perjantai 29. huhtikuuta 2016

"Mitä täällä tapahtuu?!" - Cosvision 2016

Heissan!

Cosvision-merkintää pukkaa! Voi että! Oli kivaa! Uutta ja ihmeellistä! Vähän juttua siitä, miten reissu meni, mitä jäi käteen ja millaiset kutinat nyt ovat päällä.

Matkaan lähdettiin perjantaiaamusta, kun porukka yritettiin sulloa pikkuruiseen autoon. Tiukille meni, mutta koko porukka mahtui mukaan kaikkine kamoineen. Sää osasi kyllä pistää mielenkiintoista settiä aina välistä, mutta suurimmalti osin oli hyvä keli bongailla lintuja.

Teppo tarkkaili tietä elikoiden varalta.
Majoitus oli ihana! Pitkästä aikaa oikea hotelli = ruokaa aamulla. Naurettavan lyhyt kävelymatka Verkatehtaalle oli parhautta, koska ei tarvinnut stressata sitä, onko kaikki mukana vai ei. Jos ei ollut, pystyi nopeasti kipittämään hotellille hakemaan. Kertaakaan ei kyllä tarvinnut, mutta silti.

Teppo sai myös uuden kamun.
Saanko esitellä Pallenalikka.
Kis teki.
Itse tykkäsin Verkatehtaasta tilana ihan hirveästi. Ainoa huonopuoli oli pukkarin sijoitus. Itsehän oikeasti luulin, että pukkari oli Studion edessä käytävällä, koska siinä pörräsi välistä niin paljon ihmisiä pukemassa ja meikkaamassa. Muuten kyllä kaikki toimi ainakin omaan silmääni. Lasipiha oli aivan ihana. Valtaisat portaat olivat ihanan väljät ja se, että pystyi oikeasti istumaan portailla ja vielä tyynyillä, oli mahtavaa (terveisin tykkään istua lattioilla ja portaissa). Oli ihana myös katsella pukuilijoita kököttämässä leveillä portailla kuin näyteikkunassa.

Taidetta.
Sophie: woodi
Lauantaina olin jo mainitusti Hauruna. Lähes koko päivä meni ohjelmissa istuessa, joten Linnalaisista ei tullut otettua uusia kuvia ollenkaan. Ohjelmaahan sitten olikin tarjolla ihan kohtuudella.

Tapamme mukaan avajaiset tuli katsastettua. Siellä ei mitään ihmeellisempää ollut, mutta sen jälkeen raahauduimme Studioon kuulemaan meikkaamisesta ja maskeerauksesta. Eihän se meille hirveästi mitään käteen jättänyt, mutta käytiinpä kuulemassa. Vähän vajaaksi jäi anti, jos tarkoitus oli opastaa aloittelijoita. Listoja asioista ja merkeistä, mutta osasta jäi syvempi opastus uupumaan.

Sitten oli luvassa cosplayn ja median suhteen puintia. Viihdyin ja sain jotain uuttakin mukaan. En nyt tiedä oliko kyseessä enemmän informatiivinen pläjäys vai komedia putki. ¯\_(ツ)_/¯ Oli jännää.

Iso oli kangas.
Sitten oli kisat, jotka sattuivat päällekkäin kahden kiinnostavan ohjelman kanssa. Kisat kuitenkin vetivät pitemmän korren. En hirveästi edes odottanut tältä kisalta mitään, koska peruutukset kutsuvieraskisan kohdalla ja Hall-kisat nyt alkavat maistua puulta muutenkin. Voitot menivät kuitenkin ihan oikein ja voittajaesitys oli hurmaava ja ihana ja paras ja kaunis ja aaaaaaaaaaaa! Onnea!

Käytiin jopa iltabileissä! What is this bs? Yleensä ilta menee hirveäksi häseltämiseksi ison porukan kanssa, mutta näin minipossella oli mukava käydä pyörähtämässä ja jauhamassa kakkelia erinäisten ihmisten kanssa.

Kääpien muistelot olivat mielenkiintoisia, vaikka en itse olekkaan niin muinaisina aikoina vielä coneissa pyörinyt. Ajankäyttöä olisi ehkä voinut tarkkailla enemmän, että oltaisiin päästy edes hitusen pitemmälle aikajanalla.

