torstai 26. kesäkuuta 2014

Hämäräperäiset toiminnat cosplay'n saralla

Mo.

Huomasin tuossa, että en ole tainnut kertoa tulevista puvuista oikeasti yhtään mitään. Olen ollut ulalla omine idoineni, mutta onneksi on kavereita, jotka välillä hinaavat perässä.

En ehkä koskaan ole aloittanut puvun valmistamista näin aikaisin, jonkun toisen tapahtuman perään. Minähän vihaan keskeneräisiä ja lusmuilevia pukuja, joten teen ne valmiiksi yleensä tiettyyn tapahtumaan juuri ennen kyseistä tapahtumaa. Ei tarvitse odotella, että pääsen pitämään niitä päällä ja olen oikeasti varma, että juuri silloin haluan pitää niitä päällä. Aqua kummittelee vajaavaisella olemassaolollaan... Mutta ei silti ole työn alla. Jotain muuta on kuitenkin aloitettu.

Jättinuuskaa. Tästä alkaa porttiteoria...
Matkani vie Animeconiin. Joku ihan random Kaoru Mori on tulossa sinne kunniavieraaksi kai ja kaverit ehkä ovat vääntämässä jotain Morin tuotannosta. Minut sitten nakitettiin mukaan. Hahmo on Farsami eli Sami Otoyomegatari'sta. Rehellisesti olen ihmisrekvisiittaa.

Random heebo oikealla ylhäällä.
Miten tämä nuuska nyt tähän mitenkään liittyy? "Nuuska" on teepusseja. Rorune, joka on rikostoverini Sarmaan'in vaatteissa, ja minä emme löytäneet sopivaa kangasta herrojen alupaitoihin, joten ostimme väärän väristä ja värjäsimme sen. Teellä siis.

Kuinka kylpyhuoneeni lainehti teetä.
Olen tehnyt teevärjäystä aikaisemminkin ja pidän sen tuomasta lopputuloksesta. Sainkin helposti suostuteltua Rorunen värkkäilyihin mukaan, koska tuntuu, että minulla on menossa 'nyt kokeillaan kaikkea suhteellisen outoa ja jännää' -vaihe cosplay'ssa meneillään (mihinhän kaikkeen se johtaa, en tiedä). Itse alupaita valmistui alta aikayksikön. Luultavasti tulen rakastamaan sitä ehkä vähän liikaa ottaen huomioon, että siitä pilkistää vain pikkuisen pääntien reunaa kaiken muun vaatteen alta...

Hubs, siitä tulikin ensin mekko.
Paita on ihana. Se on ohut, kevyt ja väljä. Harmi vaan, että sen päälle tulee kaksi isohkoa takkiasiaa. Yritin päästä kirjastoon etsimään pukuhistoriaa Lähi-Idän ja Turkin alueen perinnepukineista, mutta ruojat ovat laittaneet pääkirjaston säppiin jonkin remontin takia. En siis saanut pukuhistoriaa käsiini. Ja koska internet en luota sinuun.

Oleellinen pääntie on oleellinen.
Herroille tilatut peruukit tulivat jo joku päivä sitten, mutta vasta tänään sain ne haettua postista (paskiaiset ovat siitäneet postini kauas keskustaan, missä pitää vielä jonottaa sata vuotta). Ihan ensimmäinen ajatus, kun omani vetäisin päähän oli, että: "Tuntuupa mukavalta." Mukava peruukki tosiaan ja löytyy siitä volyymiäkin. Näitä mustia peruukeita nyt kyllä tukkii elämään... 

Absolutely Fabulous!
Vaikka Sami on ainoa uusi puku Animeconia varten. On hieman ollut puhetta ja höpöttelyä, josko Vauvatiimi - K-On! -tytöt lähtisivät ryhmäilemään. Ajatus on itselleni jo iskostunut, joten päätin laitta Yui'n toiselle päivälle. Tällä kertaa myös uudella kunnollisella peruukilla, joka ei viime Traconiin ehtinyt saapua.

