Moi!
Mikähän siinä on, että aina tähän aikaan vuodesta näitä blogiin tehtäviä merkintöjä vaan kasaantuu ja kasaantuu? Muistan, että vuosi sitten oli ihan sama tilanne. Pakko kirjoittaa näitä pois mielestä, koska muuten alkaa rassaamaan. Kuitenkin nyt tarkoitus olisi kertoa hieman jotain Yuista ja Gakuposta muine vocaloid-juttuineen.
 |
| Pohjautuu erääseen fanart'iin. Kuvaajana Soffi. |
Yui nyt ei ollut mikään kovin kummoinen tapaus. ainoastaan baby-kauluksen kaavoittaminen ja sukkien maalaaminen oli minulle jotenkin uutta. Minähän maalailin kolmet rumat tennissukat. Itselleni,
woodille ja Soffille. Omat tietenkin ensimmäisenä ja niistä tuli tietenkin ne kaikista hirveimmät...
 |
| Näitä puolloja pyöri ympäri kämpää, kun kaikkien sukat maalattiin meillä. |
Tosiaan kuvia tuli otettua Traconissa, mutta koska minulla uupui oikea peruukki ja Soffi-Mio puuttui kokonaan, niin en hirveänä tänne kuvia ainakaan nyt nakkele. Jotain höpöjä sentään saatte.
 |
| Kuvasi Soffi |
 |
| Soffi kuvasi |
Minulla on sellainen kutina, että K-ON!-tyttöjä tullaan näkemään vielä ehkä lisää. Näitä ja muita. Ja sitten siihen aiheeseen, mistä oikeasti on jotain kirjoitettavaa.
Koska emme oikeastikkaan saaneet otettua yhtään kunnon kuvaa puvuistamme sunnuntaina, nyysin kaikki lavakuvat sun muut anikista. Kuvaajana on toiminut Tapio Matikainen ellei toisin mainita.
Vaikka Gakupo ei ollut mikään maailman vaikein puku, jouduin taas hieman keksimään vippaskonsteja asioiden päällä pysymiseen. Olen hylännyt hakaneulojen käytön eli sitten Rikkun puvuissani ei ole ollut yhtään hakaneulaa kiinnittämässä asioita. Samaa linjaa jatkoin Gakupon kanssa ja olen huomannut, että uudet lempikiinnikkeeni ovat nepparit ja kuminauha.
 |
| Vähän on jo pöhöttynyt näin aamusta. |
Gakupon solmiossa oleva koru on wonderflex'ä jonhon kiinnitin kuminauhan. Se toimii kuin hiusponpula ja pitää solmion sievässä nipussa. Myös kalvosit tai rannekkeet ovat kiinni osittain kuminauhalla. Halusin tehdä ne erillisinä osina, koska niiden peseminen olisi tuolloin helpompaa. Käsissä kun ovat ja luultavimmin ottavat osumaa enemmän kuin muut osat.
 |
| Kuvasin miäh |
Eli kalvoseissa on täysin toimivat napinlävet, mutta myös nappien alla on lävet, koska niiden pitää näyttää kalvosin napeilta. Lisäksi kalvosien sisällä on kaksi kuminauharenksua, joista voin pujottaa käteni läpi. Näin kalvosit eivät lähde liukumaan käsivartta ees taas vaan pysyvät napakasti paikallaan.
 |
| Kuvasin miäh |
Itse takissa ei ole napinläpiä syistä, että A) niitä ei näy referenssikuvassa toisin kuin kalvosien kohdalla ja B) inhoan napinläpien kohdistamista oikeisiin paikkoihin. Siksi päätin laittaa etupaneeliin vain valenapit ja nepparit oikeaksi kiinnitystavaksi. Toinen puoli paneelista on ommeltu takin miehustaan kiinni eli se aukeaa vain toiselle puolelle. Lisäsin myös vetoketjun, jolla takin keskietukohta saadaan pysymään paikoillaan, eikä paneelin alla tapahdu turhaa kankaan elämistä. Pohdin myös hakasia ihan vain autenttisuuden takia, mutta koska olen laiska, valitsin vetskarin. Näin takki pysyy paremmin muodossaan ja on helpompi pukea.
Sitten itse esitykseen. Sitä tuli harjoiteltua ja rakennettua kesän läpi aika satunnaisesti. Ensin vietimme päivät kahviloissa asiaa puiden ja suunnitellen sitten siirryimme harjoittelemaan pihalla varsinaista esitystä ja muutamien tanssisaliharjoitusten jälkeen esitys päätyi Tampere-Talon lavalle.