Suomen cosplay-piiri
Saatoin ehkä juosta ympyrää ja yrittää värvätä ihmisiä kimppaan, että sain tilattua drinkkilistalta Suomen cosplay-piirin eli kuusi shottia. Oli ihan pakko vaan tuon nimen takia.

Lauantain eli Rimppuconin päätti Pukuvuoto, jota on tähän asti tullut seurattua vain näättetin välityksellä. Odotukset olivat korkealla, mutta saatoin pettyä suuresti, kun homma meni niin blörinäksi. Viihdyin kyllä ei siinä, mutta odotin tehokkaampaa ja hieman asiallisempaa paneutumista aiheisiin. Varsinkin, kun käsittelyssä olivat niin herkulliset aiheet kuten 'mitä saa pukuilla'. Sainpahan istua lattialla.

Kiitos. Unohdin, että Haurun kengissä oli tällainen ominaisuus.
Sunnuntai oli hitusen rauhallisempi päivä. Ohjelmissa ei tullut juostua niin hirveästi, joten rakas-muru Kis kerkesi kuvata minua Senjougaharan kamppeissa. Ehti myös paremmin jutustella ihmisten kanssa, kun koko ajan ei istunut ohjelmassa.

Kuvasi Kis
Kisat olivat hämmentävästi heti aamusta. Mikäs siinä, saadaan alta pois. Esityskisa oli ihan ok. Yhdellä jos toisella oli syttynyt lamppu esitysideoinnin kohdalla, mikä näkyi oivaltavina kikkoina lavalla. Tästä pidin. Sitten taas osaan ihmetellä tätä videotrendiä, jossa kaikki mielenkiintoinen nähdään valkokankaalla ja näin varsinainen esitys jää täysin turhaksi. Silti vähäeleinen Doctor Who -esitys jäi jonnekkin takaraivon perukoille. Voittajaesitys oli ehdottomasti tämän kisan parasta antia ja ansaitsi ensimmäisen sijan. En tunne lähdettä juuri ollenkaan, mutta osasin nauttia esityksestä ja sen tunnelatauksista.

Photoshoot-kisa vähän meinasi epäilyttää, mutta sen toteutus oli onnistuttu kokoamaan hyvin. Pienet kuvien esittelyt toimivat hyvin täytteenä. Kuitenkin, jos photoshoot-kisat alkavat yleistyä ja osallistujamäärät kasvaa, kaipaisin ehkä erilaisia kategorioita. Taas toisaalta, miksi ihmeessä? Minulla on pähkinä.

Kuvasi Kis
Verkatehtaan ympäristö oli todella monipuolista cosplay-kuvaamista ajatellen, ja juuri tästä syystä toivon, että tapahtuma palaisi Hämeenlinnaan. Löytyi nurmikkoa ja vettä, vanhaa kaunista arkkitehtuuria, modernia betonihirviötä ja ruosteseinää. Oli melkein kaikkea. Yllättävän hyvin siis saimme ujutettua jopa Senjougaharan tuohon ympäristöön vaikka Bakemonogatarin visuaalinen ilme on niin erikinen.

Ilmeeni, kun hametta piti koko ajan kiskoa ylös.
Kuvasi Kis
Tässä oli käynyt sellainen onninen epäonni taas, että minä olen laihtunut. Viimesyksyn liikuntakielto oli tehnyt tehtävänsä ja Kitaconin aikaan Fukka oli taas hyvissä joulumitoissa. Niihin mittoihin oli tehty myös Senjougaharan vaatteet. Nyt, kun vyötärön ympäryksestä puuttuu sellaiset vajaa 5 cm, ei meinannut hame pysyä kohdillaan sitten ollenkaan.

Senjougaharaa oli silti ihana kuvata. Pitkästä aikaa olin itsekkin kärryillä siitä, mitä naamani tekee. Ei tarvinnut jälkikäteen katsella kuvia ja todeta, että lahananaamailen joka ikisessä kuvassa. Sain heittäytyä sellaiseen rooliin, mitä en hirveästi ole tehnyt, eli se Kaunis Päähahmotyty, joka voi myös poseerata hyvin geneerisesti. Ja rompetta oli mukana vaikka mitä. Penaalin sisältö oli hyvin käytössä ja ostinpa vielä ihan nitojan ja paljon viivottimia, koska Senjougahara ja koska viivottimet on parhaita. Lisää kuveja kenties jossain välissä.

