Kokeilevaa kuvaamista

Heippa!

Ihan ainutlaatuiset tunnelmat ovat nyt aiheena. Harmittelin, ettei Kenshin ollut kesälläkään päässyt kuvattavaksi. Suurimpana syynä varmasti se, että juban oli muokattu Houzukille sopivaksi. Traconissa kumminkin saatiin lisää kuvia Houzukista, joten hyvillä mielin sain vaihtaa jubaniin taas valkoiset hihat ja kaulukseen. Alkuperäinen tarkoitus oli lähteä Muhoksen vakiopusikkoon kuvaamaan, mutta sekin reissu sössiintyi muutamasta syystä.

Tässä sitä mennään taas.

Iltavuorojen keskellä yritin ottaa kaiken irti vapaapäivästä ja kyselin lähtisikö Kasa minua kuvaamaan. Meinasi mennä tiukille ja jännäksi, kun aurinko alkaa laskea jo niin aikaisin ja taivaalta tuli tuon päivän aikana vettä, lunta ja rakeita. Kaikesta huolimatta päätimme uhmata luonnonvoimia ja sännätä pensaaseen.

Kuvasi Kangaskasa

Kuvasi Kangaskasa

Koko sen ajan, kun kuvasimme, tuuli lähes vaakasuoraan ja satoi vettä. Oli oikeasti myrsky. Asiaa ei tietenkään auttanut se, että lähdimme jälleen kerran merenrantaan, missä tuulee ja sataa vielä enemmän. Hakaman laskoksista ei ollut juuri mitään jäljellä jo enää siinä vaiheessa, kun kävelimme kuvauspaikalle.

Vertailuksi, miten Kide oli varustautunut assarihommiin.
Kuvasi Kangaskasa

Sää ei missään nimessä ollut ainesta iloisiin kuviin, joten menimme hieman vakavammalla otteella. Tuntui hyvin luontevalta lähteä tekemään haikeampaa Kenshiniä. Tiesin aivan täysin mihin kohtaukiin sarjassa haluan keskittyä ja mistä ottaa tunnetta irti. Oli hirveän kiva taas vaihteeksi löytää se oikea asenne kuvauksiin, koska tuntuu, että koko kesä on mennyt hahmojen kanssa tuskaillessa ja painiessa.

Kuvasi Kangaskasa

Olin jopa laittanu Kenshinin peruukin uusiksi. Koska taitoni eivät riittäneet siihen, että olisin saanut peruukista niin pörröisen näköisen kuin mitä olisin halunnut, niin päätin jättää sen mahdollisimman luonnollisen näköiseksi. Tuossa vaiheessa en edes ajatellut sitä, miten se tuulessa liikkuisi. Loppupelissä se osoittautui hyväksi ratkaisuksi.

Kuvasi Kangaskasa

Vaikka oli kylmää märkää ja välistä inhottavaa, oli silti hullun kivaa. Harvemmin tulee kuvailtua näin extreme-olosuhteissa. Tuulesta yritimme ottaa kaiken irti. Se teki paljon tepposiaan ja hyvin moni kuva jäi käyttökelvottomiksi sen takia. Tuuli toi välistä lisäkiloja noin 20kg puolesta ja olo oli kuin Michelin-ukolla. Hakama eli välistä ihan omaa elämäänsä.

Kuvasi Kangaskasa
Lennän housuillani kuin Hemuli konsanaan.
Ja missä laskokset?

Lopussa heittäydyimme niinkin villeiksi, että otimme peruukin pois ponnarilta ja päästimme sen valloilleen. Oh the epicness of those pictures! Kuvista tuli ihan älyttömän siistejä (silloin, kun ne eivät olleet tapauksia ylempi kuva)! Omat photoshop-taitoni eivät kuitenkaan riitä lähes mihinkään niiden kanssa... Vähän jotain söhelsin.

Kuvasi Kangaskasa

Millään muulla peruukilla en olisi uskaltanut tätä tehdä. Tämä yksilö on kuitenkin niin älyttömän hyvälaatuinen, runsas ja helppohoitoinen, että sen kanssa ei ollut mitään ongelmaa. En ole laittanut siihen koskaan mitään selvityssuihketta, mutta se silti selviää lähes pelkällä ajatuksella. Ei siis tarvinnut kauhistella takkuista peruukkia. Ihana karvalapsi on tämä.

Hieman taloudellisia tappioita koimme tämän reissun ansiosta; Kasan sateenvarjon varsi taipui mutkalle tuulessa ja minulta tuuli kirjaimellisesti puhalsi toisen piilolinssin silmästä. Jee! Tällaistakin sattuu.

Tässä taas pieni kuvapläjäys ja seuraavia juttuja odotellessa Fukka kiittää.

PS: Millon saadaan se tuulikone kuvauspisteelle?