torstai 24. heinäkuuta 2014

Ei enää koskaan raitoja...

Hoi hoi!

Lupasin Farsamista tekokuvia ja sepostusta, koska siellä oli minulle ihan uusia juttuja. Yritän nyt pitää ajatukset poissa muista asioista, joten tämän kirjoittaminen on ihan mukava pakotie.

Koska emme kerenneet kuvaamaan pukujamme kunnolla Aconissa, "joudun" tyytymään kuvauspalvelun kuviin. Taitavat muuten olla ainoat kuvat, joissa näyn kokonaan, Morin ottaman kuvan lisäksi. Saanen mainita, että vastaanotto kuvauspisteellä oli mitä muikein, kun astelimme pensaan takaa nurmelle.

Miä, Kangaskasa, woodi ja Rorune
Kuvasi: Emilia Lahtinen
Yhtä apaattinen ilme joka kuvassa. Taisi ehkä väsyttää.
Suosikkiosakseni koko puvusta jäi alupaita, joka ei näy juuri lainkaan. Sen lisäksi näin jälkikäten pidän turbaanista. Se olikin sitten ainoa osa pukua, joka tuli täysin valmiiksi. Turbaaneja varten ostimme Rorunen kanssa kaksi pussilakanasettiä, koska halpaa kangasta. Lähes koko pussilakana tuli käytettyä yhteen turbaaniin. Lopulta koko kangasluiru oli lähes 9 metriä pitkä + hapsut. Vajaa 9 metriä kangasta päässä + huopainen hattu ja peruukki Musiikkikeskuksen kesäkuumassa... Think about that.

Raitoja...
Vaikka olen suhteellisen kauan harrastanut cosplay'ta, en silti ole koskaan aikaisemmin maalannut raitoja kankaaseen maalarinteipin avulla. Mikään äärettömän jännittävä projekti tämä ei ollut, mutta hieman vertailin teipin pitävyyttä suhteessa kontaktimuoviin ja niin pois päin. Tykkäsin hirveästi, kun lakanassa ollut sievä kuvio tuli maalikohdissa esiin vielä paremmin. Olisin halunnut esitellä sitä ehkä vähän enemmän.


Turbaanien hapsut tehtiin ihan perus villalangasta. Kieputtelin lankaa pahvinpalasen ympärille ja ompelin koko pahvin sitten turbaanin ohella pussiin ja revin pahvin kappaleiksi, että se irtoaisi saumasta. Aika tuuheat hapsuista tuli, mutta eipä tuo haitannut. Sitten olisikin luvassa kaikki hirveä ja epämääräinen.

Raitojaa...
Kylpytakiksi nimetty vaatekappale, joka Farsamilla on alupaidan päällä, tuli raidotettua tussilla ja viivoittimella. Piirsin kaavoihin ja osittain myös kankaan nurjalle puolelle raidat. Alkuperäinen ideani oli jäljentää raidat kankaiden oikealle puolelle kalkkioinnilla (eli se, mitä ala-asteella tehtiin, kun rullailtiin kangasta "tortturullalla" tahmean paperin päällä). Testasin ensin vähemmän näkyviin osiin, ja koska kalkkiointipaperini oli keltaista (punaista ei ollut), pikku pisteet näkyivät tussin alta hieman liikaa. Onneksi pelkällä rullalla sain hennon jäljen kankaisiin, jota pystyin käyttämään apuviivoina. Rullailin loput kappaleet sitten ilman paperia.

Sotku?
Takin vyö oli ehkä eniten huijausta. Pala kangasta, pyöristelin hieman kulmia, viikkasin muutamalle mutkalle ja heittelin maalia päälle. Teki tehtävänsä.

Päälimmäinen takki, eli saunatakki, oli ihan oma juttunsa. Ompelin pohjakankaaseen oranssit raidat toisesta kankaasta ja tein leimasimen vihreitä ketjukuvioita varten. Pohdin jälleen pitkään sitä, mikä olisi paras tekniikka tehdä vihreät kuviot. Leimasin tuli ensimmäisenä mieleeni, hylkäsin sen, mutta lopulta palasin siihen ajatukseen. Se oli ihan uusi kokeilu, joka lopulta toimi hyvin ja oli nopea. Jälleen käytin pelkkää kalkkioimisrullaa merkkaamaan raitojen paikat.

Yhdessä välissä loppui kyllä usko itseen ihan kokonaan, kun tätä väänsi torstai-iltana ennen conia.
Leimasin on jotain hyvin huvittavaa. Pikapikaa sen improvisoin muutamasta pumpulipuikosta, liimasta, taikateipistä, pahvista ja craft foam'sta. Tältä se sittten näytti:

Toimi oikein hyvin, kun liima oli vihdoin kuivunut.
Alupaita ja molemmat takit on kaikki tehty samoilla kaavoilla, jotka aikalailla suunniteltiin Rorunen kanssa yhdessä. Piirtelin vain alupaidan kaavoihin lisäpituutta ja jotain pikku muutoksia suoraan kankaaalle, koska voitin sillä aikaa. Yleensä teen kaikille vaatteille ihan omat kaavansa, vaikka olisivat kuinka samantyyppisiä. Tykkäsin molempien takkien kauluksista ja niiden lopullisesta muodosta. Niissäkin on hieman eroja, vaikka pohjalla on sama kaava. Kaulukset istuivat nätisti kaulaa vasten ja ovat muutenkin sievät yksinkertaisuudessaan.

Vähän huonosti näkyy, mutta siellä on kaikkea viivaa joka suuntaan.
Pikkusäädöistä Kuopion päässä ei ole kuvia, eikä saunatakin vuorituksista. Vuori oli saunatakissa suosikkiosani, eikä se taida näkyä juuri missään. Saa nähdä teenkö ikinä Farsamia kokonaan loppuun, koska vihani sitä kohtaan on tällä hetkellä hyvin suuri. Mutta nyt tämäkin on pois systeemistä!

Fukka kiittää.

1 kommentti: