Sain, mitä odotin - Kitacon 2016

Hei.

Kitacon oli jälleen. Siihen nähden, että tapahtuma oli yksipäiväinen, conikrapula on hillitön. Ihan kaikkea en laita Kitaconin piikkiin, koska nyt kroppani käy urheaa taistelua flunssaa vastaan ja makaan siksi sängypohjalla.

Minulla oli uusi puku tekeillä Kitaconia varten. Ihan ensimmäinen suunnitelma oli vihdoin ja viimein aloittaa Ichijon tyttöversio, mutta koska en löytänyt sopivaa kangasta vaihdoin suunnitelmaa lennosta. Kide nimittäin muistutti, että olen suunnitellut tekeväni Kokkuri-sanin sarjasta Gugure! Kokkuri-san. Kahden viikon iskuaika ja kimono-asioita jotka ovat tuttua huttua. Suunnitelma ei kuitenkaan mennyt ihan niin. Vaikka olen joskus onnistunut väsäämään pukuja hyvinkin lyhyessä ajassa, on tilanne eri, kun on työssäkäyvä ihminen ja on oppinut näpertämään kaikkea turhaa ihan liiankin pikkutarkasti.

Lähes valmis.

Paljosta ei jäänyt kiinni, ettei Kokkuri-san olisi valmistunut, mutta inhan työ- ja cosplay-viikon jälkeen kroppani päätti sanoa itsensä irti enkä saanut pukua sittenkään valmiiksi.

Koska koko tapahtuma meni jälleen aika käsikynkässä woodituksen kanssa, päätin pariutua ja laittaa Haurun päälle. (woodi siis Sophiena.) Se oli hyvä ratkaisu, koska monimutkaisempi puku olisi kuitenkin ollut enemmän tiellä ja haittona. Muutenkin mehut lopussa, niin varoppa siinä sitten valkoista kimonoa koko ajan.

Mitäs sielä Kitaconissa sitten? No, minulle ja woodille tarjottiin samaa nakkia kuin vuosi takaperin eli hommia cosplay-kisan tuomaristossa. Seuranamme oli Chiina, joka myös oli mukana vuosi sitten. Uusiokäyttötuomaristo. Kertoo paljon siitä, miten paljon täällä pohjoisessa on porukkaa...

Chiina, miä ja woodi.
Hehkeänä kuten aina.

Heti aamupäivästä badget, tavarat kirpparille ja tuomaroimaan. Pientä taantumista viime vuodesta oli havaittavissa, kun heti alkuun saimme tietää, että cosplay-pukuhuonetta ei tällä kertaa oltu järjestetty lainkaan. Kehotettiin käyttämään invavessaa. Myös cosplay-kisaan ilmoittautuminen oli siirretty "tuomarointipisteelle" eli toisin sanottuna kisaajat jonottivat ilmoittautumaan samaan aikaan, kun me kyselimme kuulumisia kisaajilta vieressä. Itseäni tämä ahdisti sekä tuomarina että kisaajien puolesta. Välistä ei tuntunut olevan minkäänlaista rauhaa tai yksityisyyttä keskittyä sen hetkisiin kisaajiin, kun seuraava hengittää kirjaimellisesti niskaan.

No, tuomaroinnit hoidettiin lopulta kohtuu sutjakkaasti ja päästiin itse lavaosuuden pariin. Kisa oli hyvin paljon sitä, mitä odottikin; paljon nuoria kisaajia ja aika paljon ensikertalaisia. Siitä huolimatta kaikilla oli aivan älytön lavapresenssi. Pääsinkin kehumaan osaa palautteenannossa, mutta joillekkin kävin ihan vartavasten asiasta mainitsemassa kisan jälkeen.

Lounas

Kitacon on niitä harvoja tapahtumia, missä oikeasti löydän tieni green roomiin. Koska tapahtumapaikka on niin kompakti, on green roomkin helppo löytää. Tankkausta tässä välissä ennen päivän viimeisiä virallisia koitoksia. Tai no ei minulle virallisia.

woodi ja Rorune olivat tehneet pinen cosplay-infopläjäyksen, joka esitettiin päivän loppupuolella. Ohjelmasalina toimi tuo samainen juhlasali, jossa myös cosplay-kisa käytiin. Valaistus oli mitä hirvein ja valkokankaalle heijastetut diat eivät tästä syystä olleet sitä parasta antia. (Myös kisan aikana ainoana valonlähteenä oli luonnonvalo, joka paistoi ikkunoista eli vain toiselta puolelta salia.) Se oli ehkä pienempi paha, koska samaan tilaan oli ujutettu myös taidekuja salin perälle. Kakofonia oli taattu.

Rorune vas. ja woodi oik.

Minun oli tarkoitus olla se häirikkö katsomossa, mutta hommani varastettiin.
Päädyin painamaan nappia.

Näissä tiloissa ohjelman pitämiseen ei hirveästi ole tiloja. Siinä mielessä pidin aiemmasta tapahtumapaikasta enemmän, koska siellä oli kunnon auditorio omana itsenään. Iso juhlasali menee vielä lavajuoksukisan puitteina, mutta puheohjelmalle se on vähän inha. Kuulemani mukaan kauneudenhoitoluento puolestaan pidettiin pelihuoneessa...

Tämä Kitacon ei ollut sen kummoisempi kuin aiempikaan. Vähän oltiin otettu takapakkia, mutta kaikki kuitenkin tuntui pelaavan jotenkin. Tietenkin tunnelma on vähän eri, kun järjestäjät eivät ole ns. skeneihmisiä. Onneksi kehossani on loppuunpalajan ominaisuus, että voin puskea tarvittaessa päivän läpi suhteellisen edustuskelpoisena siitä huolimatta, että pää meinaa räjähtää. Siksipä Kita oli semisti ok.

Tulevaisuuden suunnitelmissa on viimeistellä Kokkuri-san, joka luultavasti sitten nähdään Frostissa. Joku versio Tatsumista olisi tarkoitus saada vietyä loppuun myös. Kirjoittelen niistä sitten vähän ajan päästä.

Fukka kiittää ja painuu koomaamaan loppu päiväksi!

PS: On nyt todistettu, että Naruto on parempi kuin Bleach, koska kaikki kirpparille raahaamani Naruto-roinat menivät kaupaksi, mutta Bleach-romuista vain osa.