Semisti uuden äärellä

Hei moi!

Heittelen tähän nyt viimeiset vaiheet Todorokin työprosessista. Tässä blogimerkintää valmistellessani huomasin, että nämä viimeiset vaiheet pyörivät vahvasti EVA-muovin ympärillä. Tein tietoisen valinnan siitä, että lykkäisin tiettyjen osien tekemistä enemmän kesän puolelle. EVA-muovin hiominen on sotkuista puuhaa, mihin minulla ei varsinaisesti ole tiloja, joten suosiolla odotin kesään, jotta voisin toteuttaa hiomisen ulkona.

Kuva: Karo
Valot: Tekla

Aloitetaan kertominen kuitenkin pienestä ”koe-erästä”. Tämän koko puvun valmistaminen on edennyt outoina innostuspiikkeinä, joiden väliin on mahtunut pitkiä hiljaisia hetkiä. Innostuin kuitenkin kevättalvella Todorokin rannekkeista. EVA ei ole materiaalina minulle vielä erityisen tuttu, ja sen monipuolisempi työstäminen on vielä hakusessa. Päätin siksi ”tutustua” materiaaliin Todorokin rannekkeiden kautta.

EVA:ta kerrakseen.

Itse rannekkeet ovat vain kankaiset putkilot, joissa ulompi puoli on keinonahkaa ja sisäpuoli polyesteriä. Putkilot ovat niin yksinkertaiset, että en edes laittanut niihin mitään kiinnitysmekanismia, koska pystyn suhteellisen helposti vain sujauttamaan ne käteen. ”Metallilaatat” rannekkeisiin päätin tehdä EVA-muovikappaleista (kuva yllä). Kappaleiden reunat hioin viistoksi käsin, koska näin pystyin vähän testaamaan materiaalin hiottavuutta ja tuntua ennen kuin aloittaisin isomman hiomisurakan Dremelillä. Käsin hiominen näin pienessä mittakaavassa oli myös sen verran siistimpää puuhaa, että sen pystyin jopa tekemään sisätiloissa.

Nää oli hassuja.

Hieman piti pohtia sitä, millä ilveellä saisin EVA-palat kiinnitettyä rannekkeisiin. Keinonahka on siitä haastava materiaali, että moni liima ei halua tarttua siihen kunnolla. Samaan aikaan liimassa pitäisi olla joustoa, että se kestää rannekkeissa. Minähän en yleensä luota pelkkään liimaan muutenkaan, mutta vielä vähemmän tämän kaltaisissa tilanteissa. Siksi päätin ommella EVA-palat kiinni rannekkeisiin, ja vasta sitten liimata ne. Ompelukohdat piilotin metalliosiin tulevien niittien alle.

Pikkuiset ompeleet.
Viivoitus oli auttamassa niittien liimaamisessa.

Vasta ompelun jälkeen liimasin palat kiinni keinonahkaan. Käytin liimaamiseen joustavaa voimaliimaa, jota olen käyttänyt muovien kanssa aiemminkin, muun muassa Todorokin kengissä. Aina sekään ei toimi, mutta tällä kertaa näytti siltä, että ompelu+liimaus toimi tarvittavan hyvin. Käytin samaa liimaa myös niittien kiinnittämiseen.

Liimauksessa piti olla taas vähän luova, jotta kappaleet sai puristukseen liimauksen ajaksi. Shamppoopullo toimi.

Worbla-niitit liimattuina ja maalia odottelemassa.

Yksi asia, mikä minua usein hankaa vastakarvaan cosplayssa ja muualla, on se, kun samassa kokonaisuudessa kultaiset, hopeiset ynnä muut metallin värit eivät ole saman sävyisiä. Tässä kohtaa otin kuitenkin hieman riskiä Todorokin kanssa. Olen testannut tässä puvussa vähän kaikenlaista. EVA-muovin lisäksi testissä ovat olleet erilaiset maalit tai niiden kaltaiset tuotteet sekä liimat. Mitään EVA-osia tässä puvussa ei ole sinetöity millään muulla kuin lämmittämällä ja pohjamaalauksella. Gwendolynissä kaikki EVA-muovista tehdyt osta on sinetöity kumisprayllä, mutta sen käyttäminen vaatii myös omat tilansa, niin en edes harkinnut asiaa. Lähdin siis testaamaan, miten osat kestävät kulutusta ilman sinetöintiä. Rannekkeet olivat sen verran yksinkertaiset tehdä, että jos kokeeni menee ihan mönkään, niin voin aina tehdä uudet tilalle.

Vas. vaha+patinointi, oik. pelkkä Inka-Gold

Pohjamaalasin siis rannekkeiden EVA-kappaleet ensin mustaksi tavallisella akryylimaalilla, minkä jälkeen ne saivat päälleen hopeisen Inka-Gold-maalin ??? (mielestäni tämä on vahaa, eikä maalia, koska sen työstäminen on erilaista tavanomaisiin maaleihin verrattuna). Pidän Inka-Goldin luomasta ulkonäöstä, mutta en ole käyttänyt sitä aiemmin osissa, jotkaa saattavat taipua (jonkin verran pinta oli halkeillut ja kulunut Nekoconin lauantain jälkeen, mutta ei suunnattomasti). Testausta siis. Inka-Goldin yksi huono puoli on se, että sillä on vaikeaa saada tasaista isoa pintaa, joten tiesin jo tässä vaiheessa, että en voi käyttää sitä ainakaan kaikissa hopeanvärisissä osissa. Ja tässä kohtaa päästäänkin tähän ahdistukseeni erivärisistä hopeista.

En tätä nyt ihan maaliksi kutsuisi...

Olen yrittänyt harjoitella patinoimista nyt useammassa puvussa, koska koen, että en ole siinä mitenkään hyvä. Nyt kuitenkin olen ehkä löytänyt tuotteen, joka auttaa jopa minua patinoimisessa. Löysin netistä vahingossa tuotteen, jonka nimi on nestemäinen patina. Se on liuotinohenteinen kuultava bitumineste, joka on tarkoitettu muun muassa askarteluun. Liuotinohenteisuus tekee siitä jokseenkin ikävän ja vaikean tuotteen käyttää. Vesiohenteisen tuotteiden, kuten akryylimaalien, kanssa saa olla hieman varovainen, ettei patinaneste liuota alempia maalikerroksia menemään. Haju on myös hyvin tuju. Samalla kuitenkin itse koen, että tämä on tuotteena hyvin anteeksiantava, koska se kuivuu huomattavasti vaaleammaksi kuin, mikä sen väri on purkissa. Käsittely on nopeaa, ja sitä on mahdollista kerrostaa. Itselleni on ollut haasteita patinoinnissa siksi, että en haluaisi tuhota pensseleitäni patinoinnissa, ja usein akryylimaaleilla patinoinnista tulee helposti liian tummat ja sitten pitää paikkailla. Tätä nestemäistä patinaa on siksi helpompi mielestäni ”annostella”. Lirun olomuotonsa takia kuitenkin varovainen saa tämän kanssa olla.

Purkki on vähän hasardi...

Minä kuitenkin pidin tästä aineesta. Todorokissa kaikki hopeiset EVA-osat ja vyö on patinoitu käyttäen tätä patinanestettä. En ole mikään hillittömän patinoinnin fani, joten yritän toteuttaa patinoinnin sillä ajatuksella, että sillä on mahdollista tuoda asioiden muotoja paremmin esiin ja hieman häivyttää etenkin metallinsävyisten osien muovimaista ilmettä. Rannekkeissa kokeilin patinanestettä ensimmäisen kerran, enkä välttämättä osannut käyttää tuotetta vielä kunnolla. Kaikki patinoidut osta on myös lakattu patinoinnin jälkeen.

Kuva: Karo
Valot: Tekla
Vain vienosti minä patinoin...
Parempaa kuvaa patinoinnista alempana.

Rannekkeista selviydyttyäni meni taas pitkä tovi, ennen kuin tein mitään tämän puvun eteen. Suurena syynä oli eräs miekka, jota lähdin väsäämään.

Tämmöinen on tullut väsättyä välissä.
Tämä on ns. lapsivarma versio, joka muuttaa toiseen kotiin valmistuttuaan.

