onko muuten kellään kokemusta isojen proppien kuljettamisesta lentokoneessa?). Desuconiin pitäisi myös vääntää proppia Kide-sisartani varten. Lupauduin orjaksi, kun hän marisi, ettei itse osaa. Zidane'a pitäisi alkaa jo tohinalla tekemään, että se ehtii Desuun, koska tiedän, että muutama viikko ennen Desua tulee olemaan yhtä hullunmylyä Teatteriteltan ja töiden takia.

Rurukan toisen peruukin saapuminen sytytti minussa pienen himotuksen herraa kohtaan. Suunnitelmani oli, että olisin tehnyt herran Bakaconiin (pääsen sinne sittenkin!), mutta aikataulut eivät välttämättä mene taas yksiin teatterin kanssa. Nice olisi valmiina Bakaan, mutta en edelleenkään osaa meikata niitä palovammoja. Ja koska olen raahautumassa paikalle yksinäni, olisi niiden vääntäminen ehkä turhan vaikeaa. Siksi siis tahtoisin ehtiä tekemään Rurukan, mutta aikaa on...viikko. Se on niin ja näin onnistuisinko. Loppupelissä tämä menee kuitenkin siihen, että en laita päälleni mitään erikoisempaa...

Aika saa näyttää, miten käy.

Kiitän.