lauantai 31. maaliskuuta 2018

Värjäyksen sietämätön keveys

Moi!

Irrotan itseni hetkeksi töistä ja pelikonsolista kirjoittelemaan. Aika raksuttaa eteenpäin ja olen onneksi saanut viime viikot tehtyä kaikkea kivaa ja hauskaa. Ompeluhommiakin on tullut suunniteltua ja tehtyä, mutta ei sentään cosplayn puolella. Jaarittelen tässä Yamaguchin ja Sugan tekemisestä, koska uutta ja jännää tuli kokeiltua.

Yamaguchin oli tarkoitus olla rento ja omalla painollaan lipuva projekti. Alkuunsa se juuri sitä olikin, mut hups oho Umicon pisti masiinaan vähän vauhtia. Aloittelin puvun jouluna, kun vietin rauhallista omaa jouluaattoani kankaita värjäillen Rorunelle ja minulle. Jälleen kerran mistään ei tuntunut löytyvän hyvän väristä oranssia kangasta, joten värjäilyksi meni.

Kuumotus...
Kerrankin olin tehnyt tarkat laskut kankaan menekistä enkä ostanut kangasta vain summanmutikassa pika-arvion perusteella. No värjäyksen aikana trikookangas meni reunoista rullalle eikä värjääntynyt rullan sisältä tasaisesti, mikä puolestaan pisti jännittämään, että riittääkö kangas sittenkään. Onneksi kyllä riitti ja jäi vielä vähän ylikin lopulta.

Tämä oli taas niitä pukuja, jonka kohdalla kyseenalaistin oman ompelutaitoni; mikään ei mennyt oikein niin nappiin kuin piti. Osa johtui ihan kiireestä ja osa vain siitä, että olin niin hirveän innostunut täsätä puvusta. Minä en vain malta.

Pelottaa!!!
Vaikka ompelukset menivät jonnekkin metsään, olin kuitenkin eniten peloissani painatuksista. Jos olisin sössinyt pelipaidan rinnuksiin tulevat painatukset, olisin joutunut ottamaan lähes koko paidan osiin, jotta olisin voinut tehdä uuden etukappaleen. Vanha kunnon kontaktimuovi-tekniikka osoitti taas vahvuutensa. Onnekseni, suureksi onnekseni molemmista painatuksista tuli kerralla älyttömän sievät ja siistit.

Jo ihan alusta oli suunnitelma siitä, että varsinaista pelinumeroa en tule painamaan, koska tarkoitus on käyttää tätä samaa asua useammalla hahmolla. Siksipä tein numerot ihan kankaasta ja tikkasin ne kiinni. Tarvittaessa ne on helppo vaihtaa. Tässä myös yksi syy siihen, miksi pystyin vaihtamaan hahmoa lennosta ennen Umiconia.

2
Ihan vain kangas, joka on tuettu ja saumanvarat silitetty nurjalle. Viimeistelin myös kulmakohdat lopulta liimalla liestymisen estämiseksi.

Tässä vaiheessa olin hyvin pärinöissäni ja iloinen.
Yksi asia, joka oli alusta asti selvä Yamaguchin kohdalla, oli se, että haluan kokeilla peruukin värjäämistä. Hieman selailin, että löytyisikö sopivan värinen peruukki jostain valmiina, mutta epäilykseni olivat suuret. Tilasinkin lopulta Coscraftilta ruskean peruukin, joka oli tarkoitus sävyttää hieman vihreäksi.

Kaivelin vaikka miten ohjeita läpi, mutta lopulta päädyin käyttämään erästä muinaista suomenkielistä tutoa. Suomenkielinen on hyvä, koska oikeat värmeet löytyvät helpommin Suomen markkinoilta. Jouduin soveltamaan aika paljon, koska oman peruukkini kohdalla jo värien määrät olivat ihan erit kuin, mitä tässä ohjeessa annetaan.

Värmeitä
Ensimmäisen sotkun tein Copic-kynämusteella, mutta sen pigmenttisyys ei ollut tarpeeksi voimakas ja jäin kaipaamaan vihreämpää lopputulosta. Hätähousu kun olin, en jaksanut enää tilata toista Copic-putelia vaan kävin taideliikkeestä ostamassa pullollisen vihreää mustetta. Muste oli paljon pigmenttisempää ja tulevaisuudessa luultavasti ensisiaisesti tulen käyttämään sitä, jos tarve vaatii.

Vuoraus
Itse suojasin kylpyhuoneen muoviliinalla ja sanomalehdillä, mutta silti väriä roiskui seinille. Värjäys kannattaa tehdä ulkona, jos siihen vain on mahdollisuus sotkun välttämiseksi, mutta Sinolin jämillä ja valkaisevalla pesuaineella tahrat lähtivät ihan hyvin kaakeleista ja muovimatosta. Copic-muste ei sotkenut läheskään yhtä paljon kuin vihreä taideliikkeen muste, mutta myös väriliuoksen määrä oli Copicin kohdalla paljon pienempi.

Toinen ero Copic- ja taideliikeen musteen kanssa oli se, että Copic-väriä ei tarvinnut huuhdella ollenkaan niin paljon pois kuin tätä vihreää mustetta. Vihreän musteen liuokseen mustetta tuli määrällisesti vähemmän, mutta silti sen voimakas pigmentti vaati useamman pesun ihan shampoon kanssa kaiken ylijäämävärin irrottamiseksi. Copic-musteen kanssa ei tarvinnut pestä peruukkia shamppoolla kertaakaan.

The crime scene
Coscraftin peruukkikuitu on tosi sähköistä, mutta ensimmäinen värjäyskierros teki peruukin entistä sähköisemmäksi, joten toisen kerran jälkeen laitoin peruukkiin hieman hoitoainetta, joka vähensi sähköisyyttä huomattavasti. Nyt peruukki myös tuoksuu vihreälle teelle.

Sähköinen ja värjäämätön.
Ensimmäinen värjäys hieman tummensi ja kylmensi peruukin sävyä, mutta toivottu vihreä jäi aika hailakaksi. Toinen värjäys taas toi vihreää sävyä vähän enemmän kuin oletin. Lopputulos ei siis ole aivan sitä, mitä hain, mutta olen siihen silti kohtuu tyytyväinen. Peruukki on kuitenkin vielä muuten muokkaamatta, joten saa nähdä, miten se reagoi hiuslakan kanssa. Lähteäkkö väri valumaan vaiko eikö.

Vas.: lopullinen peruukki
Oik. ala: värjäämätön
Oik. ylä: ensimmäinen värjäys
Tämä oli vähän työläs ja sotkuinen projekti, joten en toivo uusintaa lähiaikoina ainakaan. Nyt on tämäkin testattu, Tulevaisuudessa haluaisin kuitenkin kokeilla iDye poly -värillä värjäämistä, vaikka keitetty peruukki minua vähän pelottaakin.

Yamaguchi on tarkoitus tehdä loppuun Kummaconia varten, koska Desu ja Matsu menevät täysin ohi, niin pitää sentään johonkin tapahtumaan saada "uutta" aikaiseksi. Tässä pitää pikkuhiljaa alkaa testailemaan meikkiä ja pisamoita...

Fukka kiittää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti