Moro!
Desuconista on selvitty ja täytyypä sanoa, että oli ihan hemmetin kivaa. Coneissa on yleensä aina kivaa, mutta nyt jäi vielä normaalia parempi kutina. Syynä tähän ovat varmasti monet tekijät, mutta ainakin puvuilla on paljon tekemistä asian kanssa.
|
Meno oli kova. |
Sain pitkästä aikaa tehdä kaksi uutta pukua, joista molemmat olivat 100% omia valintoja, eikä niiden takana ollut mitään erikoisempaa tahoa. Tykkäsin molemmista Frostbite'n asuista, mutta olisin halunnut pitää niitä eri päivinä. Tällä kertaa meni villisti ja perjantaina olin ihan arkivaatteissa, lauantaille tuli sirkusteltta Alexia ja sunnuntaille jo pitkään listoilla pyörinyt Ruruka.
|
Melkein... |
Koska tätä kysyttiin Desussa niin monta kertaa laitan sen vielä tännekkin; Hahmo on Alexia Tarabotti mangasta Soulless, joka perustuu Gail Carriger'n samannimisiin kirjoihin. Ja koko sarja on ihanaa taide- ja vaatehifistelyä. Voisin tehdä Alexian työstämisen viimeisistä hetkistä ihan oman merkintänsä, mutta en jaksanut ottaa kuvia. Mainittakoon, että sain tuon sinisemmän kankaan vasta desu-viikon maanantaina tilausongelmien vuoksi. En siis ollut ihan varma saisinko tehtyä Alexsiaa näin pitkälle Desua varten.
|
... sama kuva. Kuvaaja: Kide |
Omat lempiasiani tuosta puvusta ovat nuo hihat. Ensimmäistä kertaa sain piirtää kädenasentoa vahvasti mukailevan hihan ja voi, että ne ovat kauniit! Kaavoista tuli juuri sopivat heti ensimmäisellä kerralla eikä niihin tarvinnut tehdä mitään muutoksia. Tykkään myös hirveästi noista valkoisista röyhelöistä. Vaikka paidan kirjailutkin ovat ihania ja niitä oli hirmu kiva tehdä. Olen elämässäni kirjaillut vain pakolliset harjoitukset koulussa ennen tätä, ja nyt löysinkin itselleni uuden puuhan, minkä parissa hukkaan ajantajun täydellisesti.
Ohjelmaa kävimme katsomassa jonkin verran. Perjantaina heti alkuun kävimme tarkastamassa Anime-maailman visuaaliset outopallot. Itse tykkään hieman erikoisemman näköisestä animesta, ja tämä luento tarjosikin paljon uusia aarteita elokuvien puolelta. Sitten taas suurin osa käsitellyistä sarjoista oli itselleni jo entuudestaan tuttuja. Luento oli muuten todella mielenkiintoinene ja viihdyttävä, mutta puhujien kannattaa tulevaisuudessa hieman harjoitella puhetta. Välillä oli vaikea seurata, kun yleisimmät sanat luennon aikana olivat 'öö' ja 'niinku'.
Launataina tuli katsottua vain Hahmodesign pintaa syvemmältä ja Cosplay-kisa, vaikka piti mennä myös katsomaan Photoshop cosplay'ssa. Hahmodesign-luento oli mielenkiintoinen ja puhuja osasi hommansa. Mitään mieltä mullistavaa ei tullut kuitenkaan esille. Se, mikä itseäni alkoi kaivella tuolla luennolla, oli se, että monista sarjoista tuotiin esille juonipaljastuksia. Esimerkiksi Loveless'n kohdalla juonipaljastus oli aika merkittävä ja kyseinen paljastus tulee sarjassa esille vasta ehkä 8. kirjan kohdalla (englanniksi niitä on ilmestynyt 11). Luennon esittelyssä ei ollut edes varoitusta juonipaljastuksista. Jos olisi ollut, itsehän en olisi mennyt edes seuraamaan koko luentoa.
