keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Sininen rouva ja pöljä pupu - Desucon

Moro!

Desuconista on selvitty ja täytyypä sanoa, että oli ihan hemmetin kivaa. Coneissa on yleensä aina kivaa, mutta nyt jäi vielä normaalia parempi kutina. Syynä tähän ovat varmasti monet tekijät, mutta ainakin puvuilla on paljon tekemistä asian kanssa.

Meno oli kova.
Sain pitkästä aikaa tehdä kaksi uutta pukua, joista molemmat olivat 100% omia valintoja, eikä niiden takana ollut mitään erikoisempaa tahoa. Tykkäsin molemmista Frostbite'n asuista, mutta olisin halunnut pitää niitä eri päivinä. Tällä kertaa meni villisti ja perjantaina olin ihan arkivaatteissa, lauantaille tuli sirkusteltta Alexia ja sunnuntaille jo pitkään listoilla pyörinyt Ruruka.

Melkein...
Koska tätä kysyttiin Desussa niin monta kertaa laitan sen vielä tännekkin; Hahmo on Alexia Tarabotti mangasta Soulless, joka perustuu Gail Carriger'n samannimisiin kirjoihin. Ja koko sarja on ihanaa taide- ja vaatehifistelyä. Voisin tehdä Alexian työstämisen viimeisistä hetkistä ihan oman merkintänsä, mutta en jaksanut ottaa kuvia. Mainittakoon, että sain tuon sinisemmän kankaan vasta desu-viikon maanantaina tilausongelmien vuoksi. En siis ollut ihan varma saisinko tehtyä Alexsiaa näin pitkälle Desua varten.

... sama kuva. Kuvaaja: Kide
Omat lempiasiani tuosta puvusta ovat nuo hihat. Ensimmäistä kertaa sain piirtää kädenasentoa vahvasti mukailevan hihan ja voi, että ne ovat kauniit! Kaavoista tuli juuri sopivat heti ensimmäisellä kerralla eikä niihin tarvinnut tehdä mitään muutoksia. Tykkään myös hirveästi noista valkoisista röyhelöistä. Vaikka paidan kirjailutkin ovat ihania ja niitä oli hirmu kiva tehdä. Olen elämässäni kirjaillut vain pakolliset harjoitukset koulussa ennen tätä, ja nyt löysinkin itselleni uuden puuhan, minkä parissa hukkaan ajantajun täydellisesti.

Ohjelmaa kävimme katsomassa jonkin verran. Perjantaina heti alkuun kävimme tarkastamassa Anime-maailman visuaaliset outopallot. Itse tykkään hieman erikoisemman näköisestä animesta, ja tämä luento tarjosikin paljon uusia aarteita elokuvien puolelta. Sitten taas suurin osa käsitellyistä sarjoista oli itselleni jo entuudestaan tuttuja. Luento oli muuten todella mielenkiintoinene ja viihdyttävä, mutta puhujien kannattaa tulevaisuudessa hieman harjoitella puhetta. Välillä oli vaikea seurata, kun yleisimmät sanat luennon aikana olivat 'öö' ja 'niinku'.

Launataina tuli katsottua vain Hahmodesign pintaa syvemmältä ja Cosplay-kisa, vaikka piti mennä myös katsomaan Photoshop cosplay'ssa. Hahmodesign-luento oli mielenkiintoinen ja puhuja osasi hommansa. Mitään mieltä mullistavaa ei tullut kuitenkaan esille. Se, mikä itseäni alkoi kaivella tuolla luennolla, oli se, että monista sarjoista tuotiin esille juonipaljastuksia. Esimerkiksi Loveless'n kohdalla juonipaljastus oli aika merkittävä ja kyseinen paljastus tulee sarjassa esille vasta ehkä 8. kirjan kohdalla (englanniksi niitä on ilmestynyt 11). Luennon esittelyssä ei ollut edes varoitusta juonipaljastuksista. Jos olisi ollut, itsehän en olisi mennyt edes seuraamaan koko luentoa.

EuroCosplay-kisa oli hiano. Voittotkin menivät juuri oikeisiin osoitteisiin. Vaikka paljon oli yksinpuheluita ja ympyrän pyörimistä, oli taso muuten niin hyvä, että ei haitannut. Voittajasta vielä sen verran, että VOI JEE!!! Se puku ja se esitys! En ikinä muista nähneeni niin kaunista, yksinkertaista ja hahmo- sekä sarjauskollista esitystä! Aivan mahtava! ONNEA KAIKILLE VOITTAJILLE!