Tietäjät tietää.
Kuvasi 
Kis
Viimeisenä varsinaisena ohjelmana kävin katsomassa löpinää cosplay-kisoista. Olisin kovasti halunnut käydä myös CMV-luennolla, mutta koska omat pyllykipeyteni kisojen suhteen vievät aina voiton, meni CMV-höpinät tällä kertaa sivusuun. Asiaa tuli, sanotaanko näin. Muutamaan kysymyksen heitin ilmoille, joista yhteen sain ihan oikean vastauksen, mitä hainkin, mutta osa taas jäi vähän hataralle pohjalle. (Näitä asioita päästiin kyllä sitten puimaan vessapiirin muodossa jälijunasta, mikä tyydytti minua kovin.) Minähän olisin voinut jäädä jauhamaan asiasta edes sun takas...

Kuvasi Kis
Viimoisena olivatkin päättäjäiset, jotka olivat hyvin suppeat. Saatiin kuitenkin hyvä lopetus Cosvisionille ennen kuin piti sulloa tavarat autoon ja huristella takaisin kotiin. Minä nautin viikonlopusta hyvin paljon monesta syystä ja olen hyvin onnellinen siitä, että lähdin, ja kaikista muruista ja ihanista, joita tuli nähtyä. Toivon, että Cosvision palaa pian ja mielellään Verkatehtaalle. Väljä, hyvän tuulinen, rento coni täynnä ohjelmaa MINULLE oli hyvä piristysruiske tähän väliin. Ja Rakkaat! Rakkaat ovat aina tärkeitä!

Fukka kiittää!

PS: Elän ehkä elämäni kummallisinta aikaa, kun minulla on kolme pukua enemmän tai vähemmän levällää.

torstai 21. huhtikuuta 2016

Lähtökuopissa

Moi!

Cosvision häämöttäääääääää! Ihan ovella ja voi kikkara, kun yritin muka tehdä asioita sen eteen. Sitten hommat menivätkin enemmän tai vähemmän blörinäksi ja kaikki jäikin kesken. Oh noes.

Tällanen otus pitää raahata Cosvisioniin.
Tarkoituksena oli tehdä Tatsumia, ja sainkin herran puoliksi valmiiksi, mutta sitten woodi ehdotteli taas pariutumista. Ajatus oli, että kumpikin olisi parannellut omaa puoliskoaan HaliVali-kombosta ja sitten olis voitu olla super fabulous. Tatsumi sai siis väistyä ja Halin korjailu tuli tilalle.

Kesken... sniff...
Halille olin tekemässä kepakkoa. Rumaa sellaista. Kuvassa, minkä pohjalta tein Halin asun, herralla on myös yksi taikakepukka. Kepukka on täysin erilainen tietenkin joka kuvassa, ja tässä kuvassa piti sitten olla se kaikista rumin vaihtoehto. Jee. No päätin silti tehdä just sen.

Myös Halin puvussa olevat hartsikivet, joita valoin n. vuosi sitten, vaativat uusimista. Osasta kivistä oli nimittäin hävinnyt väri lähes kokonaan. Miksi näin? En tiedä. Minua saa valistaa. Joka tapauksessa piti uusia suurin osa kivistä. Tämä vuodenaika ei kuitenkaan ole mikään parhain valuhommille, koska on niin kylmä ja hartsilla kestää sata vuotta kovettua.

Mustia?! Mitä pyllyä?!
Lopulta, monen päivän jälkeen, kun hartsi vihdoin oli kovettunut, lopputulos oli ??? Miksi ne on mustia? Violettejä piti olla. Hyvin olivat violettejä vielä alussa. Tässä kohtaa löin hanskat tiskiin ja kyselin voitaisiinko keksiä jotain muuta päälle pantavaa.

Eli pukurepertuaari näyttäisi tällä hetkellä tältä:

Lauantai
Ja woodi on mun morsmaikkuna :3
Sunnuntai
Jee uusi tapahtuma (minulle)! Jee uusi paikka! Jee rakkaita! Jee! Jee! Jee! Nyt alkaa jo vähän jänskättää huominen lähtö. Cosmobiiliin ahtautuukin tällä kertaa vähän erilainen seurakunta. Saankohan yöllä unta.

Nähdään Cosvisionissa!

Fukka kiittää!