lauantai 1. syyskuuta 2012

Ääripäitä etsimässä

Terve!

Pikkuhiljaa kai sitä pitäisi alkaa ajatella Traconia. En ole juuri hirveästi ehtinyt polttaa käpyäni Traconin pukujen suhteen, koska ne on jo valmiita! Melkein. Tuntuu, että pääsen jotenkin liian helpolla näillä kahdella UUDELLA puvulla. Yksinkertaisiahan ne ovat, mutta hahmoihin tulee liittymään niin paljon enemmän sisältöä. Siis niitä hahmoja.

Lauantaille on luvassa sääriä ja tissejä. Minut onnistuttiin kesän aikana "ylipuhumaan" paricossiin. Sarja on aikas uutuuden tuore ja luultavasti kovin tuntematon, mutta Gangsta vaan on niin hyvä! Eikä minua tarvinnut hirveästi vakuutella Alex Benedetton roolin.

Toinen oikealta: Alex.
Alex on ehkä naisellisin naishahmo, jota olen tähän mennessä pukuillut. Luonteeltaan ja menneisyydeltäänkin Alex on hyvin mielenkiintoinen. Ja voikun tätä sarjaa tulisi lisää edes vähän nopeammin >_>

Traconissa tulen pitämään juurikin tätä mustaa asua, vaikka olen tekemässä Alex'lle toisenkin asun kuvauksia varten. Tämän puvun kanssa kävi onni ja epäonni. Kengät onnistuin löytämään aivan liian helpolla. Enkä edes ajatellut, että jokin oli mennyt liian hyvin, kun ne sain käsiini, mutta ilmeisesti mikään puku ei voi tekeytyä ongelmitta.

Kengät ennen maalausta.
Kengät ovat jo nyt maalatut, mutta lyön niihin vielä päälle lakan, että saisin niihin hieman kiiltävän pinnan.

Elämä potki sitten päähän tuon mekon kanssa. Olen tehnyt mekon lähestulkoon kokonaan koulussa, koska saumurini ei suostunut leikkimään kanssani (taaskaan). Napinlävet, napit ja kauluksen kaavoituksen olen tehnyt kotioloissa. Eli tämä on aika promekko cosplay-puvuksi. Mitä minä sitten sössin? No...

...
... kankaallehan ei pidä mahtua myös hihan ja kaulusten kaavat... enkä missään nimessä kaavoittanut napitusvaraa 0,5cm liian kapeaksi. En ikinä! Onneksi minulla oli jemmassa lähestulkoon samanlaista kangasta, jonka alkuperäinen käyttötarkoitus meni metsään, joten sain otettua puuttuvat osat siitä. Päälikauluksen vielä kahteen kertaan, kun ensin unohdin saumanvarat... Silti mekko valmistui alle 12 tunnissa! Kaavoituksesta viimeiseen nappiin ja silitykseen. Nyt jopa jaksoin ottaa aikaa.

Käsi vertailukohteena.
Alex'n mukana tuli uusi aspekti puvun toteuttamiseen. Ihomaali nimittäin. Pieniä määriä ihomaaleja on tullut käytettyä jo ensimmäisessä puvussani ja useasti sen jälkeenkin, mutta ihon värin muuttaminen kokonaisuudessaan on minulle uutta. Useamman kerran olen väriä ja sen ohella meikkiä testannut, enkä vieläkään ole aivan tyytyväinen lopputulokseen. Myöskin peruukki vaatii hieman vielä saksimista.

Alexille toveriksi matkaan lähtee toistaiseksi vielä mysteerimies nimellä kulkeva hahmo. En ole herraa maininnut tässä blogissa kertaakaan. Enkä paljasta herran nimeä tai alkuperää vielä, koska testaan. Jos joku onnistuu tunnistamaan hahmon, olen onnistunut tehtävässäni, joka välistä tuntui aika mahdottomalta. Herra on aikalailla hyvä vastakohta Alex'lle. Kihisen täällä itsekseni... Arvauksia saa toki heittää.

Herran asustus tuntui lyövän itsensä kasaan vähän liiankin helposti. Kengät ja tasku herralta vielä uupuvat, mutta luulen, että onnistun ne ennen Traconia järjestämään. Mikä oikeasti tässä puvussa oli mielenkiintoista, oli peruukki.

Hei, näytän ihan äidiltäni!
Tästä siis lähdettiin liikkeelle. Tilasin kaksi identtistä, kloriittiblondia, lyhyttä peruukkia toivoen, että ne olisivat tarpeeksi paksuja siihen, mitä olin hakemassa. Suunnitelmani oli yhdistää peruukit yhdeksi superpaksuksi kuontaloksi, mutta kun peruukit kahden viikon sisään tilauksesta kolahtivat luukusta sisään olin totaalisesti yllättynyt. Peruukit olivat todella tuuheita ja muokkautuvia. Niinkin muokkautuvia, että...


...TÄMÄ onnistui ihan ilman mitään muotoilutuotteita. Lopulta totesin, että toinen peruukki on ihan turha, enkä edes avannut sen peruukin pakettia. Myyn ylimääräisen peruukin pois mielellään samalla hinnalla kuin ostin sen eli 13,5€ (+postit tarvittaessa). Jos kiinnostaa, niin viestiä vaan tähän suuntaan.

Tarkoitukseni oli saada peruukista lyhyehkö siilikampaus jollain ilveellä. Tungin pääni peruukkiin, seisoin peilin edessä tietämättä, mistä oikein aloittaa ja lopulta otin vain sakset ja aloin nipsiä karvoja lyhyemmiksi. Yllättäen minulla oli päässäni aivan jotain muuta kuin tuo äitini 90-luvun hiustyyliä muistuttava kuontalo. Siinä samassa päätin testata hieman meikkiä ja tässä on tulos:

Aino tää on sulle.
Hyvin mielenkiintoisia reaktioita on tullut vastaan, kun olen näyttänyt ihmisille tämän kuvan, mutta suurin testi on lopulta siinä, tunnistetaanko tätä hahmoa. Sitä en tiedä, mutta saan varmasti kiksejä sunnuntaina tässä puvussa heiluessani.

Fuu kiittää!

PS: Tulevaisuudessa luvassa pientä kitinää omista viimeaikaisista puvuistani ja Animeseminaarin kuvia. Kunhan jaksan olla reipas ja en-niin-masentunut ihminen.

1 kommentti:

  1. VOI EI! <3 Mä nii rakastan tätä Crossia, ihihihi <333

    VastaaPoista