Heissan!
Cosvision-merkintää pukkaa! Voi että! Oli kivaa! Uutta ja ihmeellistä! Vähän juttua siitä, miten reissu meni, mitä jäi käteen ja millaiset kutinat nyt ovat päällä.
Matkaan lähdettiin perjantaiaamusta, kun porukka yritettiin sulloa pikkuruiseen autoon. Tiukille meni, mutta koko porukka mahtui mukaan kaikkine kamoineen. Sää osasi kyllä pistää mielenkiintoista settiä aina välistä, mutta suurimmalti osin oli hyvä keli bongailla lintuja.
|
Teppo tarkkaili tietä elikoiden varalta. |
Majoitus oli ihana! Pitkästä aikaa oikea hotelli = ruokaa aamulla. Naurettavan lyhyt kävelymatka Verkatehtaalle oli parhautta, koska ei tarvinnut stressata sitä, onko kaikki mukana vai ei. Jos ei ollut, pystyi nopeasti kipittämään hotellille hakemaan. Kertaakaan ei kyllä tarvinnut, mutta silti.
|
Teppo sai myös uuden kamun.
Saanko esitellä Pallenalikka.
Kis teki. |
Itse tykkäsin Verkatehtaasta tilana ihan hirveästi. Ainoa huonopuoli oli pukkarin sijoitus. Itsehän oikeasti luulin, että pukkari oli Studion edessä käytävällä, koska siinä pörräsi välistä niin paljon ihmisiä pukemassa ja meikkaamassa. Muuten kyllä kaikki toimi ainakin omaan silmääni. Lasipiha oli aivan ihana. Valtaisat portaat olivat ihanan väljät ja se, että pystyi oikeasti istumaan portailla ja vielä tyynyillä, oli mahtavaa (terveisin tykkään istua lattioilla ja portaissa). Oli ihana myös katsella pukuilijoita kököttämässä leveillä portailla kuin näyteikkunassa.
Lauantaina olin jo mainitusti Hauruna. Lähes koko päivä meni ohjelmissa istuessa, joten Linnalaisista ei tullut otettua uusia kuvia ollenkaan. Ohjelmaahan sitten olikin tarjolla ihan kohtuudella.
Tapamme mukaan avajaiset tuli katsastettua. Siellä ei mitään ihmeellisempää ollut, mutta sen jälkeen raahauduimme Studioon kuulemaan meikkaamisesta ja maskeerauksesta. Eihän se meille hirveästi mitään käteen jättänyt, mutta käytiinpä kuulemassa. Vähän vajaaksi jäi anti, jos tarkoitus oli opastaa aloittelijoita. Listoja asioista ja merkeistä, mutta osasta jäi syvempi opastus uupumaan.
Sitten oli luvassa cosplayn ja median suhteen puintia. Viihdyin ja sain jotain uuttakin mukaan. En nyt tiedä oliko kyseessä enemmän informatiivinen pläjäys vai komedia putki.
¯\_(ツ)_/¯ Oli jännää.
|
Iso oli kangas. |
Sitten oli kisat, jotka sattuivat päällekkäin kahden kiinnostavan ohjelman kanssa. Kisat kuitenkin vetivät pitemmän korren. En hirveästi edes odottanut tältä kisalta mitään, koska peruutukset kutsuvieraskisan kohdalla ja Hall-kisat nyt alkavat maistua puulta muutenkin. Voitot menivät kuitenkin ihan oikein ja voittajaesitys oli hurmaava ja ihana ja paras ja kaunis ja aaaaaaaaaaaa! Onnea!
Käytiin jopa iltabileissä! What is this bs? Yleensä ilta menee hirveäksi häseltämiseksi ison porukan kanssa, mutta näin minipossella oli mukava käydä pyörähtämässä ja jauhamassa kakkelia erinäisten ihmisten kanssa.
Kääpien muistelot olivat mielenkiintoisia, vaikka en itse olekkaan niin muinaisina aikoina vielä coneissa pyörinyt. Ajankäyttöä olisi ehkä voinut tarkkailla enemmän, että oltaisiin päästy edes hitusen pitemmälle aikajanalla.
|
Suomen cosplay-piiri |
Saatoin ehkä juosta ympyrää ja yrittää värvätä ihmisiä kimppaan, että sain tilattua drinkkilistalta Suomen cosplay-piirin eli kuusi shottia. Oli ihan pakko vaan tuon nimen takia.
Lauantain eli Rimppuconin päätti Pukuvuoto, jota on tähän asti tullut seurattua vain näättetin välityksellä. Odotukset olivat korkealla, mutta saatoin pettyä suuresti, kun homma meni niin blörinäksi. Viihdyin kyllä ei siinä, mutta odotin tehokkaampaa ja hieman asiallisempaa paneutumista aiheisiin. Varsinkin, kun käsittelyssä olivat niin herkulliset aiheet kuten 'mitä saa pukuilla'. Sainpahan istua lattialla.
|
Kiitos. Unohdin, että Haurun kengissä oli tällainen ominaisuus. |
Sunnuntai oli hitusen rauhallisempi päivä. Ohjelmissa ei tullut juostua niin hirveästi, joten rakas-muru
Kis kerkesi kuvata minua Senjougaharan kamppeissa. Ehti myös paremmin jutustella ihmisten kanssa, kun koko ajan ei istunut ohjelmassa.
