Kokkuri-san, Kokkuri-san, voisitko valmistua?

Hello!

Elikkäs elikkäs. Sain aivopierun tehdä puvun kahdessa viikossa. Puvun, joka sisältää mm. liukuvärjäystä. Ei, Fukka ei.

Ihastuttava kodinhoitaja.

Tiesin heti alkuun, etten kerkeä värjätä ja painaa tuota haoria, joten ihan suosiolla valitsin yksinkertaisemman anime-version. Tarkoituksena on myös tehdä toinen kuvioitu haori Frostiin... mutta katsotaan, miten jaksan.

Ei siis valkoisia kuviointeja. Pelkästään liukuvärjäykset.

Haori oli siis se asia, mistä lähdin liikkeelle tämän puvun kanssa. Tajusin myös, etten ole koskaan aikaisemmin kunnun haoria edes tehnyt, joten piti hieman opiskella ensin.

Laskuja ja muistiinpanoja.

Värjäyksen päätin tällä kertaa tehdä Dylonin-käsiväreillä, joita en ole koskaan aikaisemmin käyttänyt. Saattaa kuitenkin käydä niin, että tulevaisuudessa turvaudun niihin, koska jauhemaista väriä on niin paljon helpompi annostella kuin nestemmäistä. Lisäksi värjäys ei vaadi niin montaa työvaihetta kuin EMO-värit, joita olen enemmän käyttänyt. Lisäksi Dylonin värit sotkevat ympäristöä kuten kylpyhuonetta paljon vähemmän. Ainoa huono puoli on niukka värivalikoima.

Menin sitten Navy Bluella, koska Bahama Blue vaikutti liian kirkkaalta ja koko kaupungista ei löytynyt Ocean Blueta. Ocena Blue olisi kenties ollut sopivin, mutta en saanut sitä käsiini mistään aikataulun takia.

Testing... Testing...

Tein muutaman testin löytääkseni oikean väri-vesi-suhteen ja harjoitellakseni vähän dippaamista. (Edean liukuvärjäys tehtiin aivan juosten kusten.) Tämä osoittautui hyvin hauskaksi ja loppupelissä tosi simppeliksi. Olen kai päässyt jollain tasolla yli värjäyskammostani, koska tästä jopa nautin.

Ennen varsinaisen haorin värjäystä ompelin sen suurimmalti osin kasaan, jotaa mittasuhteet olisivat kohdallaan ja kaikki värjäys rajat olisivat suhteellisen samoissa kohdissa. Haori oli kolmessa osassa värjäys vaiheessa; hihat ja miehusta. Siinä sai kikkailla, miten dippailun saa onnistumaan näin kotioloissa.

Siinä ne odottaa värjäystä.
BTW paras ostos: tuuletusrekki.

Dippailu meni vähän... sinne sun tänne. Hihat piti dipata tosi oudossa kulmassa eivätkä hengariviritelmäni mahtuneetkaan siihen saaviin, jossa miehusta dipattiin. Aina dippaus kierrosten välissä hulautin saavin väriliemestä osan laakeampaan ja matalampaan astiaan, että hihat sai dipattua. Sitten liemi takaisin saaviin, että voi lisätä taas vähän väriä ja että vesi-väri-suhde pysyy kunnossa. No, kaikki olisi mennyt ihan hyvin näinkin, ellen yhdessä vaiheessa olisi dipannut vähän liikaa...

Kivaa tietää tarkalleen, missä kohtaa teki virhen, mutta sillä ei enää ole mitään väliä, koska homma on jo kustu eikä asiaa voi pelastaa. No, vuoritin nyt tämän haorin jo, joten saan siitä itselleni kotitakin, jos en muuten koskaan käytä.

No, jotta edes joku liukuvärjäys saatiin onnistumaan päätin tehdä vähän ylimääräistä...

No jee!

Liukuvärjäsin Kokkuri-sanin korvien sisäosiksi tulevat palaset... mutta kannatti! Koska korvista tuli näin älyttömän nätit. Tein ensin täysin valkoiset korvat, joihin yritin kangasmaalein maalata vähän jotain efektiä, mutta se ei ottanut tulta allensa. Sitten pyllyilin vähän ylijäämä värillä, joka oli jäänyt toisesta projektista ja tässä tulos.

Meikkitesti samassa.

En ole aikaisemmin päässyt tekemään mitään eläimenkorvia. Nyt pääsin ja jee! Oli kivaa, tuli hyvet korvat ja saan piilottaa omani peruukin alle. Monesti peruukit nimittäin ovat päähäni niin isoja, että korvat menevät pakosta ruttuun.

Peruukki oli muuten alunperin kihara. Kuitu on ihan ok laatuista eli meinaa mennä vähän sotkuun, mutta saa silti selväksi. Ennen suoristusta kiharat meinasivat kyllä olla yksi hamppukasa. Vaikka muokkasin jo otsatukan jollekin mallille, aion lisätä siihen kuitua ennen Frostia, että saan siihen kunnolla volyymia.

Tämmönen se oli.

Kimonossa, "jubanissa" ja obissa ei ole sen kummempaa kerrottavaa. Vihdoinkin olin reipas ja tein ihan kaavat kimonoa varten ja kunnon muistiinpanot, ettei aina tarvitse laskea kangasmenekkiä tai miettiä kuinka leveitä ne paneelit olikaan.

Vaatetus... taas.

Pääsin tekemään Kokkuri-sanille aivan hillittömän kulkusen. Pohjana käytin muovista joulupalloa, jonka päällystin worblalla. Worblasta lisäsin myös "pötkylän" kulkusen ympärille ja killutinsilmukan. Lopuksi leikkasian ja hioin dremelillä palloon kulkuseen kuuluvan aukon. Monta kerrosta Erikeepperiä, pohjamaali, maali ja lakkaus. Nyt mulla on jytykulukunen.

Olisin voinut silotella tuota worbla-palloa loppu ikäni.

Ja koska olen ärsyttävä, tungin sisälle vielä möhkäleen worblaa, että se kolisee.

Vähän osviittaa koosta.

Ainoa asia, mikä ei valmistunut Kitaconiin mennessä oli kulkusen kaulanaruasia. Sekin oli lähes valmis, mutta en tykännyt lopputuloksesta, joten piti tehdä uusi. Ihan hyvä vaan, niin saan rauhassa askarella paskarrella sievän.

Kokkuri-san lähtee ainakin yhdeksi Frostin puvuksi. Mille päivälle se tulee? En vielä tiedä, koska hurahdin ja kokeilin myös jotain tällaista:

Suga on muru!

Fukka kiittää!