Azy-Nyaa: Kangaskasa, Ritsu: woodi, Mugi: Rorune, Yui: Miä ja kuvasi Soffi.
Jopa Traconiin asti on keretty pohtia ja miettiä pukuja. Niitäkin on jo ihan hitusen aloiteltu, mutta kangasnäytteiden tilaaminen ei ole ehkä mitenkään näyttämisen arvoista etenemistä. Lähteenä on huippuhieno elokuva Interstella 5555 ja hahmona naispääolio, Stella.

Jee! Vastavärejä!
Kuinka väännän itseni sinisen avaruusolion muottiin, tulee olemaan jännittävää. Ja jotta saan tuosta mekosta juuri sellaisen kuin haluan, saan taistella kaavojen kanssa ehkä hieman. Kuva ei edes päästä kasarihkoa ällö-design'a oikeuksiinsa. Pääsen hiomaan taitojani jo tuttujen elementtien kanssa kuten kohoavapääntie. Pääsen myös hieman pois mukavuusalueeltani tuon basson kanssa... En jotenkin pidä itseäni hirveän helmaihmisenäkään, vaikka mekkoja on muille tullut väännettyä vaikka kuinka. Olen niin pähkinöinä tämän kanssa.


Muuten tulevaisuus on edelleen auki. Toivon ainakin, että saan sen Aquan tehtyä johonkin joskus tässä, koska kaikki materiaalit ovat lähes kasassa. Sitä odtellessa...

Fukka kiittä!

PS: Luulin tilaavani Animecon-rannekkeita, mutta sainkin jotain epäilyttävää...

Mitä ihmeen salakääröjä?

tiistai 17. kesäkuuta 2014

"Pidämme sinusta huolen, kun olet kuollut."

No hohoijaa!

Sanottakoon, että yhteisössä myllää. Ei se mitään. Se on aina jotenkin jännää. Mutta, itse asiaan! Hurmaava Kifia lahjottiin kuvaamaan pientä oni-laumaa Desun sunnuntaina. Tässä merkinnässä tarjoilen noita kuvia. Pikku-onit ovat siis Kangaskasa Nasubina ja Kissaten Karaurina. Kaikki kuvat ovat Kifian ottamia.

Ollaan muka edustavia.
Nasubi on vähän Nasubi.
Houzuki on taas näitä tapauksia, joissa saan laittaa naamani koetukselle. Herran perusilme on kunnon keskittymisen takana. Oma naamani muuttuu ja vääntyy alati, koska se on minulle tärkeä kommunikaation väline. En tunne hallitsevani kasvoja tarpeeksi hyvin Houzukia varten, joten katselen näitä kuvia vähän ristiriitaisin tuntein. Hampaita ei taida näkyä missään kuvassa...

Taidepuska olisi sopinut kuvauksiin äärettömän hyvin, jos siellä olisi ollut yhtään helpompi kuvata. Ja se perkeleen aurinko...
Tuima Houzuki on tuima.
Muutenkin Houzuki on hyvin vaikea hahmo itselleni, koska herran elekieli on lähes olematon. Miten olla kuvissa, kun ei voi oikein tehdä mitään muuta kuin pönötää suorassa. Ensikerralla proppeja kehiin...

KALA!
Tykkään tästä kuvasta jostain syystä ihan hirveästi.
Hihkuin pikku-kätyreitäni jo pitkään ennen Desuconia ja voi maan ihme, miten mahtavia ne lopulta olivat! Hajoilin itsekseni näille kuville, kun sain ne kätösiini, koska miten voi kukaan näyttää noin hahmolta :3 Vaikka itse näyttäisin kuinka pyllyltä, nuo kaksi tekevät kaikista kuvista ihan mielettömiä.

En tunnista itseäni.
Koska joku meni ja teki jotain, päätin itsekkin vähän sorkkia Phoootoooshooopilla. Vaikka en hirveästi yleensä rajusti shopatuista kuvista välitä, Houzuki no Reitetsu'n helvetillisen tunnelman hakeminen oli hyvin jännittävää. Kaikki ihme tehosteet lyövät minulla yli, mutta Kissaten oli osannut tehdä jotain, mikä jäi kutkuttamaan...

Pienempänä tämä kuva näyttää niin eriltä kuin jättimäisenä shopissa.
KALA!
Tällaisia kuvia tällä kertaa. Niin moni juttu sattui menemään vähän sinne päin Houzukin pukeutimisen kanssa, että haluan kuvauttaa herraa vielä uudestaan. Siihen mennessä voin reenata itse lisää herran kehonkieltä ja kenties väsätä propin, jos toisen. Höpöä obijime-rusettianikaan ei taida kunnolla näkyä missään kuvassa (senkin sidoin päin bebuja), joten esittelen koeversion:

Miä kuvasin iha ite.
Tässä vielä viimeistä siistimistä vaille. Tiedän, että se ei ole sidottu oikeaoppisesti, mutta en löytänyt mistään kunnon ohjetta, joten väänsin jotain. Nyörin päät on kammattu auki, suoristettu ja tärkätty. Unohdin tärkin pakasterasiaan ja pöydälle Desu-viikonlopun ajaksi ja palattua Kolooni löysin tämän:

Nami nami...
Siitä oli tullut ihan palikka. Kova ja kohtuu kestävä. Voipi olla, että hyötykäytän tätä ominaisuutta, jossain tulevassa projektissa. Halvat ja simppelit korukivet here I come.

Fukka kiittää!

PS: Koska huomasin, ettei tumblr-blogissani ole mitään järkeä (onko joskus ollut?), päätin erottaa cosplay-jutut aivan omaksi osiokseen toiseen blogiin. Tässä siis FukkaCosplay - Desperation of Cosplay. Vähän ollaan vielä jälkijunassa, mutta kohta otetaan kiinni...

torstai 12. kesäkuuta 2014

KALA! - Desucon 2014

Terve terve!

Oi voi! Desu on ohi! En ole enää ihan varma, mitkä kaikki tuntemukset ovat peräisin itse tapahtumasta ja mitkä sen jälkimainingeista. Olen ehkä nauranut joillekkin kuville ihan litkana... Kuitenkin olen tällä hetkellä hyvin positiivisissa tuntemuksissa. Tämä oli itselleni jotenkin hyvin erilainen coni.

Töiden ja muiden sähellysten takia, lähtö Desuun oli pitkään epäselvä. Sunnuntaina olisin ollut paikalla vaikka pakosta, koska velvollisuudet ja satavarma vapaapäivä. Oli ihanaa päästä Lahteen jo perjantaina, vaikka se päivä menikin autossa istuessa. Tapahtumapaikalla kerkesimme pyörähtää sen verran, että löysimme Kisun ja saatin liput sekä lätkät. Olisin halunnut perjantain Cosplay-puinteja kuulemaan, mutta väsy ja uupumus painoivat päälle aivan liikaa.

Alex ei löytänyt tietään edes Lahteen asti, koska päätin suosiolla luopua epämääräisistä suunnitelmista ja nakata vain Tsunaden lauantaille ja Houzukin sunnuntaille laukkuun. Jotenkin Tsunaden puku hankasi vastaan vähän kaikessa; tekoripset vammasivat, en osannut piirtää otsamerkkiä kunnolla, paita meni miten sattuu eikä peruukki tahtonut istua päähän ollenkaan. Jouduin ottamaan myös piilolinssit pois kesken päivän, koska silmät olivat niin kipeät. Silti jotain kuvia muka yritettiin ottaa... Yhtään kunnon kuvaa niistä tuskin julkaisen, mutta tässä on höpöhöpömateriaalia.

Hei! Kaikki kusee!
Kuvasi: Kangaskasa
Lauantai tuntui hujahtavan ohi. En käynyt missään ohjelmassa (hyi minä) paitsi katsomassa cosplay-kisat. Mainittakoon, että lauantain juonto oli aivan ihastuttava. Simppeli, selkeä, mutta siinä silti oli ideaa. Vaadin tohtoria Desuconiin 2018! EuroCosplay sitten veti naamaa vähän ruttuun. Kuusi kisaajaa, eikä pukujen tai esitysten taso ollut kummoinen. Voitto meni juuri sille, jolle se kuuluikin ja joka sen oikeasti ansaitsi. Onneksi olkoon ja onnea matkaan! Muuten kisa hämmensi aikalailla.

Automatkan puinnit: EuroCosplay wuuuuuuuuut?!
Saanko myös esitellä post-con-alter egoni; Jenni. 
Lauantaina omiin huippuhetkiini lukeutui Hall-kisa. Taso oli kova ja pitkästä aikaa pääsin seuraamaan kisaa taas katsomosta käsin (oikeasti, missä sitä nykyään kisat luusuaa?). Pääsin hurraamaan sydämeni kyllyydestä ja aihettakin oli, koska kaikkien aikojen lempihahmoni lempisarjastani oli mukana kisassa ja vielä niiiiiiiiiiin käsittämättömän upeasti toteutettuna. Ihihihihihihihihihihih! Pieni sisäinen minäni ei ollut pysyä housuissaan, kun über-mahtava Mononoke'n Apteekkari kutsuttiin lavalle. Minä omistan keuhkot ja osaan käyttää niitä. Ääntä siis lähtee. Jopa niin hyvin, että sain itse kisaajan pään kääntymään. Hah. Ja mahtavinta oli tietenkin se, että Apteekkari voitti! Ahahahahahhaha! En kestä! Se oli niin ihana!

Jotain kuvausten kaltaista siis yritimme lauantaina järjestää, mutta omalla kohdallani yleinen pöhöttyneisyys esti hyvien kuvien saannin. Kuvasin muita jonkun verran, koska uljas hovikuvaajamme ei ollut parhaassa kuosissa. Minä siis olin selälläni kentässä aika useaan otteeseen. Siksi tarjoilen vain tuon ylimmän kuvan.

Desu-sää osasi kunnolla hyökätä kimppuumme tällä kertaa. Lauantai-iltana livahdimme siihen ainoaan kiinalaiseen ravintolaan, jonka tiedän koko Lahden kaupungissa (seriously, mis viduis on kinkkilät?). Koska osa poppoosta oli majoituksessa, otimme tietenkin ruuat kotipakettiin. Tässä tulos:

Märkä meininki.
Voin kertoa, ettei päälläni tuossa vaiheessa ollut yhtään kuivaa vaatekappaletta.
Mihin se sunnuntai sitten meni? Se oikeasti hurahti ohi. Tuli heti aamusta kiiruhdettua lavan taakse ja siellä vietinkin suurimman osan päivästäni. Frostbiten jälkeen tuli kysymys, että haluaisinko ken ties olla osana Desun esityskisan tuomaristoa. Tähän mennessä tuomarihommat olivat olleet ihan jepaa kamaa, joten päätin suostua. Vaikka jonkinmoinen ammattitaito taustalla kummitteleekin, tunnen silti olevani enemmän omassa elementissäni esitysten parissa. Oli siis ihan mahtavaa päästä tuomaroimaan juurikin esityskisaa. Lisäksi sain kanssatuomareikseni ihan mahtavan setin. Reta ja Siiri olette parhaita!

Osataan näyttää ihmisiltä.
Tämä mestarillinen otos by nyymix
Vähäisistä osallistujista ja peruutuksista huolimatta esityskisa saatiin käyntiin. Esitysten taso yllätti, vaikka ihastuttava cosplay-vastaava oli jo esityksistä hieman juoruillut. Olin hirveän mielissäni, että pääsin tuomaroimaan niin mahtavaa kisaa! Kiitos kaikille osallistuneille! Ilman kisaajia ei ole kisaa! ...se pitäisi myös juontajan muistaa. Tuntui, että tämä juontaja veti enemmän omaan pussiin kuin keskittyi kisaajiin. Haastatteluja oli välillä todella kiusallista kuunnella ja katsella, kun ne toistivat niin paljon itseään ja junnasivat paikallaan. Tuomarikolmikkommee hipsi salista jo kisaajien yhteiskuvan aikaan, mutta sen jälkeisistä tapahtumista tuli kuultua... Ehkä hyvä, että se jäi todistamatta.

Yritimme kuvata pientä Houzuki-ryhmäämme, johon kuuluivat minun lisäkseni Kangaskasa Nasubi'na ja Kisu Karauri'na, kisan jälkeen. Olin ihan intopiukeani pikku oni-kätyreistäni ja über-mahtavasta KALASTA, mikä Kisu oli thenyt. Kuvauksista kunnon otoksia tarjoillaan myöhemmin, mutta ottakaa hemaiseva pikaräpsy Houzuki'sta.

Hellou!
Kuvasi: woodi kai.
Houzuki oli päällä hyvin mukava. Ainoat lämpimät hetket tulivat vastaan, kun piti käpötellä tai seisoskella suoraan auringon paisteessa. Meikit olivat ihan oma juttunsa, varsinkin kulmakarvojen osalta, mutta siihenkin lopulta löytyi konstit. Sunnuntaiaamu vain lähti käyntiin niin kiireessä, että tuli puettua kimono-kaapu päälle ilman valvontaa ja peilin edessä... joten puin sen väärinpäin. Koko päivän hoin omaa muistisääntöäni, mutta en silti hoksannut, että kaapu on väärin puettu... Silti odotan, että pääsen kuvien kimppuun, ihan intopiukeana! Koska huiput pikku-onit, KALA ja huippu kuvaaja! Ja anteeksi, että hyväksikäytimme jonkun taideteosta.

Ruokaa, juomaa, pönötystä ja päättäjäiset. Coni oli ohi yhdessä hujauksessa ja älyttömän mukava sunnuntai päättyi ajomatkaan kohti Oulua. Ritarillisesti pelastusadoptoin KALAN, jottei sitä olisi aivan heitetty kuistille. Siksi KALA matkustikin, meidän kanssamme Ouluun ja samalla salakuljetimme mukanamme hyvinkääläistä hiekkalaatikon hiekkaa.
KALA!
Älkää huoliko. KALASTA lisää parempia kuvia muiden Houzuki-kuvien ohella tulevaisuudessa.

Fukka kiittää!

PS: Onit ovat verenhimoisia raakalaisia!

Kuvasi Yaci

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Helvetin herra

Moi!

Oh'hoh! Desucon on ihan ovella. Vähän on mennyt taas blörinäksi tämä blogin pitäminen. Tarkoitus oli saada merkintää ilmoille vielä Toukokuun puolella, mutta koska työvaihekuvat olivat tuolloin vielä luokkaa tämä:

Kimono-asia why so boring?
Kaavoituksen jymymenestys, kimonot ja niitä muistuttavat kaavut. Niin joo... Ne Desun puvut. En ole kunnolla edes niistä, mitään sanonut.

Koska pääsykokeet painavat päälle seurueemme hurruuttelee Lahteen perjantaina vähän myöhemmin. Perjantai taitaa aikalailla jäädä meiltää siis välistä. Siitä huolimatta raahaan mukanani kolme pukua (+ 3 muuta, jotka eivät ole minulle).

Lauantaille olisi tarkoitus laittaa Alex ja kokeilla taas ihomaaleja. Olisin halunnut, tehdä Alexille uuden mekon, mutta aika ei anna tilaa. Olisin kyllä kerennyt mekon tehdä, mutta ihon maalaaminen olisi se toinen juttu. Tämä musta paita/mekko/asia on peittävin vaate, mikä Alexilla on nähty, joten muut versiot olisivat vaatineet vielä enemmän maalaamista. Yksinkertainen Alex on lauantain pukuna vain ja ainoastaan siitä syystä, että en halua sunnuntaina istua autossa maaleissa.

Alex Traconista 2012.
Kuvasi: Mathuis
Jos siis Alexille ei jää tarpeeksi maalausaikaa (eli jos emme pääse nukkumaan perjantai-iltana hyvissäajoin) lauantaille on muuta luvassa. Tsunade lähtee käytännöllisyytensä takia varapuvuksi. Aluksi mietin Kenshiniä, mutta sitten juban'lle kävi vähän hassusti...

Sunnuntaina nähdäänkin sitten ihan oikeasti uutta repertuaaria. Houzuki-herra on sunnuntain asu ja mukana pitäisi olla myös pikkuisia oni-mönkiäisiä. Tarjoilenkin jotain tekokuvia, vaikka herra onkin niin tylsä.

Popot on edelleen kivat.
Kimono-asia syntyi nopeasti. Kaapu ei ole aivan kimono, joten pientä säätöä sen kanssa piti tehdä. En ollut kuitenkaan tyytyväinen ensimmäisiin hihoihin, joten tein ne uusiksi. Kuvassa hihat ovat vielä ensimmäisestä versiosta. Obijime puuttuu, koska sitä ei vielä tässä välissä ollut. En löytänyt mitään hyvän näköistä sitomisohjetta obijime'lle, joten sähelsin sellaisen ihan päästä. Nyt pitäisi vain pätkästä nyöri oikeanpituiseksi ja tärkätä narun päät kuntoon.

Säästääkseni aikaa ja rahaa, tein taikoja Kenkenin jubanille (siksi ei päässyt herra mukaan). Ratkoin siitä hihat irti ja ompelin uudet tilalle. Se on kätevää vaatteessa, joka on oikeasti tarkoitus ottaa osiin pitempien säilytysten ajaksi. Ompelin myös uuden kauluksen vanhan päälle.

Höpön näköinen.
Ja koska olen oikeasti ollut kiireinen, on pikkujuttuja vielä tekemättä. Houzukin selkämerkin aloitin kunnolla tänä aamuna ennen pääsykokeita ja jatkoin ennen töitä ja nyt töiden jälkeen. Päätin maalata ja aplikoida kuvion, koska silloin voin sössiä asioita paljon enemmän. Homma näyttää nyt tältä:

Kuplat mistä ilmestyitte?
Hozukilla on kaikenlaista pienta sälää päänseutuvilla. Suippokorvat ovat vanhat ja tutut, mutta pääsin tekemään herralle sarven, josta ei valitettavasti ole kuvia. Wonderflex'n jämät olivat pohjana ja gessoa päälle. Ei sen ihmeellisempää. Ja vieraillessani ihastuttavassa paikallisessa pilailupuodissa, Pila-Palassa, satuin kysymään kulmahampaista. Alkuperäinen idea oli tehdä ne itse, mutta olivat halvat ja ihan hyvän näköiset, joten päätin testata. Ja tykkäsin.

Hengaan nää suussa vaan huvikseni. Sössötys on kyllä hallussa.
Peruukki on leikattu myös, mutta siitäkään ei ole kuvia tähän hätään. Olen ollut vähän huono tämän blogin kanssa tänäkeväänä. Piristyä kyllä pitäisi!

Ja voi ei apua! Tajusin just, että on kasassa jo 143 lukijaa! Wut?! Mistä näitä ihmisiä tulee? Ei ole pitkä matka 150. Lupaan tehdä jotain speshuuuuu, kun 150 tärähtää lasiin, mutta mitä se on, en vielä tiedä kerro. Ehdotuksia Arvauksia otetaan vastaan!

Nähdään Desuconissa! Fukka kiittää!

PS: Kiitos, että ihmiset jaksoivat välittää viime merkinnästä niinkin paljon, vaikka aihe oli ihan liian käsitelty. Kiitos siis. En odottanut siltä mitään, mutta toisin kävi.

PSS: Höhöhöö! Höpö sanaleikki otsikossa :B