Kisat olivat hämmentävästi heti aamusta. Mikäs siinä, saadaan alta pois. Esityskisa oli ihan ok. Yhdellä jos toisella oli syttynyt lamppu esitysideoinnin kohdalla, mikä näkyi oivaltavina kikkoina lavalla. Tästä pidin. Sitten taas osaan ihmetellä tätä videotrendiä, jossa kaikki mielenkiintoinen nähdään valkokankaalla ja näin varsinainen esitys jää täysin turhaksi. Silti vähäeleinen Doctor Who -esitys jäi jonnekkin takaraivon perukoille. Voittajaesitys oli ehdottomasti tämän kisan parasta antia ja ansaitsi ensimmäisen sijan. En tunne lähdettä juuri ollenkaan, mutta osasin nauttia esityksestä ja sen tunnelatauksista.
Photoshoot-kisa vähän meinasi epäilyttää, mutta sen toteutus oli onnistuttu kokoamaan hyvin. Pienet kuvien esittelyt toimivat hyvin täytteenä. Kuitenkin, jos photoshoot-kisat alkavat yleistyä ja osallistujamäärät kasvaa, kaipaisin ehkä erilaisia kategorioita. Taas toisaalta, miksi ihmeessä? Minulla on pähkinä.
Verkatehtaan ympäristö oli todella monipuolista cosplay-kuvaamista ajatellen, ja juuri tästä syystä toivon, että tapahtuma palaisi Hämeenlinnaan. Löytyi nurmikkoa ja vettä, vanhaa kaunista arkkitehtuuria, modernia betonihirviötä ja ruosteseinää. Oli melkein kaikkea. Yllättävän hyvin siis saimme ujutettua jopa Senjougaharan tuohon ympäristöön vaikka Bakemonogatarin visuaalinen ilme on niin erikinen.
|
Ilmeeni, kun hametta piti koko ajan kiskoa ylös. Kuvasi Kis |
Tässä oli käynyt sellainen onninen epäonni taas, että minä olen laihtunut. Viimesyksyn liikuntakielto oli tehnyt tehtävänsä ja Kitaconin aikaan Fukka oli taas hyvissä joulumitoissa. Niihin mittoihin oli tehty myös Senjougaharan vaatteet. Nyt, kun vyötärön ympäryksestä puuttuu sellaiset vajaa 5 cm, ei meinannut hame pysyä kohdillaan sitten ollenkaan.
Senjougaharaa oli silti ihana kuvata. Pitkästä aikaa olin itsekkin kärryillä siitä, mitä naamani tekee. Ei tarvinnut jälkikäteen katsella kuvia ja todeta, että lahananaamailen joka ikisessä kuvassa. Sain heittäytyä sellaiseen rooliin, mitä en hirveästi ole tehnyt, eli se Kaunis Päähahmotyty, joka voi myös poseerata hyvin geneerisesti. Ja rompetta oli mukana vaikka mitä. Penaalin sisältö oli hyvin käytössä ja ostinpa vielä ihan nitojan ja paljon viivottimia, koska Senjougahara ja koska viivottimet on parhaita. Lisää kuveja kenties jossain välissä.
|
Tietäjät tietää. Kuvasi Kis |
Viimeisenä varsinaisena ohjelmana kävin katsomassa löpinää cosplay-kisoista. Olisin kovasti halunnut käydä myös CMV-luennolla, mutta koska omat pyllykipeyteni kisojen suhteen vievät aina voiton, meni CMV-höpinät tällä kertaa sivusuun. Asiaa tuli, sanotaanko näin. Muutamaan kysymyksen heitin ilmoille, joista yhteen sain ihan oikean vastauksen, mitä hainkin, mutta osa taas jäi vähän hataralle pohjalle. (Näitä asioita päästiin kyllä sitten puimaan vessapiirin muodossa jälijunasta, mikä tyydytti minua kovin.) Minähän olisin voinut jäädä jauhamaan asiasta edes sun takas...
Viimoisena olivatkin päättäjäiset, jotka olivat hyvin suppeat. Saatiin kuitenkin hyvä lopetus Cosvisionille ennen kuin piti sulloa tavarat autoon ja huristella takaisin kotiin. Minä nautin viikonlopusta hyvin paljon monesta syystä ja olen hyvin onnellinen siitä, että lähdin, ja kaikista muruista ja ihanista, joita tuli nähtyä. Toivon, että Cosvision palaa pian ja mielellään Verkatehtaalle. Väljä, hyvän tuulinen, rento coni täynnä ohjelmaa MINULLE oli hyvä piristysruiske tähän väliin. Ja Rakkaat! Rakkaat ovat aina tärkeitä!
Fukka kiittää!
PS: Elän ehkä elämäni kummallisinta aikaa, kun minulla on kolme pukua enemmän tai vähemmän levällää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti