Ninjacon 2008... eiku - Tracon 2017

Hei!

Voi Tracon… viikonloppu tuli ja meni jotenkin hirveällä vauhdilla, mutta siihen silti mahtui niin paljon asiaa. Kokonaisuudessaan oli hirveän kivaa, mutta väliin mahtui kyllä myös tosi ikäviä asioita.

Perinteiseen tapaan Tampereelle huristeltiin perjantaina ja saimme suureksi iloksemme huomata, että varaamamme asunto oli täysin sama kuin viimevuonna. Jotenkin tuntui ihanalta palata samaan toimivaan ja mukavaan huoneistoon, vaikka ihan koko perhe ei tällä kertaa ollutkaan mukana.

Ja elikot matkustaa taas.

Omat asuni viikonlopulle olivat hyvin simppelit ja mukavat kaikin puolin. Lauantaille korjailin hitusen Narutoa, joka on nähnyt ensimmäistä kertaa päivän valon vuonna 2014. Sunnuntaille uusin alusta loppuun vuonna 2012 ensimmäistä kertaa tehdyn Ranman. Ranma valmistui hyvissä ajoin Tracon-viikolla ilman kiirettä tai mitään suurempia kommervenkkejä.

Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen, jouduin kokemaan Traconin jonokulttuurin, johon tutustuimme heti aamusta. Sorsapuistoa kiertävä jono ennen ovien avaamista oli minulle suuri hämmästys. En muista edes nähneeni moista Traconissa moneen vuoteen saati, että olisin itse jonottamassa (vaikka en varsinaisesti ollut).

Koska piti vissiin ottaa kuvia pimeässä.
Rorune Shikamaruna

Heti alkuun piti käydä katsomassa Pukuvuoto, joka oli jälleen hyvin viihdyttävä. Vähän enemmän toivoisin aiheiden tiiviimpää käsittelyä tähän ohjelmanumeroon, että aiheita voitaisiin puida samalla kertaa enemmän. Joka tapauksessa sain, mitä odotin ja oli kivaa.

Lauantaina koitti suuresti ja pitkään odotettu hetki, kun #Nostalgianarskat-ryhmä oikeasti tapahtui! Suuri onni ja ilo! Tästä ryhmästä on puhuttu jo useampi vuosi ja vaikka kenen kanssa, mutta nyt wefkjreauerfjfnfreakjekafnekjfiejfo! Harmi, etteivät kaikki päässeet mukaan tällä kertaa, mutta ehkä tulevaisuudessa voimme ryhmäillä uudestaan.

Siinä se iso osa päivästä vierähtikin; porukan kasaamisessa ja peeloilussa. Meillä oli aivan ihana ryhmä ja edelleen olen ihan doki doki, että tämä toteutui!

Yhyhyy! Jonkin moinen kokonainen Team 7 ;___;
Kakashi: majo, Sakura: biitti, Sai: woodi ja Naruto: miä

Suuren lohkon ajasta vei myös WCS-kisalippujen jonottaminen. Jotenkin toivoisin, että tämä lippujärjestely saataisiin paremmin toimimaan, ettei kenenkään tarvitsisi seistä sateessa, mutalällyssä ja ninjasandaalit märkinä tunti tolkulla. Kuitenkin se, mistä oikeasti tykkäsin kyttyrää ihan kunnolla, oli itse kisaan jonottaminen.

Meillä kävi paska tuuri ja saimme liput yläparvelta. Ei tässä muuten mitään, Tampere-talon iso sali on sen verran hulppea, että lähes joka kolkasta näkee kyllä, mutta niitä kolmannen kerroksen ovia ei saatu auki ajoissa tänäkään vuonna. Asiaa alettiin kai hoitamaan vasta siinä vaiheessa, kun meidän poppoon osalta käytiin asiaa tiedustelemassa, koska sama kävi viime vuonna.