EuroCosplay-kisa oli hiano. Voittotkin menivät juuri oikeisiin osoitteisiin. Vaikka paljon oli yksinpuheluita ja ympyrän pyörimistä, oli taso muuten niin hyvä, että ei haitannut. Voittajasta vielä sen verran, että VOI JEE!!! Se puku ja se esitys! En ikinä muista nähneeni niin kaunista, yksinkertaista ja hahmo- sekä sarjauskollista esitystä! Aivan mahtava! ONNEA KAIKILLE VOITTAJILLE!
Sunnuntai olikin sitten valkoinen. Hieman meinasin ahdistaa kokovalkoisessa, mutta onneksi olin valinnut sellaisen kankaan, mikä hylki likaa aika hyvin. Rurukan kengät ovatkin aika hassu tapaus. En lopulta jaksanut etsiä uusia kenkiä, kun yhdet hyvän malliset lojuivat jo nurkissa. Ne olivat kuitenkin mustat enkä halunnut niitä maalata, koska ne ovat minun "yleispätevät cosplay-kenkäni". Niitä olen käyttänyt Zidanella ja Sesshoumarulla ainakin. Voi olla että muilla myös. No, tekaisin niihin sitten vain pika pikaa yksinkertaiset pääliset kaapin jämätrikoosta ja tässä tulos:
|
Toimii tarpeeksi hyvin. |
Sunnuntaina parina minulla oli
woodi Valdriguena eli Valina. Innostuin kai päivän aikana vähän pelleilemään hahmojemme välisellä kemialla, kun kuvauspisteellä meitä piti käskyttää :B Lempiasiani koko päivän ajan olikin tökkiä woodia poskeen ihanilla kynsilläni.
|
Kuvasi Rorune. |
Sunnuntain esitykisa olikin viimeisin ohjelma, jos päättäjäisiä ei lasketa. Huippu kisa ja huippu kärkikolmonen. Kaikki ansaitsivat voittonsa. Mario-esityksestä sen verran, että siinä videon käyttö oli mahtavaa. Yleensä vierastan sitä, koska harvemmin olen nähnyt videoa käytettävän hyvin esitysten rinnalla. Tässä esityksessä video kuitenkin tuki hyvin varsinaista esitystä, eikä vienyt liikaa huomiota lavatoiminnalta. Toiseksi sijoittunut Fatal Frame -esitys oli hyytävä. Se toimi todella hyvin. Ykkönen olitaas omalla tavallaan niin mahtava.
Desuconista jäi todella hyvät kutinat ja nyt pitäisi alkaa valmistautua seuraavia koitoksia varten. Loppukevennyksenä matkustamista silinterin ja korsetin kera. Fukka kiittää!
|
Hyvin mahtuu. |
PS: Apuva! Melkein 100 lukijaa! WTF?
PPS: Onko jotain, mitä TE haluaisitte nähdä 100 lukijan "juhlamerkinnässä"?
Hah! Kuvauspisteellä käskytys on lähestulkoon kehu. :DD Yleinen rehaaminen kun yleensä auttaa saamaan hyviä kuvia. Teillä oli ainakin mukavan rento fiilis kuvissa, tervetuloa vaan joka conissa. <3
VastaaPoistaJa olen samaa mieltä EC-kisasta! Kivoja esityksiä, mutta edelleen oli tosi paljon yksinpuhelua. Voittajan esitys olikin mielestäni virkistävän erilainen ja ansaitsi ihan senkin takia voittonsa.
Ihastelinkin tuota Alexian asua monta kertaa kun juoksin ohi conissa, pitääpä pistää sarja korvan taakse jos kesällä tulisi himo lukea jotakin uutta. Koska isot mekot, silinterit ja gogglet = <3<3<3
Kannattaa tutustua Soulless'iin! Se on niin hjyvä.
PoistaJa eiköhän me tulla ahdistelemaan teitä siellä kuvauspisteellä vielä tulevaisuudessakin!
Moi, kiitos palautteesta hahmodesign-luennostani! Spoileripitoisuus on tosiaan vaikea asia, koska ihmisten spoileriherkkyys vaihtelee kovasti. Metatyyppisissä ohjelmissa on kuitenkin vaikea sanoa yhtään mitään, jos esimerkkisarjoista ei voi kertoa ollenkaan. Tasapainon löytäminen siinä, mikä on sopiva määrä informaatiota, voi olla siis haastavaa.
VastaaPoistaYritin valita sanani ja esimerkkini niin, etten paljastaisi mitään kokonaisvaltaista sarjoista tai edes hahmoista sillä tavalla, että mahdollinen paljastus voisi viedä luku- tai katselunautintoa, vaan yritin pitää informaation keskittyneenä pieniin alueisiin teosta niin rajattuna, että siitä ei voi päätellä ympärillä olevasta isommasta tarinasta juuri mitään muuta. Omasta mielestäni onnistuinkin tässä ihan hyvin, vaikka esimerkiksi Chuunikoin Rikkan taustatarinaa olisi toki voinut valottaa vähän epämääräisemminkin ja saada siitä huolimatta saman pointin esitettyä.
Enimmäkseen mielestäni paljastukset olivat kuitenkin lähinnä yksittäisiin hahmoihin tai näiden taustoihin keskittyviä, eivätkä koko teoksen kontekstissa kovin isoja asioita. Itse en katsoisi mitään noista muutamista paljastuksistani kauhean keskeisiksi osiksi ainakaan tarinoidensa juonta.
Lovelessin kohdalla esimerkiksi tosiaan paljastin Seimein luonteesta asioita, jotka tulevat esille vasta pokkarin 7 alussa takaumien kautta, vaikka ne ovat sinänsä olleet aikaisemminkin jossain määrin ennakoitavissa. Mielestäni tätä ei kuitenkaan voi laskea missään määrin juonipaljastukseksi, kun kyse ei ole tapahtumasta vaan enemmän hahmon persoonallisuuteen liittyvästä huomiosta. Persoonallisuus on toki tässä tapauksessa jo itsessään hieman yllättävä asia, koska Seimeistä ei ennen kyseisiä takaumia tiedetä juuri mitään muuta kuin se, miten kovasti Ritsuka on tätä ihannoinut. Lovelessiin liittyviä isompia varsinaisia juonenkäänteitä siellä pokkarin 8 paikkeilla en maininnut lainkaan.
Toivottavasti en vienyt sinulta tai muiltakaan iloa minkään esimerkkisarjan osalta. Kiva kuitenkin että muuten tykkäsit ohjelmasta. :)
Minä varmaan kuulun siihen herkimmin spoilaantuvaan kastiin ^^' Yleensä en halua tietää sarjasta mitään ennen sen aloittamista.
PoistaEscaflownessa spoilerit eivät minua haitanneet, koska, kuten luennolla mainitsit, ne tulevat niin vahvasti esille visuaalisesta ilmeestä. Lovelessissa puolestaan Seimei ei edusta ulkoisesti oikeaa luonnettaan. Itse näen tämän eräänlaisna tarinankerronnallisena kikkana.
Sarjan alussa Seimei muovautuu suurimmaksi osin Ritsukan näkemysten kautta. Jonkin verran myös Soubin, mutta silti selkein kuva syntyy rakastavasta iso-veljestä, mutta sitten tilanne kääntyykin päälaelleen.
Tykkäsin ohjelmastasi paljon ja sainkin sieltä pientä innoitusta joidenkin sarjojen katsomiseen tai uudestaan katsomiseen/lukemiseen. Itse kuitenkin tykkään spekuloida ja pohtia sarjoja todella paljon niitä seuratessa. Nykyään moni sarja tuntuukin hyvin ennelta-arvattavilta, joten en halua laimentaa niitä lisää spoilereilla :B
Totaalinen repeäminen tuolle Sephiroth + ponit kuvalle.
VastaaPoistaPahoittelen ei niin rakentavaa kommenttia :D
Ei mitään~ Tuo kuva on lempikuvani ikinä!
Poista