Nekoconiin oli cosplay-tiimin osalta tulossa jonkin moista BNHA-ryhmää, mikä potki minutkin tekemään Todorokin loppuun. Tässä vaiheessa puuttuvia osia olivat enää vyö ja ihmeellinen liivisysteemi. Molemmissa EVA-muovi oli vahvasti mukana.

Pohjaksi vyöhön tein keinonahasta ja puuvillakankaasta hyvin simppelin vyön, joka kiinnittyy muovisella klipsillä. En halunnut tehdä koko vyötä keinonahasta, koska siitä olisi luultavasti tullut turhan paksu ja EVA-osien liimaamisessa olisi ollut taas omat haasteensa. Keinonahkaiset osat tulivat vain niihin kohtiin, joista ne tulisivat näkymään EVA-osien välistä ja muut osat tein puuvillasta.

Keinonahka pätkissä oli ylimääräistä pituutta, jotta pystyin kohdistamaan klipsin tarvittaessa eri osan alle.

Todorokin vyö on hyvin kolmiulotteinen, joten EVA-osia sai kerrostaa sekä hioa. Vyön sivuille tulevat ihmeelliset säleiköt (?) on tehty kerrostamalla EVA-muovia ja softista. Pohja on softista, jonka päälle olen liimannut säleikön (?) pienistä softispaloista. (Oi tätä cosplayn ihanuutta, kun rakennan asioita, joista ei tiedä, mitä ne edes ovat.) Tähän päälle olen liimannut 5mm EVA-muovista reunuksen. Kaikkien kerrosten liimaamisen jälkeen pyöristin hässäkän reunat ja kulmat Dremelillä. 

Siis mitä nää on?

Etu- ja takaosat ovat yksinkertaisesti vain paloja 5mm EVA-muovia, joiden kulmat ja reunat on pyöristetty Dremelillä. Niitit ovat jälleen worblajämiä, jotka on painettu silikonimuotin avulla pylpyröiksi. Keskimmäisisä kappaleissa kolmiulotteisuutta on tehty softisreunuksella. Kaikki nämä ihmeelliset osat on hiomisen jälkeen liimattu kankaiseen pohjavyöhön kontaktiliimalla.

Vyön palasia

Jälleen kerran EVA-osat on pohjamaalattu, mutta vyössä pohjamaalia on vielä ohennettu vedellä, jotta maalikerros olisi mahdollisimman ohut. Vaalea pintamaali vaatikin useamman kerroksen, koska se ei ollut tarpeeksi peittävä. Onneksi maali on kuitenkin kestänyt käyttöä ja kuljetusta, eikä näytä mitään halkeilun merkkejä, vaikka vyö on ollut kovalla rasituksella. Vaaleissa osissa kävi myös ilmi, että kuulakärkikynän muste lyö läpi (ns. vuotaa maalikerrosten alta näkyviin) akryylimaaleista useammasta kerroksesta huolimatta. Tämän sai piilotettua helposti patinoinnilla, mutta hyvä tietää tulevaisuudessa. En tietenkään hoksannut ottaa kuvaa läpilyönnistä.

Pintamaalien päälle tuli tietenkin vielä patinointi ja lakka.

Jännittävän hyvin on maalit pysyneet myös käytön jälkeen.

Vyössä roikkuvat ihmekilluttimet ovat vain pötkylät worbla. Tämä on ainoa osa jonka varmasti aion uusia. Mietin kovasti sitä, mistä saisin tehtyä siistit ja toimivat killuttimet, mutta en oikein keksinyt mitään järkevää. Sitten unohdin koko hommelit, kun vyö muuten oli jo valmis. Muistin ne taas, kun olin pakkaamassa laukkua Nekoconia varten, ja tajusin, että ne ovat edelleen tekemättä. No, väänsi ne lopulta kasaan pikapikaa perjantaina ennen kuin hyppäsin Kuopion junaan. Laatu on siis taattu.

Päälle maalia ja patinaa.

Liivisysteemi pisti kapuloita rattaisiin, eikä siitä alkuun meinannut tulla mitään. Aloitin kaavoituksen joskus keväällä, ja homma takelteli niin, että jätin sen kesken. Nekoconin lähestyessä vanhat kaavat piti kuitenkin kaivaa esiin, jotta puvun saisi valmiiksi. Lähdin työstämään kaavaa lähes alusta asti uudestaan. Koska ihminen ei ole 2D:tä jouduin tekemään joitain kompromisseja liivisysteemin takaosan muodon suhteen. Koko hommeli toimi kuitenkin paremmin kuin uskoin.

Keinonahan väri olisi voinut olla hieman punakampi, mutta onneksi en välitä.

Liiviin on siis alle tehty keinonahasta ja polyesteristä ihan oikea liivi, minkä päälle liimasin ”metalliosat”. Metalliosat ovat jälleen 5mm EVA-muovia, jonka reunat on hiottu viistoiksi Dremelillä. Liimasin tällä kertaa EVA-palat keinonahkaan kontaktiliimalla, koska muistelin, että näin olin tehnyt myös rannekkeiden kanssa. Heh, no en ollut (piti erikseen tarkistaa valokuvista, mitä liimaa käytin).

Hassuja

Liimattuna

Kontakti liima piti kyllä Nekoconin ajan, mutta kuljetuksessa ja nyt, jonkin aikaa henkarissa roikkuneena, palat ovat tietyistä kohdista lähteneet kuoriutumaan irti. Tämän takia tutkin töissä liimahyllyä perusteellisesti, ja löysin vinyyli- ja muoviliiman, joka on tarkoitettu muun muassa keinonahan liimaamiseen. Se on siis nyt testissä, mutta jää vielä nähtäväksi, kuinka hyvin se pitää.

Nätisti kuoriuduttu.
Tässä näkee vähän enemmän patinointiakin.

Liimauksen jälkeen tuli tietenkin maalin vuoro. En tohtinu/jaksanut lähteä hankaamaan Inka-Goldia koko selän kokoiseen kappaleeseen, joten otin uuden maalin testiin. Pahaksi onnekseni sain huomata, että hopeinen askartelumaalini oli kuivunut purkkiinsa. Tässä kaupungissa ei siis nykyään ole mitään askartelukauppaa, joten meinasi mennä sormi suuhun, kun en tiennyt mistä lähtisin uutta maalia metsästämään. Laatikoita kaiveltuani löysin kuitenkin toisen hopeamaalin varastojeni kätköistä. Vähän pelkäsin monenkirjavaa hopean kokoelmaa, mutta löytömaali passasi oikein hyvin Inka-Goldin kanssa. Kuivuminen oli myös kivan nopeaa. Liivisysteemi sai myös patinat ja lakat päällensä.

Sade yllätti lakatessa, joten piti keksiä ratkaisuaja.
Häkkivarasto toimi.

Liivin myötä tämä puku oli lopulta kasassa. Uutta ja tuttua, mutta kohtuullisen simppeliä kaikki. Ei-niin-tuttujen materiaalien työstäminen isommassa määrin on aina jännittävää. Tuntuu taas siltä, että olen oppinut EVA-muovin työstämisestä ihan hirveästi Todorokin ja miekan väsäyksen yhteydessä. 

Seuraavana olisi vuorossa tosiaan Tracon, jota varten pohdin pukuja kuumeisesti. Zelda on yksi potentiaalinen puku, mutta neidin kengät ovat ihan kesken. Haaveilin myös korjaavani Havia, koska nyt olisi saumaa tehdä uusia juttuja hartsilla (vähän olen ehkä innostunut). Siihen ei kuitenkaan enää tässä vaiheessa ole aikaa. Tamaki on myös olemassa, ja jostain syytä Hauru on alkanut jotenkin kummittelemaan rentona ja mukavana vaihtoehtona. Ehdotuksia otetaan vastaan.

Fukka kiittää taas tältä erää!

PS: Jos kellään on vinkkejä hyvästä kynäruiskusta, niin saa laittaa infoa! Päätin nyt vihdoin rueta hankkimaan sen, kun veronpalautukset kolahtavat luukusta.