En edes muista, mistä idea esitykseen syntyi, mutta epäilyksistäni huolimatta, se sai kuitenkin tulta alleen aika nopeasti. Luulin, ettei kukaan halua lähteä mukaan tähän jokseenkin erottisvivahteiseen härdelliin, mutta toisin kävi. Olin jo muutenkin halukas tekemään tämän version Gakuposta, mutta esitys innoitti lisää.
Jossain kohtaa pohdimme kuitenkin uudenlaista roolijakoa, koska molemmat Soffi ja
Rorune ovat oikeasti niin paljon pitempiä kuin minä (siksi horopopot). Mietimme olisiko siis miellekkäämpää laittaa joukon pisin eli Rorune Gakupoksi ja jakaa Lukan ja Meikon rooleja jotenkin minun ja Soffin välillä paremmin. Olen siinä mielessä onnellinen, että sain tehdä Gakupon, koska Rorune näyttää naisena niin paljon kuumemmalta kuin minä. Myöhemmin hän myös tokaisi, että hänellä ei ehkä olisi riittänyt pokka kaikkien lääppimiseen.
Ihan alkusta asti oma ajatukseni oli, että pystyisimme tuomaan lavalle cosplay-esityksen, joka olisi jotain uudenlaista. Taistelu-, tanssi, medley- ja epämääräiset monologiesitykset ovat mielestäni jo nähty. Ainakin näin perus kaurana, mutta hyvin tehtynä kaikki on hienoa ja katsottavaa. Siksi kai Duke Venomania's Madness kolahti esitysideana. Se on teemaltaan ihan erilainen kuin mitä mikään, mitä itse olen nähnyt cosplay-piireissä. Juurikin sen astetta aikuisempi tyylisuunta viehättää. Olin myös hyvin iloinen, kun saimme ämpätä esitykseen vielä niin vahvaa symboliikkaa. Nauhojen kanssa pyrimme pitämään ne kaukana voimistelunauhojen pyörittelystä, mutta silti sillä tasolla, että ne ovat selkeästi osa esitystä. Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin rekvisiitta, jota ei oikeasti käytetä mihinkään.
Oma osuuteni varsinaisesta esityksestä ei mennyt nappiin. Tein monia virheitä, joita yritin harjoituksissa välttää. Nuo virheet olivat sellaisia, jotka olisi saanut karsittua pois, jos oikeasti mukana olisi ollut ohjaaja, joka napauttaa teleskooppivarsikirveellä aina virheen sattuessa. Sellaista luksusta ei kuitenkaan ollut ja itseäni harmmittaa. Kengät eivät olleet mitkään parhaat ja huomasin esityksen aikana jaloissani hieman väsymys tutinaa, mikä laittoi jänskättämään, että pysynkö edes pystyssä esitykssen loppuun. Myös oman roolini staattisuus vähän jäi kaivelemaan, mutta se ehkä tasapainotti muuta esitystä.
 |
| Soffin ilme ^^ |
Olen hirveän ylpeä ja iloinen, että pääsimme kisassa kolmannelle sijalle. Tämä kuitenkin on koko ajan ollut minulle vain ja ainoastaan hauskaa ajanvietettä -projekti. Sanoin useasti siitä, että minua ei haittaa, vaikka emme ikinä pääsisikään esityksen kanssa lavalle, koska sen tekeminen yhdessä oli itsessään niin palkitsevaa.
Emme kerenneet tuomareiden palautteeseen Traconissa, mutta olemme olleet yhteydessä cosplay-vastaavaan ja saaneet palautteen kahdelta tuomarilta. Muita vielä odotellessa. Ja jos tätä sattuu joku tuomaristosta lukemaan: Meillä EI ollut lip-sync'a. Emme missään kohtaa yrittäneet laulaa. En minä eikä kukaan muukaan.
Nakkaan tähän loppuun vielä
linkin ainokaiseen tallenteeseen, mikä esityksestämme tähän mennessä on julkaistu. Kiitos siitä mene
ひとり'lle, joka tuon videon otti.
Fukka kiittää ja kumartaa.
PS: Olisin halunnut, että esityksemme nimeksi tulee Astetta aikuisempi, mutta muut eivät suostuneet :B
