Tehtailin

Moikka!

Täpinä on edelleen päällä ja se näkyy! Hauru alkaa olla hyvin kasassa ja kohta saan surutta keskittyä pelkkään Haviin. Tämän ja aijempien kokemusten perusteella voin todeta, ettei minusta ole tekemään montaa pukua saman aikaisesti. Kahden puvun työstäminen rinnakkain on ollut yrityksen alla, mutta aina toinen vie vallan. No, mitäpä sillä on väliä, miten työskentelee, kunhan tulee valmista.

Haurua siis! Tekaisin paidan ja housut heti alkuun. Ehkä kivimmat housut ikinä. Ne ovat tosi mukavat päällä ja materiaali on ihana. Paidassa taas jouduin tekemään komprmisseja. Puuvilla tai viskoosi olivat hakusessa paitakankaaksi, mutta ei oikein tuottanut tulosta. Valkoisista kankaista näkyy aina niin inhottavasti läpi, että päätin ottaa hieman paksumman polyesterin paitaa varten. Poimutuksessa paksuus vähän tökki, mutta muuten kangas on mukava ja hyvin laskeutuva.

Kengät löytyivät törkeän helposti. Olin jo pitkään toivonut hyvää syytä ostaa moiset kivat nilkkurit, joten alun alkaen tarkoitus oli ostaa täysin uudet kengät. Töissä minut heitettiinkin kenkäpuolelle tuuraamaan ja täydelliset kengät putosivat syliin. Lähes kirjaimellisesti.

Kaunokaiset!

Viime päivät olenkin pitänyt pystyssä tehdasta. Haurun korut vaativat helmiä, joita en saanut mistään ostettua suoraan, joten pääsin taas rullaamaan paperia. Tein ehkä tupla määrän helmiä kuin, mitä tarvitsin, mutta ensimmäiset erät eivät päässeet läpi laatutarkastuksesta. Kaikkia helmiä ei sentään tarvinnut tehdä itse.

27+27+2= Haurun koru.

Isompi, sininen helmi on Cernit-massaa, jota minulla näköjään lojuu ympäriinsä paketti tolkulla. Samasta aineesta tein myös korvakoruihin kuuluvat möllykät. Korviksissa muuten on nappikorvakorun valmispohja, johon laitoin worblaa ja sitten helmet tietenkin.

Ikinä en ole näin pikkuista ja tarkkaa yritelmää worblasta tehnyt. Meni vähän vaikean puolelle, mikä tietenkin näkyy jäljessä. Korviksista tuli yllättävän kevyet, vaikka näinkin iso köntti cernittiä niistä roikkuu. Toisaalta voin ripustaa helposti korviini vähän vaikka ja mitä ilman ongelmaa.

Peruukinkin sain jo tätä herraa varten!

Väri on täydellinen ja kuitu todella kivan tuntuista. Peruukki ei ole hirveän tuuhea, mikä on ihan hyvä tulevan lyhentämisen kannalta. Lisäksi peruukin koko ei ole mikään jättimäinen, eli se menee minunkin kääpiöpäähäni tosi mukavasti. Jee! Mukaville peruukeille!

Haurulta siis puuttuu takki ja kaksi sormusta. Takkiin on kankaat jo ostettu ja kaavat sillä mallilla, että proto pitäisi tekaista pikapikaa. Se voisi olla huomisen ohjelma. Sormuksetkin ovat alkunsa saaneet ja valmistuvat hetkessä.

Worbla-sormuksia ja strasseja.

Havi sai myös peruukin tässä joku päivä. Laatu ei mitenkään vastaa sitä, mitä peruukista maksoin, mutta jos en kerkeä uutta tilaamaan niin onpahan jokin edes. Väri on hyvä, mutta ongelma sama kuin Rikkun peruukeissa; kuitu on huonosti kiinni ja kaksinkerroin. Kun yhtä karvaa vähän nykii pois takusta, toinen lyhenee. Peruukki menee myös sotkuun hyvin helposti... En tykkää.

Sinä ruoja...

Toivotaan, että löytäisin jostain paremman yksilön, ettei tätä tarvitse ränssätä. Havi on muuten edennyt siihen pisteeseen, että minun ei luultavasti tarvitse tehdä herralle housuja ollenkaan. Gakupon pöksyt onnistuneesti voivat toimittaa samaa asiaa. Kengätkin saan luultavasti lainaan sisareltani mun pitäisi vain pyytä. Rurukan kaapuasian kaavat pääsevät myös apuun. Pitäisi jostain keksiä viitan kaava, ettei tarvitsisi ihan kokonaan säveltää itse. En ehkä jaksaisi... Kuitenkin Havin kimppuun päästään kunnolla ihan kohta.

Fukka kiittää!

PS: Random Epämääräinen Fakta: Haurun housut kulkevat nimellä "perintöhousut". Kun molemmat isoisäni kuolivat, minä tietenkin perin kaikki ompelutarvikkeet ja moiset. Papalla oli hillitön läjä vetoketjuja ja Ukilla taas nappikokoelma. Haurun housut saivat vetoketjun Papan aarteista ja napit Ukin kokoelmasta.

Nappeja joka lähtöön.