MUITA NINJOJA!
Sai: woodi, Gai-sensei: Hanny, Kiba: Reta, Lee: Muu ja Temari: Kide

Ensin jonotamme lippuja pihalla hyvän tovin ja lopuksi joudumme vielä jonottamaan sitä, että ovet saadaan auki (olisiko saatu edes niin nopeaa, jos ei olisi lähdetty kyselemään). Itse menetimme kisan alusta 26 min (kyllä otin aikaa), johon kuului 1,5 esitystä + alkujuonto. Viime vuonna olin kokemassa saman, mutta lavalta käsin. Tämä asia vitutti sekä kävijän että esiintyjän näkökulmasta niin paljon. Esiintyjiltä puuttuu esiintymisrauha, joka ainakin omalla kohdallani vuosi takaperin hankaloitti mm. taustanauhan kuulemista, ja katsojat menettävät osan ohjelmasta, johon he ovat JONOTTANEET lippunsa päästäkseen sisään.

Nyt skarppaa vähän Tracon.

Pakollinen teinipeili lauantailta
Temari: Kide, Kiki: Soffi, Shikamaru: edelleen Rorune, Sai: woodi ja Komein Link: Kis

Tämä oli pitkästä aikaa minulle kisa, jonka katsoin ihan vaan katsoakseni. Oli jännä tunne, kun ei itse ollut lavalla pyörimässä. WCS-kisaajista jäi se 1,5 ensimmäistä esitystä näkemättä, mutta en muista muutenkaan kisasta hirveästi :D Voittajien esitys oli paras (niin hyvää tahditusta). NCC:ssä oli mielenkiintoisia ja erilaisia esityksiä. En ihan niiden perusteella osannut yhtään arvata voittajaa, mutta puku näytti päheältä. Onnea vielä kaikille pärjänneille ja onnea myös tuleviin edustuskoitoksiin!

Saatiin nähdä mahtava rakettinäytös suoraan asunnon ikkunasta.

Kisojen lisäksi se toinen oikea ohjelma, jota päädyimme lauantaina katsomaan, oli Cosplayetiketin ABC. Ihan vain siksi, että piti saada tietää, mistä on kyse. Ohjelmalehtisen kuvaus oli jotenkin hyvin epäselvä ja outo (etiikkaa ja etikettiä?). Itse ohjelmassa piti olla kaksi puhujaa, mutta toinen olikin tipotiessään jo heti alkuun. Aiheet pyörivät vähän hassusti saa/ei saa tehdä cosplayssa akselilla. Itse en ymmärtänyt lähestymistapaa ”jotkut on mieltä x, mut meidän mielestä on ok tehdä näin”. Ohjelma ei selkeästi ollut suunnattu meille, joten hipsimme kesken kaiken pois salista. (Myös särähti lausahdus ”jonkin sortin tarnsu ihminen”, mikä ei kuulosta korrektilta minun korvaani missään muotoa.)

Sitten kotiin nauttimaan ruuasta ja levosta ennen seuraavaa päivää.

Ottakaa kuva paidasta, jonka ostin Jasulta.

Sunnuntaiaamuna piti ryömiä Tampere-talolle hyvissä ajoin, koska oho oho hups oltiin mukana esityskisassa. Kisa-aamu alkoi hyvin varhain, koska kerrankin Traconin esityskilpailussa oli kunnon esituomarointi puvuille! Hermostuneisuus oli tällä kertaa ihan erilaista kuin monessa muussa kisassa. Meitä oli isompi ryhmä, jossa osa ei ollut esiintynyt moneen vuoteen. Välistä huomasin jännittäväni sitä, että jännittääkö muita liikaa, mutta koko päivä meni älyttömän rennosti kaikin puolin. Minä taisin olla se, jota jänskäsi eniten ja sekin ihan turhaan. Pienen siivun kisavitutustakin onnistuin nauttimaan aamupäivästä, mutta se onneksi meni ohi.

Aikataulut venyivät ja vanuivat vähän sinne sun tänne taas kisan tiimoilta. Selkeästi homma ei ollut ihan hanskassa järjestäjäpuolella. Tuomarointi- ja lavaharjoitusajat menivät sekaisin ja mutkalle, mutta oma poppoomme selvisi siitä kyllä ihan hyvin. Tuomarointi oli hyvin leppoisa ja lavaharjoitukset menivät ihan putkeen, vaikka olisin vielä yhden kerran halunnut vetää esityksen läpi (koska muutkin sai).

Ranma ja Akane rehveillä.
Akane: woodi ja kuvan napsi Soffi

Sunnuntaina emme kerenneet käydä katsomassa mitään ohjelmaa, koska sekin pieni hetki takahuoneseikkailun ja kisan alkamisen välissä, joka oli meillä vapaata kulutimme kuvaten, kavereiden kanssa ja MUUMI-MUSEOSSA! Museo oli ihana, mutta suurimman viihteen toivat japanilaiset turistit, jotka tunnistivat meidän asut ja halusivat ottaa kuvia yhdessä.

Ja sitten olikin jo kisan aika. Tällä kertaa saimme esiintyä viimeisten esityskisaajien joukossa, mikä on aina helpompaa kuin alkupuoliskolla.

Esitys tiivistettynä yhteen kuvaan.
Akane: woodi, Ranma (M): Harri ja Kasumi: Soffi
Kuvaaja: Mihashichu

Vaikka emme hirveän hyvin kerenneet nähdä muiden esityksiä, niin yleisön älämölöstä päätellen, taso oli ihan kiitettävän korkea. Meillä oli höpötysesitys höpötyssarjasta, jota on haudottu jo jonkun aikaa. Omalla kohdallani esitys meni ihan ok; en tiedä, millä tyylillä olen tullut lavalle ja välistä oli tosi vaikea kuulla taustanauhan ajoituksia, mutta meni se kai ihan ok (kirjoittelen esityksestä ja vähän puvustakin lisää sitten myöhemmin). Olen ihan hirveän ylpeä meidän porukasta ja iloinen siitä, että tehtiin Ranma-esitys!

Esityksen paras asia; woodin raivo!
Akane: woodi, Ranma (M): Harri ja Ryoga: Rorune
Kuva: Noora Kurko

Oli myös kiva saada vähän jotain näyttöä siitä, että oltiin osattu tehdä jotain oikein, vaikka esityksessä oli ne omat sudenkuoppansa. 2. sija tuntuu ihan mahtavalta näiden ihmisten kanssa, enkä mitenkään voi olla naama rutussa siitä, että NIIN IHANA ESITYS VOITTI! Aaaaaaa! Puvut olivat niin hienot ja esitys oli oikein oiva! Onneaaa!

Paljon muuta, ei sunnuntaipäivään enää mahtunut. Yritettiin nähdä ihmisiä ja hengata edes sen aikaa, kun mahdollista. Lähdimme myös vähän normaalia aikaisemmin pois conista, että kerkeämme syömään ennen ajomatkaa kotiin. Myöhään oltiin kotona, mutta ihan hyvillä mielin.

Apuaaaa!
Akane: woodi, Ryoga: Rorune, Kasumi: Soffi, Ranma (N): miä, Nabiki: Kide ja Komein Link: Kis

Kiitos vielä hirveästi kaikille, jotka kehuivat esitystä ja meidän Ranma-ryhmää! On ollut niin kiva kuulla, että se on lämmittänyt ja että ihmiset vielä muistavat Ranman niin hyvin. 

Fukka kiittää!

PS: Useamman kerran Rorunelta ja minulta kysyttiin viikonlopun aikana, että miksi emme olleet kisaamassa WCS:ssä tänä vuonna. Päätimme jo vuosi takaperin, kun Elfariaa ja Mercedestä teimme, että ainakin vuosi 2017 tulee olemaan WCS-taukovuosi. Yhtenä syynä oli muut elämän kiireet, jotka tiedostimme jo tuossa vaiheessa, mutta myös tietynlainen hengähdystauko on ollut tarpeen. WCS on raskas kilpailu, jos yhtään haluaa panostaa ja tehdä hyviä juttuja. Kolmena vuonna peräkkäin olen käyttänyt koko kesälomani ainoastaan pukujen tekemiseen. Lisäksi joka vuosi tuntuu olevan enemmän ja enemmän turhaa hommaa, mitä Tracon on lyönyt meidän kisaajien niskaan (sitä ei paettu edes tänä vuonna). Turhalla hommalla tarkoitan stressitekijöitä, jotka Traconin muuttuvat kisajärjestelyt pukkaavat päälle (lähinnä stream-lähetystä koskevat asiat). Olen kirjoittanut asiasta jo viime vuonna, mutta tänä vuonna esityskisan osalta jouduimme tekemään turhaa työtä entistä enemmän. Onneksi sen oli nyt jakamassa useampi ihminen.