Jokin on muuttunut

Hei.

Jaa... Mistähän sitä aloittaisi? Edellisen syksyn ja tämän alkuvuoden olen pystynyt harrastaman cosplayta tavallaan uudessa muodossa; ilman aikatauluja, ilman sitoutumista kehenkään toiseen ihmiseen, ilman suunnitelmia. Se on ollut varsin helpottavaa, varsinkin koko WCS-härdellin jälkeen. Koko edellinen vuosi suunniteltiin WCS:n ympärille, mikä ei ole minulle sinänsä haastavaa, mutta rajoittavaa. Olen kuitenkin pohjimmiltani hetkessäeläjä ja flow-ihminen.

Tässä nyt uudessa vapauden tunteessani olen tutkinut omaa elämääni ja cosplay-harrastustani. Olen aina välissä aiemminkin sanonut, että: "Pidän hetken taukoa puvuista ja keskityn niihin asioihin, joita en ehdi tekemään pukuprosessien aikana," tai jotain muuta samaa rataa. Tämä ei kuitenkaan ole ollut ihan totta, koska tuolloin aina takaraivossa on kuitenkin kolkuttanut se "kohta pukuja, kohta pukuja" -mantra, enkä yleensä ole saanut mitään kuitenkaan päätökseen tuon "tauon" aikana.

Pääsin nyt myös pelaamaan Legend of Zelda: Breath of the Wildia, josta olen nauttinut niin kovin.
Tämä peli tarjoilee minulle niin paljon kivoja asioita.

Nyt kuitenkin olen saanut tehdä rauhassa paljon asioita, jotka ovat jääneet aikaisemmin tekemättä! Olen pelannut loppuun mm. neljä videopeliä, mikä minulle on aikaisemmin ollut täysin mahdotonta. Esimerkkinä Persona 5, jonka sain päätökseen syys-lokakuussa. Ostin pelin, sen julkaisupäivänä, 4.4.2017 (ja muuten haistakaa paska kaikki, jotka jaatte isoja juonipaljastuksia missä tahansa muodossa). Ja koska olen nyhvä ja haluan tehdä peleissä yleensä lähes kaiken, meni Persona 5:n läpipeluuseen minulla n. 120 tuntia. Joskus haluaisin myös pelata pelin uudestaan, mutta siihen harvoin on aikaa. Nyt kuitenkin kerkesin aloittaa Final Fantasy XV alusta :D

Cosplay antaa minulle hyvin paljon, mutta se todellakin syö aikaa muilta harrastuksilta. Yläaste-, lukio- ja vielä ammattikouluaikoina piirsin ja maalasin paljon. Nyt kuitenkaan en muista, milloin viimeksi olisin maalannut mitään muuta kuin cosplay-asioita. DnD-harrastus taas palautti mieleen sen, että piirtäminen on itse asiassa ihan kivaa. Enkä ole edes kadottanut ihan kaikkia taitojani siinäkään.

Tämä ehkä on viimeisin maalaukseni... ja se on jostain vuodela 2013?

Cosplay on hyvin monipuolinen harrastus ja juuri siksi olen kuitenkin päässyt jollain tavalla piirtämään ja maalaamaan sen puitteissa. Siksi myös cosplayn on helppo ns. sysätä syrjään muita harrastuksiani. Ne tavallaan ovat pysyneet edelleen mukana, vaikka en niitä spesifisti olekaan harjoittanut.

Pelit, sarjat ja elokuvat puolestaan ovat mukana cosplayssä tietenkin hahmojen kautta. Vaikka en aktiivisesti pelaa peliä tai katso jotain animea, nekin pyörivät mukana, kun etsin referenssikuvia tai suunnittelen esityksiä. Palaan hahmojen lähteiden pariin pukuja tehdessä.

Jos tätä nyt voi verrata vesivärimaalaamiseen...

Mihin tämä kaikki sönkötys sitten tähtää? No, olen pohtinut sitä, että mikä on ollut minun suhteeni cosplayhin ennen ja mitä se tulee olemaan tästä eteenpäin.

Cosplay on minulle edelleen se tärkein ja rakkain harrastus. Se ei ole muuttumassa mihinkään, mutta se missä muodossa ja paljonko annan sille aikaa saattaa muuttua. Puvut pärisevät edelleen. Siitä ei tarvitse huolehtia, mutta haluaisin antaa itselleni enemmän aikaa myös harrastaa muuta. Ja samaan aikaan haluan tehdä kaikki puvut heti nyt...

Vaikka Tracon muuten hiersi, niin Urarakaa oli tosi mukava pitää päällä.
Kuvasi Kangaskasa

Yksi asia, minkä on minulle hyvin tärkeää cosplayssa, on pukujen pitäminen. Minusta on kiva pitää pukuja päällä ja halauaisin käyttää jokaista pukua mahdollisimman paljon. Näin "saisin enemmän vastinetta rahalleni" eli puvut eivät olisi mitään kertakäyttöjuttuja. Se on yksi syy, miksi haluaisin kirtää kaikki ihmeen cosplay-kissanristiäiset läpi. HALUAN VAAN PITÄÄ PUKUJA PÄÄLLÄ!
Yhden ihanan lisän tähän minun cosplay-harastukseeni on tunonut TikTok, joka nimenomaan antaa minulle lisää turhia syitä laittaa joku puku päälle. En ole mitenkään suosittujen hittisarjojen tai hahmojen ytimessä millään tavalla, saati että minulla olisi niistä pukuja valmiina. En siis mitenkään voi menestyä TikTokin puolella. Lähinnä keskityn omaan perseilyyni, mutta minulla on ollut sen parissa kuitenkin hirmu hauskaa.

Mulla on kivvaa.
Löydyn TikTokista myös @fukkarisuaita

TikTok ja pukujen tehokkaampi uusiokäyttö on innostanut minua myös vanhempien pukujen päivittämiseen. Saan vanhoille puvuille lisää käyttöikää ja voin laittaa ne päälle ilman, että laatu hävettää niin paljon ja tavallaan se on silloin uusi puku. Lisäksi pukujen päivittämisestä puuttuu se stressitekijä, että tuleeko puku valmiiksi jotain tapahtumaa varten. Minulla stressin mahdollisuus ei ole ollut koskaan kovin suuri (kisapuvuissa hieman ehkä eri asia). Enemmänkin halu saada puku valmiiksi ja saada se päälle on ollut puskevana voimana.

Ihan vaan pärinöissäni parantelin Kanamen peruukkia.

Eli tuota siis... Tulevaisuudessa tulen tekemään cosplayta luultavasti yhtä paljon kuin ennenkin. Se, onko tuotannossa uusia pukuja vai vanhojen päivittelyä, on kokonaan fiiliksistä kiinni. Tulen luultavasti kisaamaan, koska kaipuu lavalle on kova. Missä ja milloin jää nähtäväksi.

(Hitsi, mitähän minä-kymmenen-vuotta-sitten olisi ajatellut siitä, että ihan julkisesti toetan, että mainaan kisailla cosplayn parissa...)

Fukka kiittää!

PS: Tämä oli taas vaihteeksi tällainen pohdiskelu täysin minusta lähtöisenä.