Sävyjen sekasorto

Moi!

Kitacon alkaa olla jo hyvin tuloillaan ja onneksi pukukin on hyvällä mallilla. Senjougahara siis on kohtuu kuosissa, mutta Sora puolestaan hankaa vähän vastaan sen osalta, mitä on tullut asian eteen tehtyä.

Tilasin Soran peruukkia varten tosiaan kolme erilaista ja vähän erinsävyistä peruukkia. Nyt kaikki kolme ovat saapuneet ja voi pojat... ärsyttää.

Ihan kivat sävyt, mutta...

Vaalein tulee olemaan pohja, johon ompelen ainakin tuosta keskitummasta kuituja lisää ja, jos tarve vaatii, minulla on vielä Tsunemori Akanelle tarkoitettu peruukki, jonka voin pistää palasiksi. Tummin on malliltaan ja sävyltään ihan muuta kuin, mitä tilasin. Lisäksi sen laatu on aivan hanurista, ja onkin tiputtanut puolet itsestään jo nyt lattialle. Onneksi kaksi muuta peruukkia ovat ihanan paksuja, joten en välttämättä tarvitse tuota tummaa hirviötä.

Tämä ahdistunut perheenäiti pitäisi muuttaa teinipojaksi.

Ja tämänpiti olla paljon vaaleampi pörrötukka...

Sävykriisi on ollut käynnissä myös Senjougaharan kanssa. Paitakangas onneksi löytyi Saksasta, vaikka sen saapuminen kesti odotettua pidempään. Hirveän feminiinistä tyylistä ja omista yleisistä mieltymyksistäni huolimatta Bakemonogatarin tyttöjen koulupuvut ovat mielestäni aivan ihania. Ja pääsin tekemään taas ihan kivoja juttuja!

Herrainkaulus pitkästä aikaa! Sen tekeminen oli mukavaa aivojumppaa. Puhvihihan kanssa taas en ole hirveästi ollut tekemisissä, koska ei hirveästi kuulu omaan tyyliini. Heitin mukaan kuitenkin jotain, mitä olen halunnut tehdä uudestaan jo pitemmän aikaa; käden muotoa mukailevan hihan. Ensimmäistä kertaa pääsin tekemään sen Alexian paitaan ja tykästyin siihen älyttömästi. Rannekkeesta tuli myös kiva. Paita on kohta melkein valmis. Ainoat puuttuvat osat ovat pääntielle tuleva "siveyspala" ja tasku.

Kynät ja viivoitin pitää vielä kaivella jostain...

Hame- ja kravaattikangas pistivät kampoihin taas enemmän kuin tarpeeksi. Kangaskaupoista ei ollut apua tässä kohtaa, joten tartuin taas puteliin ja lähdin värjäämään. Ensimmäinen suoritus oli uhkarohkea ja meni täysin metsään, mutta toisessa yrityksessä oli jo jotain järkeä.

Kuinka sotkin kylpyhuoneen...

Luulin osaavani, mutta kankaan kuivutta ei väri ollutkaan ihan sitä, mitä luulin. Hitusen olisi saanut olla sinisempi ja tummempi muuten. No, tällä mennään ja onpahan opittu taas jotain. Jos heittäydyn hurjaksi saatan ehkä lyödä valmiin hameen ja kravaattikankaan uusiin liemiin uimaan, mutta tämä vasta sitten, kun olen tarkistanut, miltä väri näyttää paidan ja peruukin kanssa yhdessä päällä asti.

Talouspaperi huijasi hieman.

Senjougaharan sukatkin meinasivat olla ongelman poikanen, kun tilasin kolmet sukat, joista ensimmäiset olivat ihan väärät ja muita kahta paria ei meinannut kuulua ollenkaan. Onneksi kunnon sukat saapuivat lopulta kaksin kappalein. (Myöhemmin tajusin, että hei olisinhan voinut tehdä nuo sukat ihan itse alusta loppuun myös. Tyhmä minä) Nyt on kuitenkin sukkia!

Vielä on onneksi hyvin aikaa vääntää yksi hame ja justeerata. Tältä erää Fukka kiittää!

Nähdään Kitaconissa!