Kuvaaja: Rorune
Sunnuntai olikin sitten valkoinen. Hieman meinasin ahdistaa kokovalkoisessa, mutta onneksi olin valinnut sellaisen kankaan, mikä hylki likaa aika hyvin. Rurukan kengät ovatkin aika hassu tapaus. En lopulta jaksanut  etsiä uusia kenkiä, kun yhdet hyvän malliset lojuivat jo nurkissa. Ne olivat kuitenkin mustat enkä halunnut niitä maalata, koska ne ovat minun "yleispätevät cosplay-kenkäni". Niitä olen käyttänyt Zidanella ja Sesshoumarulla ainakin. Voi olla että muilla myös. No, tekaisin niihin sitten vain pika pikaa yksinkertaiset pääliset kaapin jämätrikoosta ja tässä tulos:

Toimii tarpeeksi hyvin.
Sunnuntaina parina minulla oli woodi Valdriguena eli Valina. Innostuin kai päivän aikana vähän pelleilemään hahmojemme välisellä kemialla, kun kuvauspisteellä meitä piti käskyttää :B Lempiasiani koko päivän ajan olikin tökkiä woodia poskeen ihanilla kynsilläni.

Kuvasi Rorune.
Sunnuntain esitykisa olikin viimeisin ohjelma, jos päättäjäisiä ei lasketa. Huippu kisa ja huippu kärkikolmonen. Kaikki ansaitsivat voittonsa. Mario-esityksestä sen verran, että siinä videon käyttö oli mahtavaa. Yleensä vierastan sitä, koska harvemmin olen nähnyt videoa käytettävän hyvin esitysten rinnalla. Tässä esityksessä video kuitenkin tuki hyvin varsinaista esitystä, eikä vienyt liikaa huomiota lavatoiminnalta. Toiseksi sijoittunut Fatal Frame -esitys oli hyytävä. Se toimi todella hyvin. Ykkönen olitaas omalla tavallaan niin mahtava.

Desuconista jäi todella hyvät kutinat ja nyt pitäisi alkaa valmistautua seuraavia koitoksia varten. Loppukevennyksenä matkustamista silinterin ja korsetin kera. Fukka kiittää!

Hyvin mahtuu.
PS: Apuva! Melkein 100 lukijaa! WTF?

PPS: Onko jotain, mitä TE haluaisitte nähdä 100 lukijan "juhlamerkinnässä"?

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Rakastettava sifonki

Hiphei!

Pientä tilannepäivitystä asujen suhteen, mutta ennen sitä vähän muuta jupinaa... Sain kouluni päätökseen ja nythän olen virallisesti vaatetusompelija.

Fiilikset on hurjat.
Ei, minä en ole vaatetusalan artesaani, vaikka kaikki tuntuvat niin luulevan. Olen vaatetusompelija siinä on vissi ero. Tämän satunnaisen valmistumisen johdosta sainkin sitten perheen lisäystä hehkeän violetissa muodossa.


Tämä torsonen odottelee vielä nimeä, mutta eiköhän sille jokin nimi keksitä (tapanani on siis nimetä omaisuuttani). Muotoilussa tämä ei ole hirveän hyödyllinen, ainakaan minun muotoilutaitoni huomioon ottaen. Mutta koska oma toiminimi olisi jonkinlainen haave, halusin ehdottomasti säädettävän nuken, että voi erilaisille vartaloille tehdä vaatteita. Hyvä sovitusnukke se on. Hieman eri asia on kuitenkin tehdä vaatteita itsellekin, kun voi sovittaa jollekkin muulle.

Alexian kanssa jouduin sellaiseen seikkailuun, että pääsin vihdoinkin kokeilemaan kunnolla Wonderflex'ä. Hillitön rulla WF'ää on lusmuillut nurkassani jo melkein kahden vuoden ajan. Ennen Alexiaa ei kuitenkaan ole tullut eteen sellaista hahmoa, jonka tekemiseen olisin WF'ä edes tarvinnut. Nyt on kokeiltu ja tässä on tulos:


Alexian silinteri sai muotonsa WF'stä. Olisin tilannut Alexialle hatun, mutta oikean kokoista ei tahtonut löytyä.  Ensimmäiseksi väsäilyksi tämä on ihan kiva, vaikka se ei mikään superhieno olekkaan. Ilme tietenkin muuttuu, kunhan saan sen päällystettyä.

Hoidin myös Alexian peruukin johonkin muotoon. Ajattelin tehdä mahdollisimman yksinkertaisen lettiväkerrelmän peruukkiin, joten tein van kaksi lettiä, jotka kieputtelin niskaan.


Kuvassa peruukki ei ole vielä aivan valmis, koska päätin tehdä nutturan sellaiseksi, että voin helposti tehdä sen coniaamuna, ja muuntelin sitä vielä hieman tästä. Otsatukka ja "pulisongit" ovat kuitenkin valmiit ja tykkään niistä kovin. Kokeilin myös hieman meikkiä. Hyvin vaaleana ihmisenä yritän hieman ruskettaa itseäni, että näyttäisin edes jotenkin enemmän etelä-eurooppalaiselta. Luulen silti, että tämä on toivoton tehtävä. 


Hame on melkein valmis. Helma vain täytyy lyhentää oikean mittaiseksi (siinä on nyt n. 20cm ylimääräistä), kunhan löydän oikeat kengät ja saan jonkun apua hieman. Laitoin mustaa nyöriä hieman demostroimaan sitä, mihin lopulta nauhat tuleva. Sisältä tietenkin puuttuvat jalat, joten lopputulos tulee olemaan vielä muhkeampi, kun olen itse hameen sisällä. Turnyyrikin toimii oikein mainiosti, mutta taidan lisätä siihen vielä tylliä päälle. Täytyy vielä mainita, että tuo hame on kahdesta erikankaasta; alla on polyesteri/viskoosi, joka laskeutuu aivan ihanasti ja päällä on järjettömän upean värinen sifonki, jonka löysin sattumalta palalaarista. Kuva ei päästä sifonkia oikeuksiinsa.

Minä tässä yritän viettää kesää ja samalla saada Alexiaa eteenpäin. Rurukankin kenkäongelman ratkaisin, joten hän on valmis. Fuu kiittää.

lauantai 25. toukokuuta 2013

Välistä sitä pupuakin

Hellou!

Nyt on kesä ja olen mielissäni. Harmi vaan, että tämä viikko on mennyt vähän epämääräisissä merkeissä ja yritän ottaa kiinni pukujen kanssa nyt, kun olen taas kotona. Eli istun sisällä tai vaihtoehtoisesti parvekkeellani, jolle paistaa aurinko kello 6 aamulla. Jee.

Alexiaa olen tehnyt eteenpäin, mutta koska törmäsin ärsyttävään vaiheeseen nimeltään sovitusmuutokset, niin päätin hieman vaihtaa piirejä. Hoidin siis Rurukan nyt jokseenkin loppuun, ettei Alexia tule aivan korvista ulos. Pikku juttuja on vielä hankkimatta; helmiä, tarranauhaa ja kengät. Sitten Ruru on valmis. Jee jee.

En ollut aivan tyytyväinen toiseen Rurukan lettiin, joten päätin tehdä sen uudestaan. Kalanruotoletin purkaminen ei ollutkaan mikään pikku juttu, kun peruukista on kyse. Latvat menivät ihan sotkuun ja niitä selvittäessä hamppuuntuivat. Koska aikaa ei ollut hukattavaksi tartuin suoristusrautaan siinä toivossa, että peruukin ja sen latvojen suoristaminen edes vähän auttaisivat letittämistä. Kannatti, koska sen jälkeen letittäminen oli aivan äärettömän helppoa! Eli jos peruukkiin on tekemässä lettejä, se kannattaa suoristaa ensin. Hyvä muistaa välillä tällaisiakin asioita.


Tästä uudesta letistä tulikin sitten niin paljon nätimpi, kuin siitä toisesta... Leikkasin myös jäljelle jäävän kuontalon, mutta en jaksanut sitä vielä kokonaan stailata. Myös lettien päissä olevat pallerot ovat vielä kuivumassa. Ja koska peruukki oli valmiiksi päässä, päätin testata meikkejä ja muuta.

Meikkihän tässä näkyy taas niin hyvin.
Rurukan hiukset ovat painovoimaa uhmaavat, ja saa nähdä, miten stailauksen kanssa käy. Lopputuloksen pitäisi kuitenkin näyttää siltä, miltä hiukset näyttävät veden alla, koska Rurukan hiukset leijailevat ihmeellisesti lähes koko ajan. Suippokorvanikin sain vihdoinkin testiin. Ne olivat kaverilla lainassa yli vuoden verran...


Pallerot tein joulukoristepalloista, jotka hamstrasin askartelukaupasta jo viime syksynä. Pallot saa halki ja ne olivat alun perin kirkkaat. Maalasin ne sisäpuolelta ja levitin maalin päälle vielä liimaa (enpä hoksannut, että gessoakin olisi voinut käyttää), etteivät ottaisi niin paljoa osumaa lettien kovista päistä. Tuolla maalilla on paha tapa kuoria itseään. Myös Rurun rintakivi on jo olemassa, mutta en siitä muistanut ottaa kuvaa.

Alexiasta vielä sen verran, että piilarit. Hankin Yuita varten ruskeat piilarit, mutta eivät olleet hirveän ruskeat omissa silmissäni. Super-Cool-Awesome Lilian tarjosi tilaisuuden uusiin piilareihin, eikä millekkään tietyille ollut tarvetta, joten päätin kokeilla onneani uudestaan ruskeiden piilareidn kanssa.


Siinä sitten molemmat rinnakkain. Lopputulos ei ole mikään parhain, mutta päihittää reippaasti vanhat. Positiivisena seikkana myös se, etteivät nämä uudet suurenna silmiä niin paljon. Käytin vanhoja myös Ranman silminä, vaikka Ranman silmät ovat siniset (eivätpä nuo hirveästi väriä muuta), mutta suurentava efekti oli hänelle tosi toimiva. Nämä tulevat siis olemaan Alexian silmät. Pakkohan se on ruskeat silmät olla, kun kyse on kuitenkin puoliksi italialaisesta hahmosta.

Fukka kiittää.

tiistai 14. toukokuuta 2013

Alusvaatteisillani

Hei hei!

Kukaan ei osaa arvata sitä, kunka pähkinöinä olen nyt. Minä olen tehnyt nimittäin jotain ihanaa. Vain jo se, että Alexia valmistuu näinkin nopeasti, on hyvin jännittävää, mutta sen lisäksi tähän pukuprojektiin liittyy jotain tosi kivaa. Korsetti nimittäin.

Olen jauhanut korsetista jo paljon, mutta silti jatkan. Olen tehnyt jokusen korsetin, mutta en vielä cosplay-käyttöön (paitsi se pikkuisen Rikkulle). Alexialle sainkin tehdä ihan kunnollisen kehoa muokkaavan korsetin.

Korsettimörkö tulee sun uniin.
Korsetin proto osoittautui kunnon huijariksi, koska lakanakangas. Noh, lopullista korsettia tehdessäni huomasin myös tehneeni pienoisen kaavoitusvirheen, jonka huomasin vasta, kun korsetti oli suurimmaksi osaksi kasassa. Ei hätää! Se osoittautuikin hyväksi asiaksi ja tällainen siitä lopulta tuli:


Poistin olkaimet, koska lopulta totesin ne turhiksi sekä löysin vyötärön... jonka olemassa olosta en tiennyt mitään. Vyötärönympärykseni pienenee lähes 10 cm normaalista, kun tämän vedän päälleni. En ole vielä edes yrittänyt kiristää sitä äärimmilleen. Tykkään korseteista, niiden tekemisestä ja pitämisestä. Tämä onkin oma uusi suosikkini.

Alexian muutkin alusvaatteet ovat valmiit. Tein "turnyyrin" eli oman väkerrelmäni asiasta, joka suurentaa takapuoltani haluttuun suuntaan. Katselin kuvia vanhoista turnyyreistä ja löysin jopa jonkinlaisen tutoriaalin niiden tekemiseen, mutta lopulta päätin vetää ihan omasta päästä. Vartalonmuotoni huomioon ottaen en mitään über-suurta pönikkää edes suunnitellut, koska näyttäisin vain typerältä.


Tällä hetkellä härpäke näyttää tältä, mutta pohdin vielä lisäänkö tuohon päälle kerroksen tylliä. Siinä on alimmaisena pieni tyyny, jonka täytin kangassilpulla, lisäksi siinä on kangassuikaleista tehtyjä lenkkejä ja poimutuksia. Erilaisten muotojen olisi tarkoitus tukea toinen toistaan, jotta lopullinen hame pysyisi mahdollisimman koholla. Yritin myös tehdä tästä sellaisen mallin, jonka kanssa voin helposti istua. Jos jotakuta kiinnostaa tämä vielä enemmän, voin toki tehdä tarkemman merkinnän koko hökötyksestä.

Alushametta tehdessäni olin niinkin HC, että en piirtänyt mitään kaavoja, vaan suoraan mallin kankaalle. Fuck yeah! Olo on niin pro. Monta metriä tylliä ja kangasvaraston kaivelua, trikoon toivossa, ja se on valmis.

Hieno.
Vyötärökappaleen tein tosiaan vanhasta trikoosta, mitä sattui olemaan jemmassa. Niin tuo trikoohan ei ollut juuri sen väristä, mitä olisin tarvinnut Rikkun sukkiin... Olisimpa jaksanut tuolloin kaivella omat laatikkoni läpi >_> Noh, nyt se on saanut uuden elämän Alexian alushameessa.

Anteeksi, peilini on kapea.
Vielä kuva viimeisimmästä sovituksesta kaikkine kamppeineen. Nyt, kun näistä alusvaatteista on päästy, pääsen niiden varsinaisten vaatteiden pariin. Saa nähdä, miten käy kaavoitushommissa. Lisäksi sain mumetsultani aivan täydellisen sateenvarjon Alexiaa varten. Vaihdan siihen uuden kankaan ja muokkailen muutenkin hieman, että saan kunnon propinkin aikaiseksi.

You're gonna die.
Tällä hetkellä Alexian tilanne on hyvä, mutta unohdin aivan kokonaan yhden pikku jutun, kun suunnittelin ajan käyttöäni ennen Desuconia. Pääsykokeet. Kun postiluukustani tupsahti sisään ensimmäinen kutsu amk-pääsykökeisiin, tajusin, että en ole huomioinut niitä ollenkaan Alexian tekoprosessin suunnittelussa. Parhaimmillaan vietän useamman viikon maailmalla, kaukana omasta onpelukoneestani ja saumuristani. Yritän  saada hommat tehtyä sille mallille, että en ole Desua edeltävällä viikolla tuli perseen alla ja tietenkin teen, mitä voin, myös reissun päällä.

Fukka kiittää.

PS: Saatan taas pian laittaa jotain epämääräistä ja pohtivaa tänne, koska törmäsin hassuun asiaan, joka sattui liittymään tähän omaan cosplay-harrastukseeni.

maanantai 6. toukokuuta 2013

Yritän puristaa itseni kasaan

Terve!

Minua on kai purrut jokin järkikärpänen, koska olen edennyt ja päässyt päämääriin. Näinkin ajoissa. Vaikka olen kironnut kotiompelukonettani viime aikoina, on se silti surruuttanut hyvää tahtia kankaita yhteen. Odotan innolla, milloin pääsen koululle ompelemaan muutakin kuin koulujuttuja. Iltatyötunnit otetaan kokeiluun...

Eli siis! Ruruka on siltä osin valmis, mitä suunnittelinkin. Kengät vielä puuttuvat ja sen takia myös housujen lahkeet ovat kääntämättä. Kirppareita olen kierrellyt, mutta vielä ei ole kenkien suhteen tärpännyt. Muuten olen siis saanut kaikki ompelukoristelut tehtyä.



Koska Rurukassa ei ole juuri väriä ja kaikki kuviotkin ovat vain valkoisia, päätin hakea koristeisiin vähän ilmettä kangasvalinnoilla. Menin sitten ja ostin kangaskaupan halvinta, liuruinta ja paskinta polyesterikangasta. Ihan vain siksi, että se kiiltää niin paljon! Vähän blingiä. No tämähän puri minua nilkkaan sitten sillä, että tuota kangasta oli maailman hirvein ommella. Piti siitä vielä vinonauhaakin tehdä, mikä osoittautui kauheimmaksi asiaksi ikinä. Ja se näyttää myös osittain aika kauhealata... Kaulakoristehärpäke onneksi onnistui ihan suhteellisesti, vaikka siihen jokunen muunnelma piti matkan varrella tehdä.

Enää peruukki ja koristekivi kuosiin. + ne kangät. Hah! Tämähän on melkein valmis.

Alexiaa olen saanut aloitettua sen verran, että olen alusvaatekankaat käynyt ostamassa. Eurokangas tarjosi kaikki kankaat -20% hinnoilla, joten hamsterina käytin tilaisuuden hyväkseni. Korsetista olen saanut jo proton aikaiseksi, mutta ennen, kun lähden lopullista korsettia tekemään, käytän protoa koulussa. Joku pahaa-arvaamaton luokkatoverini joutuu sitä minulle sovittelemaan päälle. Yksikseen sovittelu ei ole mikään paras idea, vaikka sitä paljon harrastankin.

Laitoin vetskarin, että saisin tämän edes jotenkin päälle itse.
Tämän korsetin kaava on muokattu korsetista jonka tein viime syksynä. Muotoja on hieman muokkailtu, vyötäröä kavennettu ja lisäsimpä vielä olkaimetkin. Vanha lakana ei kursi ihmistä kasaan yhtä hyvin kuin kunnon korsetti, mutta tarvittavat muodot kyllä löytyvät. Tiettyjä muutoksia kaavoihin tein jo oman sovitteluni perusteella.

Alexian peruukkikin onnistui saapumaan. Viime päivityksessäni sitä vielä kaipailin, mutta jo samaisen päivän iltana löysin melkein-hukkuneen postilipukkeen peruukin saapumisesta.

Se on soma.
Joskus teen vielä kollaasin tyhmistä ilmeistä peruukkikuvissa... Vaikka minulla ei ole kunnollista käsitystä siitä, millaisella nutturalla Alexian hiukset ovat siinä versiossa, jonka aion tehdä (kuvat taakaa? mitä ne ovat?), päätin ostaa ihan kunnon pitkän peruukin. Alexialla kuitenkin on pitkä tukka. Tämä peruukki on jotain mysteeristä lajia, jota en ole ennen kohdannut. Se on kai risteytys halpakakkaperuukkia ja perus Ebay-peruukkia. Sisällä nimittäin on ihmeellinen verkko, mutta kuidut on ommeltu siististi ja kiristysnyörit löytyvät. Kaunis ja ihana tämä peruukki on. Laatu on oikein hyvä. Saa nähdä millaiselle sutturalle saan tämän väännettyä...

Nyt olen niin innoissani Alexiasta, että toivon vain rahojeni riittävän. En ole onnistunut vielä löytämään oikean väristä kangasta saati sopuhintaan, mutta pitää vain anella universumilta.

Fuu kiittää!

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Miksi niin valkoinen pupuseni?

Moi! Lupasin oikeaa asiaa ja tässä sitä tulee.

Ruruka alkaa näyttää kohtuu hyvältä. Laitoin pupulle kuvitteellisen deadline'n vapulle ja, jos olen reipas, se kyllä valmistuu. Tässä muutaman päivän aikana olen sen parsinut kasaan lähes kokonaan. Koristuksia ja kiinnityssysteemejä pitää vielä lisäillä.

Valkoista kangasta ja kaavapaperia on niin paljon ympäriinsä, että hukkaan asioita yhtenään. Piti vielä varmuuden vuoksi kaivaa James'n ylijäämä tilkut ja suikaleet esiin. Ihan kuin Rurukan alavarat eivät hukkuisi jo muutenkin. Valkoista joka puolella... Talvi?

Liikaa valkoista!
Inhoan valkoisen kankaan käsittelyä ja nyt mietinkin, miksi halusin tämän hahmon tehdä. Tapanani on pistellä itseäni neulalla sormeen ja vuotaa verta asioiden päälle. James'n housuihinkin päätyi verta. Nyt pitää vain yrittää olla sievästi ja pitää kangas puhtaana.

Tein ihan uudet "miesten" kaavat itselleni. James'n kaavat olivat niin hirveät, että heitin ne suoraan roskiin, vaikka yleensä arkistoin kaavani todella hyvin. Paperiversio istui päälle tosi hyvin, mutta Rurukan alukaavun kanssa tuli huomattua, että rinnan ympärystä oli edelleen liikaa... jopa 8 cm.

Sitten lisäillään kaikkea sälää.
Peruukki on puolikuosissa. En ole vielä leikannut etutukkaa tai mitään muutakaan, mutta letittelin sitä jo. Suurimmaksi osaksi mangassa Rurukalla on ihan normaalit letit, mutta värikuvissa yleensä letit näyttävät joltain tavallisen ja kalanruotoletin välimuodolta. Päätin sitten tehdä kalanruotoletit, koska niistä saa hieman paksumman näköiset letit ja olen tätä ennen tehnyt kalanruotoletin kerran. Opettelemista siis.

Verkon piilottaminen oli suhteellisen hankalaa.

Kunhan tämä pupunen on valmis, aion keskittyä Alexiaan. Odottelen peruukkia saapuvaksi ja kävin myös kirjastossa hamstraamassa kaavakirjoja turnyyriä varten. Huomasin myös ilokseni, että olen pääni sisällä päättänyt jo lähes kaikki kesän puvun. En edes tajunnut.

Fukka kiittää ja toivottaa jo näin aikaisessa hyvää Vappua!

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Astetta isompi

Terve!

Kesän Desuconin liput tupsahtivat tuossa toissapäivänä luukusta sisään. Se vaikutti merkiltä, että pitäisi alkaa suunnitella ja valmistella pukuja kyseistä tapahtumaa varten. Viimeiset viikot olen etsinyt kesätöitä ja tehnyt ennakkotehtäviä kouluhakuja varten. Samalla olen purrut hammasta, koska olisin halunnut jo päästä käsiksi puvun tekoon. Tärkeämmät asiat silti ensin.

Aika pitkään olen ollut ihan ulalla siitä, mitä meinaan päälleni vetää Desuconissa, mutta onneksi inspiraatio iski ja tämäkin ongelma on nyt edes jotenkin ratkaistu. Päätin päästää pitkäaikaisen riippajäniksen tuskistaan ja tehdä Rurukan Desuconiin.

Muiden kesälomailijoiden murheeksi manaan viileää alkukesää, koska Rurukalla on suhteellisen rutkasti vaatteita päällä. Jee! Keskäcon ja kerrokset! Testaan saisinko Rurukan hiukset aikaiseksi yhdestä peruukista, ettei tarvitsisi tilata taas peruukkia (yksihän meni jo Lukalle). Joka tapauksessa Ruruka on varma nakki.

Sitten vähän isompaan numeroon, josta voin ihan rehellisesti syyttää Kitaconissa olleita Fantasiapelien myyjiä. Herrat, onnistuivat myymällä myymään minulle ja toverilleni erään sarjan. Kannatti, koska se on yksi lemppareistani nyt. Kesti hetken ennen, kun tajusin, että haluan tehdä tämän puvun Desuconiin, mutta sitten idea tuli jäädäkseen. Eli ajattelin ottaa astetta isomman projektin hoidettavaksi tähän väliin.


Alexia Tarabotti on yksi uusista lempinaisistani ja asiaanhan ei vaikuta se, että Alexia antaa turpaan oikeille vampyyreille ja ihmissusille tarvittaessa. Unohtamatta tätä viimeisintä hurahdustani viktoriaaniseen muotiin ja isoihin helmoihin... Hetken aikaa pohdin olenko tähän muka ryhtymässä, osaanko edes, ja pahinta, näytänkö hyvältä? Päätin kuitenkin ottaa haasteen vastaan, koska siitä on tosiaan hetki, kun olen viimeksi joutunut "rehkimään" uuden puvun eteen. Vähän aikaa sitten tuli väännettyä wanhojentanssipuku, joka ehkä hieman myös innoitti. Pääsen myös tekemään korsetin, mitä olen odottanut siitä asti, kun sain edellisen valmiiksi.

Nyt kaikki ylimääräinen työ on tehty ja pääsen näiden kahden pariin. Ruruka on 99% varma desutapaus, mutta Alexia on tiettyjen voimien armoilla. Alexia valmistuu rehellisesti vain, jos raha riittää. Tulen aloittamaan Alexian jo nyt, mutta en aio kuolla nälkään sen takia, että saisin jonkin puvun tehtyä. Asioita täytyy priorisoida. Samasta syystä en aio keksiä mitään kolmatta pukua Desuun. Jos Alexia ei löydä tietään Lahteen kaivan ehkä jonkun vanhan tapauksen mukaan.

Fukka kiittää.

PS: Ensikerralla pitäisi olla jo jotain järkevämpää asiaa.