Esityksen oikea päätähti

Moi!

Piti pilkkoa Yunan merkintää osiin, koska asiaa on niin paljon. Tässä tulee ensimmäinen osa, jossa käsittelen koko esityksen oikeaa päätähteä eli Yunan kepukkaa, Summoner's Staffia. Se sai muuten vahingossa nimekseen Neiti.

Koko projekti alkoi sauvasta, koska se oli hyvin tärkeä osa meidän esitystä. Halusin myös tehdä sauvan mahdollisimman hyvin ja rauhassa, koska sen tuli kestää conin lisäksi meidän harjoitukset ja kenties harjoitusten möhlimiset läpi. Ja toden totta tämä on varmasti järein ja tukevin proppini ikinä, koska voisin huoletta pudottaa sen lattialle.

Siellä se menee.
Kuvasi: Mikko Karsisto

Pohjana kepissä on ihan vain harjanvarsi. Pään ympyrähärpäke on kapalevyä. Leikkasin kapalevystä kolme lähes samanmoista palaa ympyrän pohjaa varten ja liimasin ne yhteen.

Oli hyvin työlästä löytää oikea kokosuhde ympyrälle, koska se tuntui vaihtelevan itse pelin ja virallisten referenssikuvien välillä. Lopulta päätin toteuttaa kepin enemmän pelin mittasuhteiden pohjalta.

Palaset

Liimauksen jälkeen päällystin ympyrän mustalla worblalla. Se olikin sitten operaatio. Kaikki välit ja pienet kolot piti päällystää ja saada kaikki saumakohdat siisteiksi ja sileiksi. Tämä oli lopulta hyvin tyydyttävää, koska näki niin selkeästi, miten rumasta tulee nättiä. Kun muu worbla kerros alkoi olla kuosissa, porasin pienet pyöreät reijät lehtikuvioiden kärkiin ihan akkuporakoneella. Ei vain sattunut olemaan aivan tarpeeksi isoa terää reikiä varten, joten jouduin suurentamaan niitä hieman viilaamalla, minkä jälkeen ne tietenkin piti siistiä sisäpuolelta myös mustalla worblalla. Olen kyllä saanut tökkiä ja ronkkia pieniä välejä tätä tehdessä.

Liimattu, lähes valmis worbla kuori ja päällystetty ympyrä kiinnitettynä.

Kaikki yksityiskohdat kepin varressa ja ympyrän kiinnitys on tehty worblalla. Enimmäkseen mustalla worblalla, mutta testasin myös ensimmäistä kertaa valkoista, pearly worblaa, ja kiinnitykseen käytin osittain tavallista worblaa, koska se on paljon jämäkämpää kuin muut.

Paikkasin pahimpia koloja ja epätasaikuuksia paperclaylla ennen kuin päällystin koko kepin gesso+vesi-sekoitteella useampaan kertaan. Tämän jälkeen hioin kepin kaikkia pintoja tasaisemmiksi ja taas lisää gesso+vesi-kerroksia. Tätä toistui jonkun kerran, kunnes lopulta viimeistelin pinnan ennen maalausta spray-kitillä. Ja sitten vielä vähän hiomista.

Ennen gessosekoilua.

Spray-kittiä odotellessa.

Tähän asti meni ihan hyvin. Sitten tuli maalamisen vuoro. Halusin mahdollisimman siistit ja pysyvät maalit, joten käytin spray-maaleja. Päätin aloittaa kultaisesta maalista. Se oli oikein kivan värinen ja olin tyytyväinen, koska monesti kultamaalit eivät ihan täsmää siihen, mitä purkin korkki näyttää. Huomasin kuitenkin ongelman siinä vaiheessa, kun aloin teippaamaan kultaisia osia piiloon seuraavaa maalausta varten.

Tämä oli aina vähän mitä oli.

Huomasin surukseni, että maalarinteippi vei mukanaan osan kultaisesta maalista ja jätti jälkeensä ikävät jäljet. No, ei siinä mitään. Päätin maalata muut osat ensin ja lopuksi vielä kultaisen uudestaan. Ainoa ongelma, jonka tämä tuotti oli se, että lopulta ympyrässä oli niin paksu maalikerros, että se muuttui epätasaiseksi. No, jee taas. (Testasin kuitenkin muiden maalien pysyvyyden ennen kunnon teippausta.)

Ympyrän siniset osat piti myös maalata välissä, ja sitä varten piti kikkailla teippauksen kanssa (ylempikuva: yläoikea). Mutkitta ei mennyt tämäkään, koska, vaikka testasin maalin pysyvyyden, viimeinen teippaus ympyrän uudelleen maalaamista varten teki tämän:

Veit sitten sinisetkin maalit mennessäsi?!

Päätin, etten enää teippaile mitään, joten korjailut siniseen maaliin tein pensselillä. Lopputulos ei tietenkään ollut niin tasainen kuin suihkutettuna, mutta en halunnut ottaa enää yhtään takapakkia tämän pyllytikun kanssa.

Helteet olivat niin rajut, etten uskaltanut jättää keppiä kuivumaan terassille, niin piti välistä kehitellä vähän viritelmiä.

Lakka kuivuu.

Lakkauksesta huolimatta kultamaali päätti olla vielä vähän enemmän pylly ja otti osumaa treeneissä. Meillä oli harjoituksissa alkuun pahviputki kepin tilalla, mutta huomasin, että oikeassa kepissä on painoa selvästi enemmän. Se vaikutti liikkeiden nopeuteen ja kulkuun sen verran paljon, että suurimman osan treeneistä harjoittelin vain oikealla kepillä. Ennen Traconia, piti siis vähän paikkailla maalia.

Ehkä ihanin osa tässä kepissä on kulkunen ja sen nyöri. Pääsin piiiitkästä aikaa vääntämään nyöriä kumihimo-tekniikalla. Vitsi se on kivaa! En edes muistanut.

Tämä tuli tehtyä näin Pirkka-niksivälineillä.

Nyöri on punottu kahdenvärisistä langoista, koska ihan juuri oikeanväristä ei ollut tarjolla. Tein nyöriin lenkit kulkuselle ja avainrenkaalle. Lenkit punoutuvat itse nyöriin takaisin, jolloin siihen ei tarvinnut tehdä solmuja ja lopputulos oli paljon siistimpi kuin, jos olisin vain sitonut härpäkkeet nyöriin kiinni.

Kulkusen kohdalla kävi tuuri, koska konkurssipesä Sinopeerista sattumoisin löytyi vielä juuri oikean kokoisia kulkusia tähän hätään (muuten koko pulju oli aika tyhjänä). Ne vain sattuivat olemaan kultaisia, joten jouduin maalaamaan.

Nyörille kävi lopulta kuitenkin vähän huonosti: Traconissa, purkaessani keppiä käärinliinoistaan, kolahti jotain lattialle. Se oli kulkunen, joka oli sahannut itsensä nyöristä läpi. Neula ja lanka pelastivat, mutta tämä ei yhtään auttanut meidän kisapäivän etenemistä. Eikä se tietenkään ollut enää niin hieno :(

Hän on Neiti.

Tässä vielä valmis kepukka! Tätä oli ihan hirmu kivaa tehdä, koska ei kuitenkaan ollut mikään superkiire. Kerrankin pääsin nyhertämään tosi tarkasti asioita. Ihan kaikki ei onnistunut, mutta olen lopputulokseen silti tyytyväisempi kuin muiden proppieni kohdalla.

Kovin moni ei varmasti tiedä, että olen tehnyt Summoner's Staffin jo kerran aikaisemmin. 2009 sisareni mun teki Yunan White Mage -puvun ja minä tein sitä varten hänelle kepin. Se oli ensimmäinen proppi, minkä ikinä tein. Aika on kullannut muistot. En ole nähnyt koko keppiä moneen vuoteen, joten hieman järkytyin, kun löysin vanhan kuvan siitä :D Muistelin sen paljon hienommaksi.
Loppuun vielä vertailua siitä, mitä on tapahtunut 9 vuoden aikana.

2009 vs. 2018

Fukka kiittää.